Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää tätä kotiorjuutta ;(
12.02.2024 |
Olen keski-ikäinen, minulla on hyvä ura, kaksi lasta (10 ja 12 v.) ja mies. On harrastuksia, ystäviä ja matkoja, kiva koti. Mutta en vaan enää jaksa!
Teen kotona uhan hirveästi, esimerkki viikonlopulta: siivosin, leivoin luokan vaalikahvilaa varten ja toimitin leivonnaisten, pesin pyykkiä, kävin kaupassa, tein ruokaa ja vielä extra ruokaa viikolle. Vein lapsen harrastuksen kisoihin, olin toimitsija toisen lapsen kisoissa. Mies vei toisen lapsen kisoihin, lähti toimistolle tekemään veroilmoituksia ym. papereita, kävi salilla ja seurasi vaaleja. Miehellä on auto ja minulla ei, joten kävelin ja taitoin kaikki matkat pakkasessa. Mies lähetti minulle viestin, jossa totesi, että minun olisi hyvä opetella täyttämään astianpesukone oikein.
Suutuin ja sanoin perheelle, etten jaksa tehdä kaikkea. Että jokainen saa tästä lähtien viedä omat pyykit kaappiin, vaihtaa omat lakanat ja pyyhkeet jne. Kun tulin tänään kotiin, mies oli tyhjentänyt puhtaat pyykit silityslaudalta isoon kasaan kylppärin lattialle, yhtäkään lautasta ei ollut laitettu astianpesukoneeseen ja keittiönpöydällä hirveä sotku. Minä lähdin ensimmäisenä aamulla töihin.
Otin pyykit lattialta muutoin, mutta jätin miehen valkoiset paidat sinne. En meinaa jaksaa enää. Mitäs nyt?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämä nyt sama trollaaja, joka alkoi lakkoon kotihommista? Pientä säätöä tarinaan.
Mutta eipä nuo ap:n kuvitteelliset "työt" olleet kovin kummoisia ja leipomista vaalikahvilaan? Eli on
otettu itselle lisähommia ( kerran-pari 6 vuodessa), tämä on vielä hupaisampi kuin meidän miesten
renkaanvaihto-operaatiot, niitä on sentään kahdesti vuodessa.
Ja mikä estää ostamasta itselle omaa autoa?
No jos nuo apn hommat ei ollut kummoisia niin mies lienee todella surkea kun ei kyennyt edes tuollaisia kummoisia hommia tekemään. Ei edes niitä. Mitä tuollaisella miehellä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule ap haluatko että tyttäresi päätyy naimisiin isänsä kaltaisen miehen kanssa. Jos jatkatte yhdessä ja näytät mallia että näin perheen äitiä saa kohdella niin sekä tyttäresi että poikasi näkevät ja oppivat sen. Eli mieti vielä pari kertaa jatkatko tuossa suhteessa noin yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Herranjumala, AP. Miehesihän ei kunnioita sinua edes lattiarätin vertaa! Olen ihan aidosti järkyttynyt siitä miten huonosti sinua kohtelee. Sinä raahaat kauppakasseja lumessa ja mies kulkee tyytyväisenä yksin lämpimässä autossa? Sinä keräät likapyykit, peset koneelliset, lajittelet ja silität - ja miehesi kiittää sinua työpanoksestasi heittämällä ne lattialle??? Mieti miten suhtautumista jos hyvä ystäväsi kertoisi samanlaisesta tilanteesta. Ihanko olisit samalla tavalla että joo, kuulostaa että sillä sun miehellä on töissä paineita?
Jos tuntuu vaikealta miettiä että itse olisit paremman kohtelun arvoinen, niin mieti niitä lapsiasi. Sinä opetat tällä hetkellä lapsille että äitille on ihan ookoo raivota ja äitin työpanosta on ihan ookoo lytätä ja pitää mitättömänä. Mies puolestaan opettaa lapsille että äitille saa raivota ja kohdella kuin piikaa.
