Lue keskustelun säännöt.
SAK:lle ei ole kelvannut yksikään asia, joka johtaisi parempaan työllisyyteen, talouskasvuun ja palkansaajien vaurastumiseen.
15.03.2024 |
SAK:n kutistumisen ennustetaan jatkuvan viimeisetkin asioita ymmärtävät jättävät jäsenyyden
Keskusjärjestön toiminta on haitallista myös työntekijöille.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n liittojen jäsenmäärä on romahtanut.
SAK:n jäsenmäärä on laskenut kahdeksassa vuodessa noin neljänneksellä. Eikä ihme. Kykenemättömyys uudistaa Suomea 2000-luvun hyvinvointivaltioksi on ollut SAK:n johtoajatus, hän toteaa.
SAK:lle ei ole kelvannut yksikään asia, joka on Suomen verrokkimaissa johtanut parempaan työllisyyteen, talouskasvuun ja palkansaajien vaurastumiseen.
Kommentit (492)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niissä ei ole mitään pelättävää niin miksi ne ajataan läpi ikäänkuin olisi ja ne pitää runnoa äkkiä kaikki soraäänet ohittaen? Koko asian ydinhän on luottamus. Luottamus siihen että toinen osapuoli ei yritä hyötyä kohtuuttomasti toisen kustannuksella. Ja nyt sitä luottamusta ei ole.
Luottamus on mennyt siinä, kun Suomessa ei ole saatu merkittäviä uudistuksia vuosikymmeniin. Nyt uudistukset tehdään noudattaen normaaliin lainsäädäntöön kuuluvia lausuntomenettelyitä, joissa soraäänet pääsevät esiin.
Juuri näin. Poliitikot ovat vain vuosikymmenestä toiseen luottaneet työmarkkinaosapuolten kykyyn sopia kilpailukyvyn kannalta välttämättömät rakenneuudistukset, mutta turhaan kuten olemme nähneet. Vastuuntuntoinen hallitus ei kerta kaikkiaan muuta voi, kuin hoitaa homma itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen ongelma ei ole vain uusien investointien vähyys vaan se että jo täällä olevat yritykset eivät kasva ja kehity. Niissä maksetaan enemmän osinkoja suhteessa kasvuinvestointeihin kuin verrokkimaissa. Eli siis voitot otetaan ulos eikä sijoiteta yrityksen kasvuun.
Höpö höpö. Et lainkaan ymmärrä osinkoyritysten ontologiaa. Vain osa yrityksistä voi olla nopeasti kasvavia yrityksiä, joiden ei tarvitse maksaa osinkoja tai tarvitsee vain vähän.
Suuri osa yrityksistä, myös USA:,ssa on vanhoja yrityksiä toimialaoilla, joissa ei voi enää kasvaa nopeasti tai ollenkaan. Tällainen yritys voi silti houkutella sijoittajia hyvällä osingolla.
Jokaisen yrityksen on tajuttava oma identiteettinsä ja fiilattava osinkohoukuttimensa sen mukaan.
Uusi kasvava firma kasvavalla toimialalla: ei tarvitse tarjota osinkoa, koska osakkeen arvo nousee kohisten.
Vanha vakaa firma vakaalla toimialalla: kannattaa tarjota kelpo osinko, jotta silläkin olisi jotain tarjottavaa, vaikka osakkeen arvo ei nouse tai nousee vain vähän ja hitaasti.
Se että kaikki firmat voisivat olla näitä kaikki rahansa kasvuun laittavia raketteja on järjetön idea. Tälle tielle jotkut firmat itse asiassa lähtevät. Luulevat olevansa pakotettuja vain kasvamaan. Sitten nähdään älyvapaita yritysostoja joita hätäpäissään tehdään, jotta ei tarvitsi maksaa osinkoa vaan teeskennellä kasvufirmaa.
Lopputulos on valtavat tappiot, osakekurssin romahdus ja firma konkkaan tai toinen firma ostaa sen osaksi itseään. Kannatiko? Ei. Se, mikä kannattaa, on tajuta, missä kohtaa elinkaarta firma on ja muotoilla osinkopolitiikka sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Firmat eivät siirrä rahaa osinkoihin. Jos ne johonkin siirtävät, niin liikevoittoon ja johto omiin palkkioihinsa.
Osingoista jauhaminen on niin outoa. Ensinnäkin harva yritys on pörssissä jakamassa osinkoja. Suurin osa yrityksistä on pien- ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät ole pörssiä eivätkä niin muodoin osinkoja nähneetkään.
