Täysi-ikäinen tytär pahoittaa mieleni
Lähes aina kun näämme. Emme näe edes joka kuukausi kun asutaan kaukana.
Odotan aina innolla että voimme olla yhdessä ja olen mahdollisimman kiva ja ystävällinen ja positiivinen, että meillä olisi kivaa.
Kuitenkin hän aina muiden kuullen kaivaa jonkun asian menneisyydestä, negatiivisen asian, josta alkaa valittaa tai muuten vaan tuo esille. Joskus hymyillen saattaa sanoa jotakin joka saattaa häpäistä mua.
Olen aina koittanut unohtaa ja antaa anteeksi, koittanut ymmärtää häntä, mutta nyt kun taas teki näin, ja lähdin itkien kotiin, kun kiva hetki muuttuukin yhtäkkiä negatiiviseksi, niin ei tee mieli pitää yhteyttäkään enää hetkeen.
Olin suunnitellut hälle yllätyssynttäreitä sukulaisten kesken, mutta nyt mietin, että jos hän lohkaiseekin taas jotain ikävää kaikkien kuullen. Olen hälle aiemmin sanonut, että en halua muistella aikoja ex mieheni kanssa, koska ne ajat on jättäneet muhun traumoja. Siltikin niitä pitää tuoda esiin, vaikka en halua puhua niistä.
Hän on ikävästi puhunut minun isällenikin, vaikka hän auttaa tytärtäni paljon.
Hän on ihana nuori nainen, mutta ei näytä ymmärtävän, että hänen seuransa ei välttämättä ole kovin mukavaa aina, mikä on surullista, kun harvoin näämme.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Ex oli lähinnä minulle ilkeä. Siitäkö tytärkin otti oppia, äidille saa ilkeillä.
Tämähän se varmaan on, ainakin osasyy.
Onko ilkeä exäsi hänen vanhempansa? Pitääkö tyttäresi yhteyksiä häneen?
Tuttua, osa vain valittaa koko ikänsä. Älä tapaa enempää kuin on pakko, samaa kokemusta täälläkin on.
Mikko känsälä pahoitti mielensä kun mä sanoin että se on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa tämä mamma olla itse traumat aiheuttanut tyttärelleen, joka aikuisena -tervettä kyllä- reagoi
Ehei, kuule toiset valittavat syntymästä kuolemaan. Ilmeisesti olet päässyt suhteellisen helpolla mutta opettele hieman käytöstapoja ettet vallan nolaa itseäsi kaikkialla kun avaat suusi.
Vierailija kirjoitti:
"Olen hälle aiemmin sanonut, että en halua muistella aikoja ex mieheni kanssa, koska ne ajat on jättäneet muhun traumoja. Siltikin niitä pitää tuoda esiin, vaikka en halua puhua niistä."
Joo. Ja ne ajat olivat sitten varmaan yhtä juhlaa tyttärellesi vai???? Sinä olit kuitenkin siinä tilanteessa aikuinen ja sinun tehtäväsi oli suojella lastasi ja tehdä äijästä ex paljon aiemmin kuin teit. Mutta sinä vain jäit suhteeseen ja aiheutit ties mitä pitkäkestoista haittaa tyttärellesi.
Ja nyt kun hän haluaa käydä asioita läpi ja tosiaan, syyllistää sinua (mihin hänellä on täysi okeus!!) niin sinä et pysty kuuntelemaan kun olet niin kovin heikko ansarikukka ja alat itkeä.
Häpeäisit.
Samaa mieltä. Ap pitää lastaan vanhempanaan, ap:tä pitää varoa vaikka ite aiheutti exänsä kanssa traumat tytölle. Kaikki myötätunto on tytön puolella!
Vierailija kirjoitti:
"Olen hälle aiemmin sanonut, että en halua muistella aikoja ex mieheni kanssa, koska ne ajat on jättäneet muhun traumoja. Siltikin niitä pitää tuoda esiin, vaikka en halua puhua niistä."
Joo. Ja ne ajat olivat sitten varmaan yhtä juhlaa tyttärellesi vai???? Sinä olit kuitenkin siinä tilanteessa aikuinen ja sinun tehtäväsi oli suojella lastasi ja tehdä äijästä ex paljon aiemmin kuin teit. Mutta sinä vain jäit suhteeseen ja aiheutit ties mitä pitkäkestoista haittaa tyttärellesi.
