Lue keskustelun säännöt.
Mikä on lapsen kannalta parasta siinä, että äiti on pitkään kotiäitinä?
Nyt kiinnostaa vain hyvät asiat ja nimenomaan lapsen kannalta hyvät. Eli äiti pitkään kotiäitinä, lapsi ei siksi päiväkodissa. Mikä siinä on parasta?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Jos lasta ei halua laittaa kunnalliseen päiväkotiin, niin yksityisiä päiväkoteja ja perhepäivähoitajia kyllä löytyy.
Vaihtoehtoja löytyy, ja paikkakunnasta riippuu millaisia ne ovat. Kunnallinen on yleensä laadukkaampi kuin yksityinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tehdä täällä haku aiheesta Pilke ja saa tietää millaisia yksityiset ketjut ovat.
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt viimeisen vuoden aikana auttamassa useaa lapsiperhettä. Kaikkia näitä yhdistää kotiäitiys ja lasten kaltoinkohtelu. Lapset ovat selvästi ikäisiään jäljessä, sanavarasto pieni ja sosiaaliset taidot onnettomia.
Hmm. Meillä oli leppoisa päivän kulku, ulkoiltiin, luettiin, leikittiin ja tehtiin kotitöitä yhdessä. Käytiin kaupassa, pankissa, ostoksilla, puistossa, pulkkailemassa ja luistelemassa, kesällä uimassa, istutettiin pihakukkia. Mentiin lapsentahtisesti, opeteltiin itseohjautumista ja muiden huomioon ottamista ja erilaisuutta. Psykologin mukaan lapsella oli jo leikki-ikäisenä empatiakyky johon läheskään kaikki eivät yllä edes aikuisena. Ei yhtään itkupotkuraivaria karkkihyllyllä. Osasi keskustella ihmisten kanssa jo ennen kouluikää. Keskiarvo yläkoulussa ysin pintaan, ei hölmöile, juo energiajuomia tai vapeta. Että on eroja :)
2-vuotias heräili tänään vähän ennen kasia. Sai katsoa hetken lempiohjelmaansa eli ryhmä hauta kun tuli silloin telkkarista. Sitten rauhallinen aamupalahetki, leikkimistä.. 10 aikoihin lähdettiin ulos seikkailemaan, käytiin metsässä ihmettelemässä lintujen laulua, puita joissa kasvaa naavaa, kiviä, kalliota jne. 11 jälkeen tultiin takas sisälle ja syötiin rauhassa lounasta. Lounaan jälkeen kirjojen lukua ja leikkimistä. Potalla käynti ja sit päiväunille. Tuolla hän vetelee sikeitä ja kunhan heräilee niin taas kehitellään kaikkea kivaa yhdessä.
Taloudellista juhlaa tämä ei ole, mutta on aivan ihanaa olla erossa oravanpyörästä. Lapsi on hymyilevä, onnellisen oloinen ja eloisa. Kyllä nautin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt viimeisen vuoden aikana auttamassa useaa lapsiperhettä. Kaikkia näitä yhdistää kotiäitiys ja lasten kaltoinkohtelu. Lapset ovat selvästi ikäisiään jäljessä, sanavarasto pieni ja sosiaaliset taidot onnettomia.
Hmm. Meillä oli leppoisa päivän kulku, ulkoiltiin, luettiin, leikittiin ja tehtiin kotitöitä yhdessä. Käytiin kaupassa, pankissa, ostoksilla, puistossa, pulkkailemassa ja luistelemassa, kesällä uimassa, istutettiin pihakukkia. Mentiin lapsentahtisesti, opeteltiin itseohjautumista ja muiden huomioon ottamista ja erilaisuutta. Psykologin mukaan lapsella oli jo leikki-ikäisenä empatiakyky johon läheskään kaikki eivät yllä edes aikuisena. Ei yhtään itkupotkuraivaria karkkihyllyllä. Osasi keskustella ihmisten kanssa jo ennen kouluikää. Keskiarvo yläkoulussa ysin pintaan, ei hölmöile, juo energiajuomia tai vapeta. Että on eroja :)
Ihan uskomatonta oman kruunun kiillotusta monetkin näistä kommenteista. No, jatketaan samalla linjalla. Minä en koskaan ole saanut edes tietää, kuinka ylivertaisia lapseni ovat olleet aikuisiin nähden jo leikki-ikäisinä, koska he eivät ole käyneet psykologin tutkittavina.
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
En ota kantaa toisten keskustelijoiden korvaamattomuuteen, mutta ne samat ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä hyvän työntekijän, tekevät hänestä myös hyvän äidin tai isän. Tunnollisuus, empatia ja terve järki toimivat yhteisössä kuin yhteisössä. Korkeasti koulutettujen ja työelämässä olevien äitien ja isien lapset saavat tutkimusten mukaan parhaat eväät elämäänsä, kun isompia väestöjoukkoja katsotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
En ota kantaa toisten keskustelijoiden korvaamattomuuteen, mutta ne samat ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä hyvän työntekijän, tekevät hänestä myös hyvän äidin tai isän. Tunnollisuus, empatia ja terve järki toimivat yhteisössä kuin yhteisössä. Korkeasti koulutettujen ja työelämässä olevien äitien ja isien lapset saavat tutkimusten mukaan parhaat eväät elämäänsä, kun isompia väestöjoukkoja katsotaan.