Lapsenne eivät ole tyhm
Äh, voi p*ska, olet ihan oikeassa. Olen tehnyt ja tehnyt, ja mies on antanut sen tapahtua ja lisännyt vettä myllyyn. Enemmän pitää tehdä ja paremmin.
Minä tosiaan raahaan viikonlopun ruoat lumessa ja jäisillä teillä, mies ajelee autolla ja kerran talven aikana kun pyysin viemään lähikauppaan autolla, hankkimaan perheen viikon ruoat, huokaili. Juuri tuota en jaksa, ja siksi kävelen mieluummin. Ja olen paremmassa kunnossa, heh. Mutta jos paras ystäväni kertoisi tällaisesta, niin olisin aivan raivona hänen puolestaan.
Itselläni on matala ferritiini ja se väsyttää todella paljon, kerroin miehelle ja pyysin apua, ei mitään, sama meno jatkuu.
Hän ei todella välitä minusta.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ne pyykit puhtaita, mitkä se sun mies heitti kylppärin lattialle? Onko sun mies ns. vammainen? Laita ukko pesemään ne pyykit!
Oli, hänen puhtaita valkoisia myös. Sanoin eilen, että jokaisen täytyy alkaa ottaa omat pyykit omaan kaappiin. Että niitä ei saa siirtää minnekään muualle kuin omasn kaappiin. Näin ei käynyt, vaan löysin pyykit kylppärin lattialta. Keräsin omat ja lasten vaatteet, miehen valkoiset paidat on yhä siellä lattialla ja tulevat tästä lähin olemaan, koska se on hänestä hyvä paikka niille. Tämän takia olen sina viikannut vaatteet muuten vauhdilla, ettei niitä heitetä lattialle kun tarvitaan silityslautaa. Ap
Voisitko ostaa puhtaan pyykin korin? Itse en enää kylppärin lattialla maanneita vaatteita laita muualle kuin uudelleen pesukoneeseen.
Eikö juuri tuollaisiin koreihin puhtaiden pyykkien laittamalla vaatteet rypisty? Sitten joutuukin jo silittämään. Miksi niitä kannattaisi tuollaiseen laittaa?
Minä aloin tuossa ennen joulua kypsyä kotityötilanteeseen. Mitä enemmän siivosin, suunnittelin ja järjestelin, sitä enemmän sain siivota, suunitella ja järjestellä. Mies ei varsinaisesti ole ihan paha sottapytty, mutta on melko tumpelo, kömpelö ja ei näe aiheuttamaansa sotkua. Lapset ovat... no, teinejä.
Olen nyt pessyt pyykit kuten ennenkin, mutta pesen vain ne pyykit, jotka on viety pyykkikoriin; kysyn kerran, onko pyykkiä ja sitten lähtee kone käyntiin. Laitan astianpesukoneeseen vain omat astiani; voin tyhjentää puhtaista, mutta en enää täytä muiden puolesta. Kerään telineeltä vain omat pyykkini. Kenenkään muun vaatteita en silitä, pystyvät itsekin. Miehen ympäri kämppää jättämät tavarat siirrän siten, että ne ovat hänen tiellään, ei minun. Teinien tavaroille sama kohtelu. Jos joku tavara on hukassa, minä en siitä tiedä mitään, en ole käyttänyt. Kerron hyvissä ajoin, että tiettyinä päivinä en aio kuskata ketään/ käydä kaupassa/ tehdä ruokaa koska x, y tai z tms; hoitakaapa keskenänne.
Vähän sotkuisempaa on, mutta ah niin paljon tyynempi mieli, vähemmän hommaa ja paljon enemmän aikaa itselle. Muu perhe on aktivoitunut, kun en ole koko ajan käytettävissä - kuten eivät muutkaan ole olleet minun käytettävissäni. Nyt on parempi tasapaino kotitöissä.