Ja nyt kun hän haluaa käydä asioita läpi ja tosiaan, syyllistää sinua (mihin hänellä on täysi okeus!!) niin sinä et pysty kuuntelemaan kun olet niin kovin heikko ansarikukka ja alat itkeä.
Häpeäisit.
Olet tollo, et sinä heidän elämäänsä ole elänyt joten tiedä siitä mitään.
Ehdota tyttärellesi, että menette perheterapiaan käymään läpi niitä asioita, jotka hiertävät välillänne. Jos aikuinen lapsi triggeröityy jostain kymmenien vuosien takaisista kokemistaan vääryyksistä ja siksi kokee olevan ok -ittuilla sinulle joka käänteessä ja tilanteessa, ja sinä et halua että mitään puhutaan ja alat pelätä ja varoa häntä sen vuoksi, tilanteenne ei ole kunnossa. Tarvitsette ammattiapua, muuten se vain pahenee ja kohta löydät itsesi hyvittämästä ja hyvittämästä hänelle menneitä ja hän tulee vielä sylkemään huadallesi ja jatkaa haukkumistasi kun olet kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Onko saanu aikuisen miehen munaa?
Tytär on aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen hälle aiemmin sanonut, että en halua muistella aikoja ex mieheni kanssa, koska ne ajat on jättäneet muhun traumoja. Siltikin niitä pitää tuoda esiin, vaikka en halua puhua niistä."
Joo. Ja ne ajat olivat sitten varmaan yhtä juhlaa tyttärellesi vai???? Sinä olit kuitenkin siinä tilanteessa aikuinen ja sinun tehtäväsi oli suojella lastasi ja tehdä äijästä ex paljon aiemmin kuin teit. Mutta sinä vain jäit suhteeseen ja aiheutit ties mitä pitkäkestoista haittaa tyttärellesi.
Ja nyt kun hän haluaa käydä asioita läpi ja tosiaan, syyllistää sinua (mihin hänellä on täysi okeus!!) niin sinä et pysty kuuntelemaan kun olet niin kovin heikko ansarikukka ja alat itkeä.
Häpeäisit.
Käydä asioita läpi, töksäyttelemällä muiden aikana kaikenlaista? Outo tapa keskustella ja läpikäydä asioita, mä oon kuvitellut että vaikeista asioista jutellaan
Ehkä sitä tytärtä vituttaa sellainen teeskentely? Ehkä hän ei kestä mitään "lakaistaan kaikki maton alle"-leikkiä, vaan haluaisi, että äiti ottaisi vaikeat asiat puheeksi ennen kuin alkaa järjestellä näitä "kivoja hetkiä".
Mun mielestä se aikuinen tytär voisi muiden aikana pitää naamansa kiinni.
Keskustella äitinsä kanssa kahden kesken jos jokin niin kovasti vituttaa että pakko nälviä. Tai mennä terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua, osa vain valittaa koko ikänsä. Älä tapaa enempää kuin on pakko, samaa kokemusta täälläkin on.
Valittaa niinkuin ap?
Ehkä hän ei ole lapsuudessaan saanut/uskaltanut näyttää negatiivisia tunteita ja oppinut siksi purkamaan niitä sarkasmilla, joka näyttäytyy muille ihan silkkana veetuiluna. Meinaan itselleni ja sisaruksilleni kävi näin. Meillä ei saanut itkeä, pelätä tai suuttua, kaikesta suututtiin ja haukuttiin kiittämättömiksi. Vanhemmilla itsellään oli kiusallisen töksäyttelevä, nälvivä ja sarkastinen, muka huumorintajuinen tapa kommunikoida. Se sitten periytyi meille lapsillekin. Vasta reilu parikymppisenä tajusin miten idioottimaisella tavalla kommunikoin ihmisten kanssa ja opettelin a) puhumaan suoraan ikävistä asioista ja b) puhumaan toisille kauniisti.
Sano tytölle, että kertoo suoraan mikä mättää, eikä kettuile ja nälvi. Mutta ole sitten myös valmis kestämään vastaus.