Vähintään yhtä hyvät eväät elämäänsä saa ne lapset, joiden korkeasti koulutettu äiti/isä (ehkä jo pitkään työelämässä ollut) jää kotiäidiksi/isäksi eikä laita lastaan päiväkotiin. Näitä vain ei ole niin paljon, joten asiasta ei ole voitu oikein tehdä laajoja tutkimuksia.
Minkä takia muuten terve leikki-ikäinen viedään psykologin tutkimuksiin? Itse en keksi muuta syytä kuin vanhemman toive varhennettuun koulun aloitukseen. Ja miksi ihmeessä kukaan haluaisi ehdoin tahdoin lapsensa lapsuutta lyhentää, jos ei edes halua tätä varhaiskasvatuksen piiriin viedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lasta ei halua laittaa kunnalliseen päiväkotiin, niin yksityisiä päiväkoteja ja perhepäivähoitajia kyllä löytyy.
Vaihtoehtoja löytyy, ja paikkakunnasta riippuu millaisia ne ovat. Kunnallinen on yleensä laadukkaampi kuin yksityinen.
Niinkö? Tässä meidän lähellä on yksityinen päiväkoti ja se on ollut tykätty paikka. Naapuri on siellä hoitajana. Ero on varmaan siinä, että se ei kuulu mihinkään ketjuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
En ota kantaa toisten keskustelijoiden korvaamattomuuteen, mutta ne samat ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä hyvän työntekijän, tekevät hänestä myös hyvän äidin tai isän. Tunnollisuus, empatia ja terve järki toimivat yhteisössä kuin yhteisössä. Korkeasti koulutettujen ja työelämässä olevien äitien ja isien lapset saavat tutkimusten mukaan parhaat eväät elämäänsä, kun isompia väestöjoukkoja katsotaan.
Vähintään yhtä hyvät eväät elämäänsä saa ne lapset, joiden korkeasti koulutettu äiti/isä (ehkä jo pitkään työelämässä ollut) jää kotiäidiksi/isäksi
Niin, mitä arvelet, miksei heitä ole niin kovin paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
Se näkyy sitten omassa eläkkeessä. Ehkä lapset maksavat sitten äidilleen, joka uhrasi työuransa heidän vuokseen.
Heitä ei ole kovin paljon asuntolainojen takia. Akateeminen pariskunta on ennen lisääntymistä ostanut kalliin perheasunnon ja selvitäkseen lainan lyhennyksistä on pakko olla molempien työssä sen parin vuoden jälkeen viimeistään. Moni akateeminen on myös aika urakeskeinen luonteeltaan, kaipaa niitä älyllisiä haasteita työn kautta ja siksi haluaa olla työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
Se näkyy sitten omassa eläkkeessä. Ehkä lapset maksavat sitten äidilleen, joka uhrasi työuransa heidän vuokseen.
Onko jossain luvattu että sinne eläkkeelle edes pääsee (nuoriakin kuolee äkillisesti)? Onko tulevaisuudessa edes nykyisen kaltaista eläkejärjestelmää? Tekeekö esim. yhden lapsen kanssa 3 vuoden kotona olo todella niin suurta lovea eläkkeeseen että kannattaa pistää lapsi hälyiseen päiväkotiin jo pienenä? Minun ikäluokallani aikaisin arvioitu eläkeikä huitelee jo 70-veen tienoilla. Kyllä siinä ehtii töitä painaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti voi sitten 5-kymppisenä aloittaa työelämässä. Eiku...
Töitätöitätöitä. Työelämälle et ole korvaamaton, omalle lapselle olet.
Se näkyy sitten omassa eläkkeessä. Ehkä lapset maksavat sitten äidilleen, joka uhrasi työuransa heidän vuokseen.
Onko jossain luvattu että sinne eläkkeelle edes pääsee (nuoriakin kuolee äkillisesti)? Onko tulevaisuudessa edes nykyisen kaltaista eläkejärjestelmää? Tekeekö esim. yhden lapsen kanssa 3 vuoden kotona olo todella niin suurta lovea eläkkeeseen että kannattaa pistää lapsi hälyiseen päiväkotiin jo pienenä? Minun ikäluokallani aikaisin arvioitu eläkeikä huitelee jo 70-veen tienoilla. Kyllä siinä ehtii töitä painaa.
Jos alamme kyseenalaistaa tulevaisuuden eläkejärjestelmän, niin sitten sietää kyllä kyseenalaistaa myös oma työpaikka ja urakehitys. Mistä sen tietää, onko viiden vuoden päästä työttömyysturvaa lainkaan? Saako ehkä potkut lasten sairastelun vuoksi? Kannattaa siis laittaa lapset hoitoon, painaa pitkää päivää ja säästää sukanvarteen itselleen ja lapsille, jos ei luota hyvinvointiyhteiskuntaan.
Jos tekee vain yhden lapsen ja on hänen kanssa pitkään kotona, niin ero eläkkeessä niihin jotka tekevät kolme lasta jotka laittavat päiväkotiin 1,5 vuoden iässä ei ole juuri millainenkaan ero.
Tiedän naisen joka teki kuusi lasta ja oli 15 vuotta putkeen pois työelämästä. Ja sitten palasi töihin, sillä koulutuksella jonka oli hankkinut parikymppisenä.
Yksityiset päiväkodit on paljon pahempia paikkoja kuin kunnalliset.
Hyvä pph on kullanarvoinen, mutta nopeasti katoava luonnonvara.