Ja mainittakoon kaikille renkaanvaihtajille, remontoijille, terassinrakentajille ja salaojankaivajille, että mies on täysin toistaitoinen kaikissa teknisissä hommissa; ne ovat myös aina olleet minun rastejani. Mies hoitaa kyllä imuroinnin, osan lumenluonnista, roskakuskin hommat sekä osan kaupassakäynneistä. Nykyään osaa myös tehdä ainakin yhden syötävän ruokalajin, siivota paremmin omat tavaransa paikoilleen sekä ottaa omatoimisesti vastuuta pävittäisistä toimista, samoin teinit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi AP, mutta miehesi harjoittaa henkistä väkivaltaa teitä kaikkia kohtaan. Sen lisäksi olen samaa mieltä siitä että hänellä on toinen nainen.
Täällä on useampi pitkä ketju vastaavanlaisista tilanteista kun mies on alkanut käyttäytymään yhtä sikamaisesti kuin sinun miehesi. Kaikille on selvinnyt jonkin ajan päästä että miehellä on toinen.
Ryhdy jo valmistelemaan eroa omissa ajatuksissasi. Myös lapsillesi on parempi olla jossain muualla missä ei tarvitse kävellä munankuorilla isän aikana ja pelätä räjähdystä. Ei ole tervettä elää peläten yhtä perheenjäsentä.
Vierailija kirjoitti:
Jos minun puolisoni toimisi noin epäkunnioittavasti, saisin saman tien sellaisen raivokohtauksen, ettei toiste yrittäisi. En ymmärrä, miten voit valittaa tällä palstalla etkä ole jo karjumassa ukolle: MITEN KEHTAAT heittää pesemäni pyykit lattialle ja jättää kaikki lasten viennit minun niskoilleni?
Toinen mitä en ymmärrä: jos sinä käyt kaupassa ja viet lapsia, miksi auto on miehellä? Vähintään nappaisin auton alleni jos joutuisin koko viikonlopun kuskailemaan lapsia.
Samaa mieltä. Olen myös alkanut puhumaan miehelleni suoraan, koska muutoin luistaisi aivan suvereenisti kaikista vastuista. Kun sanallistaa näkyväksi kaiken sen, suoraan ja kursailematta, mistä toinen jatkuvasti luistelee, niin jos on minkäänlaista omatuntoa jäljellä, niin toinen ymmärtää hävetä ja edes yrittää tsempata. Meillä mies yritti jossain vaiheessa, että onko kaikesta tekemisestä pakko pitää ns. kirjaa ja onko kaiken pakko koko ajan mennä tasan? Esimerkiksi taaperon hoitoon liittyen. Yritin hetken aikaa elää sellaista elämää, missä en niin katsellut mitä itse kukin tekee ja ei mennyt aikaakaan, kun huomasin tekeväni itse 90 % asioista. Tultiin yhtäaikaa kipeäksi, mies oli kovemmassa kuumeessa mitä minä, mutta minäkin olin epätavallisen korkeassa kuumessa ja tsemppasin, että sain lapsen ja meidän molempien pakollisen veroilmoituksen tehtyä (tähän liittyy toinen tarina joka on liian pitkä kerrottavaksi). Tein tämän kaiken sillä ajatuksella, että mieskin varmasti antaa vastaavasti minulle aikaa palautua ja levätä kunhan tokenee. Ja p*skan marjat, kun kuume laski, mies vältteli kaikkea lapseen liittyvää kuin ruttoa ja makasi perse homeessa sohvalla pelaamassa pelikoneella. Se oli oikeastaan viimeinen tikki, siinä vaiheessa sanoin ihan suoraan, että voisitko sinäkin viettää aikaa oman lapsesi kanssa ja syöttää ja leikkiä hänen kanssaan, kerta lapsi on sinunkin lapsesi? Minulla on töissä vielä tiukempaa mitä miehellä ja vaikka teen 80 % työaikaa, teen usein enemmän töitä mitä mies, koska työt venyvät aina yli. Sanoin että ihan yhtälailla minä tarvitsen aikaa ja tilaa levolle, että jaksan töissä. Seuraavana päivänä sitten riideltiin ihan kunnolla, kun mies hermostui ja puhui minulle todella törkeästi. Sanoin ilman minkäänlaista epäröintiä, että tällaista p*skaa minä en parisuhteessani katsele ja elän mielummin yksin, jos meno on tällaista. Ja sen todellakin olen valmis toteuttamaan. Ja mies tietää sen. Ja vain tällainen herättää, mikä on ihan hemmetin naurettavaa ja typerää.