Silloin kun osinkoja jaetaan, ne eivät myöskään ole palkkojen vastapuoli. Jos osingot jätetään maksamatta, se ei tarkoita, että duunarit saavat sen verran enemmän palkkaa. Osinkoja maksetaan sijoittajille, jotka ovat ostaneet osakkeita. Osinko on sijoittajan palkka siitä hyvästä, että sen antaa firmoille rahaansa käyttöön. Siitä hyvästä sijoittaja saa kuitin eli osakkeen. SIjoittaja on vähän kuin pankki, joka lainaa rahaa ja saa palkakseen korkoa. Tai kuin duunari, joka saa työstä palkkaa. Toisin kuin palkansaaj
Kyllä meidän yrityksessämme mietitään että mitä tehdään viivan alle jääneellä summalla. Kuinka paljon siirretään mihinkin ja kuinka paljon maksetaan bonuksina työntekijöille. Kun yhteen paikkaan laitetaan enemmän niin silloin muille jää vähemmän. Niitä rahankäyttökohteita mietitään hyvin tarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi siellä on parempi kilpailukyky?
Olisiko siksi, että tekevät parempaa laatua?
Suomessa jos työntekijät yrittävät tehdä parempaa laatua, niin työnantaja tulee hyvin nopeasti kertomaan, että huonompikin riittää,&nbs
En ole nähnyt vakavasti otettavaa analyysiä, jonka mukaan suomalaisten tuotteiden laatu olisi heikompi kuin esimerkiksi Ruotsissa tuotettujen. Kaukaa haetulta kuulostaa.
Olen ollut töissä firmassa, suomalaisessa pörssiyhtiössä, jossa tavoitteena oli valmistaa tuotetta niin, että se juuri ja juuri oli asiakkaan spekseissä. Välillä asiakkaalle lähetettiin suoranaista pasketta joka ei toiminut asiakkaan prosessissa, ja sitten ihmeteltiin reklamaatioiden määrää. Ainakin kymmenen vuotta mentiin laadullista alamäkeä, asiakkaat vaihtuivat laatubrändeistä halpistuotteisiin. Tuotekehitystä ajettiin alas, välillä jopa lopetettiin kokonaan.
Onneksi pääsin eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään firma palkkaa uusia työntekijöitä vain sen takia "kun saa niin halvalla". Firma palkkaa työntekijän kun siihen tulee tarve, eli tuotteen kysyntä nousee ja tuotantoa pitää lisätä.
Työntekijöitä halpuuttamalla voi toki tuotetta myydä halvemmalla, mutta se ei välttämättä lisää kysyntää. Tarvitaan tuotekehitystä, uusia ja parempia tuotteita. Ja tähän ei Suomessa ole pariin kymmeneen vuoteen satsattu tarpeeksi, muhkeat osingot ovat olleet tärkeämpiä. Ja nyt tilannetta yritetään korjata työntekijän selkanahalla.
Siis mistä tämä voittojen ja osinkojen rinnastaminen oikein tulee? Suurin osa Suomen firmoista EI ole pörssissä.
Meillä on läjäpäin pieniä ja keskisuuria firmoja palkanmaksajina aloilla, jotka EIVÄt tarvitse ede uusia ja parempia tuotteita. Tällaisia ovat esimerkiksi leipomot, autokorjaamot, ym. Ne kituuttavat, koska kaikki visiot koskevat vain suuryrityksiä, kuten sinullakin tässä. Pienillä nykymalli aiheuttaa sen, että palkkaaminen on vaikeaa ja jos on palkannut väärän tyypin, kuten sen kuuluisan supersaikuttajan, se vie pahimmillaan koko firman konkkaan, kun se pysyy firmassa pidempään kuin firma itse, kiitos nykymallin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos niissä ei ole mitään pelättävää niin miksi ne ajataan läpi ikäänkuin olisi ja ne pitää runnoa äkkiä kaikki soraäänet ohittaen? Koko asian ydinhän on luottamus. Luottamus siihen että toinen osapuoli ei yritä hyötyä kohtuuttomasti toisen kustannuksella. Ja nyt sitä luottamusta ei ole.
Luottamus on mennyt siinä, kun Suomessa ei ole saatu merkittäviä uudistuksia vuosikymmeniin. Nyt uudistukset tehdään noudattaen normaaliin lainsäädäntöön kuuluvia lausuntomenettelyitä, joissa soraäänet pääsevät esiin.
Juuri näin. Poliitikot ovat vain vuosikymmenestä toiseen luottaneet työmarkkinaosapuolten kykyyn sopia kilpailukyvyn kannalta välttämättömät rakenneuudistukset, mutta turhaan kuten olemme nähneet. Vastuuntuntoinen hallitus ei kerta kaikkiaan muuta voi, kuin hoitaa homma it
Nythän tämä "rakenneuudistus" pyrkii ainoastaan työntekijöiden joukkovoiman heikentämiseen. "Paikallinen sopiminen" tarkoittaa käytännössä työnantajan oikeutta sanella työehdot. Koko ammattiliittoja ei olisi edes olemassa, jos työnantajat kohtelisivat työntekijöitä reilusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen ongelma ei ole vain uusien investointien vähyys vaan se että jo täällä olevat yritykset eivät kasva ja kehity. Niissä maksetaan enemmän osinkoja suhteessa kasvuinvestointeihin kuin verrokkimaissa. Eli siis voitot otetaan ulos eikä sijoiteta yrityksen kasvuun.