Miehesi käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen? Oli väkivaltainen juoppo ja pahoinpiteli? Kotona piti pelätä? Vai mitä tarkoitat traumoilla?
Vähän riippuu siitä, kuka tässä on ns. uhri.... Oma tuntumani on, että se et ole sinä, ap.
Äippä korkki kiinni, ja lakkaa uhriutumasta. Puheistasi paistaa päihdeongelmat, ja sinun pitää ymmärtää, että ne ovat aiheuttaneet tuskaa tyttärellesi. Ole kiitollinen, että hän haluaa olla edes tekemisissä.
Ei kaikki ole sellaisia jotka vanhoja asioita suoltavat päin näköä, vaikka olisi mitä koettu.
Kyllä itsellä löytyy kunnioitusta ja rakkautta omia vanhempia kohtaan, vaikka tekivätkin kaikenlaista. En hiero kuitenkaan niitä asioita naamalleen. Koska haluan että välimme on kunnossa.
Jos alkaisin haukkumaan joka ikisestä asiasta mitä tekivät tai jättivät tekemättä, niin tulisiko siitä itselleni hyvä ja onnellinen olo?
No ei tulisi. Ainoastaan loukkaisin heitä hyvin pahasti. Ja sitä en halua koska he ovat vanhempani.
Tyttäresi ottaa uhmakkaan murkkuvaihteen päälle seurassasi ja unohtaa, että likapyykkiä ei kannata yrittää nostaa esiin tilanteissa, mihin se ei kuulu.
Sinä taas haluat esittää, että kaikki on hyvin, kun mistään ei puhuta ja vanhoja ei ajatella.
Välinne kuulostavat toksisilta ja läheisriippuvaisilta. Uhriudutte molemmat, eri tavoin vain.
Tyttäresi on aikuinen ja ansaitsee sen, että käytte häntä vaivaamaan jääneet asiat läpi esimerkiksi ammattiauttajan avulla.
Sinä ansaitset saada rauhan arjen tilanteisiin, ettei tytär istuta sinua milloin ja missä vain uudestaan syytetyn penkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nolo aloitus, trolli
Ei välttämättä ole trolli. Itselläni vähän samanlaisia ajatuksia suhteessa yhteen myös jo aikuiseen tyttäreeni.
Käyttäydyn hänen seurassaan varoen, koska hän saattaa töksäytellä ja arvostella minua.
Niin? Olet varmaan ansainnut sen arvostelun. Asioista pitäisi voida puhua. Lapsella voi olla myös isot traumat ja sun vanhempana pitäisi olla se vastuullisempi osapuoli.
Voihan vitalis näitä lapsi-vanhempia Ei lapsen lapsuudessa ole otettu mitään vastuuta aikuisen roolissa, ja nyt tyttären ollessa aikuinen oletetaan, että tytär leikkisi äidilleen isosiskoa Äitini on tällainen skitsofreniansa vuoksi. Olen laittanut välit poikki niin on helpompi hengittää.
Nämä lapsi-vanhemmat voivat todellakin pilata oman lapsensa elämän.
Kuulostaa ihan minun äidiltä. Sukulaisille esitetään ulkokultaista. Oikeasti kotiolot oli kauheat. Lisäksi päin naamaa kiltti, uhrautuvainen ja kaikille ystävällinen mami on kulissien takana ilkeä paskan puhuja, joka arvostelee ja haukkuu aivan kaikki.
Jos olet samanlainen, niin tyttöä varmaan ketuttaa, että vedetään julkisesti jotain roolia ja halua puuttua siihen. Toisekseen, kuulostat kunnon uhrautujalta. Kuka aikuinen alkaa heti pillittämään toisen töksäyksestä? Kuulostaa siltä, että haluat vaan leikkiä uhria ja vetää huomion itseesi.
Itse ainakin sanoisin vaan, että tuo ei ollut kivasti sanottu ja jos haluat viettää aikaa mun kanssa, niin puhut nätimmin. Miksei aikuiset ihmiset osaa kommunikoida?
Tytär haluaisi puhua menneisyyttä läpi, äiti kieltäytyy, tytär töksäyttelee äidille saadakseen tämän puhumaan, äiti sulkeutuu vielä enemmän.