Höpö höpö. Et lainkaan ymmärrä osinkoyritysten ontologiaa. Vain osa yrityksistä voi olla nopeasti kasvavia yrityksiä, joiden ei tarvitse maksaa osinkoja tai tarvitsee vain vähän.
Suuri osa yrityksistä, myös USA:,ssa on vanhoja yrityksiä toimialaoilla, joissa ei voi enää kasvaa nopeasti tai ollenkaan. Tällainen yritys voi silti houkutella sijoittajia hyvällä osingolla.
Jokaisen yrityksen on tajuttava oma identiteettinsä ja fiilattava osinkohoukuttimensa sen mukaan.
Uusi kasvava firma kasvavalla toimialalla: ei tarvitse tarjota osinkoa, koska osakkeen arvo nousee kohisten.
Vanha vakaa firma vakaalla toimialalla: kannattaa tarjota kelpo osinko, jotta silläkin olisi jotain tarjottavaa, vaikka osakkeen arvo ei nouse tai nousee vain vähän ja hitaasti.
No kannattaisiko kehittyä eikä jämähtää paikoilleen "vanhaksi vakaaksi firmaksi" jos toiminta ei edes ole kannattavaa.
Moni vanha vakaa yritys on mennyt nurin kun on saanut kehittymiskykyisen kilpailijan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Nyt uudistukset tehdään noudattaen normaaliin lainsäädäntöön kuuluvia lausuntomenettelyitä, joissa soraäänet pääsevät esiin."
Niistä soraäänistä ei vain seuraa mitään. Sehän tässä prosessissa on se ongelma.
"Osingoista jauhaminen on niin outoa. Ensinnäkin harva yritys on pörssissä jakamassa osinkoja. Suurin osa yrityksistä on pien- ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät ole pörssiä eivätkä niin muodoin osinkoja nähneetkään. "
Ei osinkojen jakaminen ole kytköksissä siihen onko yritys pörssissä. Osingot jaetaan yhtiökokouksen päätöksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Luottamus on mennyt siinä, kun Suomessa ei ole saatu merkittäviä uudistuksia vuosikymmeniin. "
Tarkoitat siis että ei ole saatu kaikkia elinkeinoelämän toiveita läpi. Onhan meillä paikallinen sopiminen yleistynyt huomattavasti, osa-aikaiset ja epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet valtavasti, määräaikaisuudet lisääntyneet, matalapalkkaiset ja keikkatyöt lisääntyneet jne.
Ei meidän työelämämme ole sama kuin 20 vuotta sitten ja sen huomaa jokainen joka on tämän ajan ollut töissä.
"Kyllä meidän yrityksessämme mietitään että mitä tehdään viivan alle jääneellä summalla. Kuinka paljon siirretään mihinkin ja kuinka paljon maksetaan bonuksina työntekijöille. Kun yhteen paikkaan laitetaan enemmän niin silloin muille jää vähemmän. Niitä rahankäyttökohteita mietitään hyvin tarkasti."
Jätät vaan mainitsematta, että firmanne ei ole pörssissä, joten osingot ja työntekijöiden bonukset eivät ole ne vaakakupit, joissa toisen painottaminen vaikuttaa suoraan toiseen. Teidän firmassanne vaakakupeissa ovat firman johdon tahtotila: haluaako se maksaa bonuksia työntekijöille ja onko siihen varaa. Mutta pörssifirma te ette ole, ja ei teillä niin muodoin ole osinkojakaan. Älkää sotkeko koko ajan niitä osinkoja näihin keskusteluihin.
Palkkakehityksen suurin vaikuttaja on liikevoitto ja yleinen kilpailutilanne työntekijöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Se että kaikki firmat voisivat olla näitä kaikki rahansa kasvuun laittavia raketteja on järjetön idea. "
Eihän sellaista ideaa ole esitettykään. Vaan vain että meillä kasvuyrityksiä on suhteessa vähän verrattuna vaikkapa Ruotsiin. Ei sielläkään tietenkään kaikki yritykset ole niitä mutta kun niitä on enemmän niin se näkyy heti kansantaloudessa positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Demari- ja savupiipputeollisuuden Suomessa totuttiin vasemmalla siihen, että puolet lainsäädäntövallasta on Hakaniemessä, ay-liikkeen demareilla. Teollisuudessa ei tarvita enää työvoimaa samalla lailla. Tekoäly ja robotiikka tulevat vähentämään ihmistyön tarvetta kaikilla muillakin aloilla, jopa julkisen sektorin siisteissä sisätöissä. Väestön ikärakenteesta johtuen kohta toinen puoli Suomesta hoivaa toista puolikasta.
Näihin muutoksiin ja tähän tulevaisuuteen Suomen pitää varautua. Saavutetuista eduista kiinnipitäminen on ay-liikkeen vanha mantra, johon hirttäytymisessä ei ole mitään järkeä. Katse tulevaisuuteen!
Miten demareista ja muustakin vasemmistosta on tullut kehityksen jarru? Te pelkäätte kaikkia työelämän uudistuksia ja pelottelelette valheilla kansalaisia, vaikka juna meni jo.
Mitä uutta hallituksella sitten on tarjota? Miten hallituksen leikkaustoimet lisäävät työllisyyttä tai talouskasvua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No kannattaisiko kehittyä eikä jämähtää paikoilleen "vanhaksi vakaaksi firmaksi" jos toiminta ei edes ole kannattavaa."
Tämähän se on mittavien yritystukien ongelma, se tekohengittää yrityksiä joista aika on ajanut ohi. Yritystuet pitäisi tiukasti suunnata kehittymiseen.
"Juuri näin. Poliitikot ovat vain vuosikymmenestä toiseen luottaneet työmarkkinaosapuolten kykyyn sopia kilpailukyvyn kannalta välttämättömät rakenneuudistukset"
Sanot siis että työmarkkinamme ovat edelleen ihan samat kuin 20 vuotta sitten? Mitenkäs vaikkapa alustatalous, keikkatyöt, yksinyrittäjyys, nollatyösopimukset, vuokratyö jne.? Kaikki lisääntyneet valtavasti 20 vuodessa ja tuoneet joustoja työelämään. Mutta ei näköjään riitä. Pitää saada aina enemmän.
Meillä on ollut neljä hallitusta 2008 jälkeen, jotka kaikki ovat luvanneet pistää maan asiat kuntoon. Voin lyödä vetoa, että viides ja kuudes aloittavat työnsä vielä vähän toivottomammasta tilanteesta ja lupaavat täsmälleen samaa. Miten te kykenette uskomaan samat valheet yhä uudestaan ja uudestaan?
"No kannattaisiko kehittyä eikä jämähtää paikoilleen "vanhaksi vakaaksi firmaksi" jos toiminta ei edes ole kannattavaa.
Moni vanha vakaa yritys on mennyt nurin kun on saanut kehittymiskykyisen kilpailijan."
Kaikki firmat eivät ole kasvualoilla. Vanhoja vakaita aloja ovat esimerkiksi vakuutusala. On mahdotonta kasvaa, jos on kasvanut jo markkinajohtajaksi alalla, joka ei kasva määräänsä enempää.
Esimerkiksi myös pikkarainen paikallinen siivousfirma ei tee ensimmäistäkään innovaatiota. Sen sijaan se palkkaa työntekijöitä tai palkkaisi, jos siitä ei olisi tehty sellaista painajaista kuin se nyt on. Sen kasvua ehkäisee suoraan nykymalli.
Sinä et ymmärrä liikemaailmaa. Luulet, että se tarkoittaa vain suuryrityksiä tyyliin Fortum ja UPM. Innovoi omaa ajatteluasi, tuotekehitystä nyt siellä tarvitaan!
". Mutta pörssifirma te ette ole, ja ei teillä niin muodoin ole osinkojakaan"
Yritä ymmärtää että osingot ovat se tapa jolla omistajat ottavat yrityksen voittoja "ulos" eikä sillä ole mitään tekemistä pörssin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Osingoista jauhaminen on niin outoa. Ensinnäkin harva yritys on pörssissä jakamassa osinkoja. Suurin osa yrityksistä on pien- ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät ole pörssiä eivätkä niin muodoin osinkoja nähneetkään. "
Ei osinkojen jakaminen ole kytköksissä siihen onko yritys pörssissä. Osingot jaetaan yhtiökokouksen päätöksen mukaan.
Tavallaan ei. Listaamattomat yritykset ovat tosiaan asia erikseen, ja niiden osinkopolitiikkaa määrittävät vähän eri tekijät kuin pörssiyrityksillä.
Sipilä ja Katainen huolehtivat siitä, ettei korkeakouluissa, tai muussakaan koulutuksessa, ole enää mitään leikattavaa. Muistatko koulutuslupauksen ja kuinka siinä kävi? Ja miksi valtion pitäisi rahoittaa yritysten tuotekehitys? Ja nythän niitä yritystukia on maksettu ja silti tuotekehitykseen ei olla panostettu.