Yritän kovasti kasvattaa omasta pojastani ihan yhtä vastuuntuntoista ja huomioonottavaa mitä tytötkin lähes aina ovat. Ettei opi luistelemaan vastuista ja lepäilemään silloin kun muut painavat hommia ympärillä. Mies vielä irvaili, että milloin olen tehnyt ruokaa? No missä vaiheessa minä sen ruoan teen, kun teen töitä samalla kun leikin ja luen lapsen kanssa, olen sen kanssa ulkona, syötän ja kylvetän yksin? Ja mikä helvetin kodinkone minä olen? Samalla yks makaa perse liimattuna sohvaan. Juu en todellakaan kuuntele tuollaista p*skaa. Eikä kenenkään meistä naisista tarvitse. Niiltä miehiltäkin voi vaatia asioita, eivät ole niin tyhmiä etteivät kykenisi tekemään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistä mies kuriin. Lapsetkin voi jo jotain tehdä. Siivooja kotiin, toinen auto jos sen oikeasti tarttee. Pakko ei ole mihinkään leipoa, osta vaikka pakastepullia ja laita uuniin. Ota itsellesi omaa aikaa ja kerro miehellesi mitä jatkossa häneltä odotat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä? Ap
Lopettaa trollaus, jonka rakensit kuvailemalla turhankin tarkasti miehesi tekemisiä kodin ulkopuolella, vaikket ollut niitä näkemässä (eli keksit omasta päästäsi, kun et voinut suoraan sanoa miestä laiskaksi paskaksi, koska olet mies). Trollauksesta 1/5.
Lopettaa ruikutus ja jättää narsisti hoitamaan itse kakaransa ja pyykkinsä, jos tarinasi sattuisi olemaan tosi, vaikka vahvasti epäilen.
Just näin. Mies muka raivoaa jos on sotkuja, esim. lasten vaatteita lattialla, mutta silti itse heittää puhtaat vaatteet lattialle. Hämmästyttävää kuinka alkeelliset vedätykset menee mammoille läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa tullut kommentteja laidasta laitaan. Katselin äsken viestejäni, ja mies tosiaan pitää minua ihan kodinhoitajana/ sihteerinä. Tyyliin: hanki ja tee eväät lapselle kisoihin, ja lista, mitä säne voisivat olla, kun hän itse on lähdössä lapsen kanssa niihin kisoihin ja minä samanaikaisesti toisen lapsen kanssa. Tai: jän lähettää minulle uunipeltien kuvan ja pyytää tilaamaan (ja tietenkin hakemaan postista kävellen). Jos hänedtä tarvitsemme uudet uunipellille, niin miksei hän tilaa niitä itse?! Ap
Ensimmäinen mitä sinun pitää tehdä on, että lopetat kokonaan miehesi vaatteiden pesun. Et laita niitä koneeseen, et pyykkää, et ripusta, et viikkaa. Hoitakoon itse pyykkinsä. Jos mies alkaa valittamaan vastaat, että tämä ei ole hotelli. Ilmoitat, että voit niitä pyykätä siinä vaiheessa taas kun mies hoitaa joka toinen viikko imuroinnin, joka toinen päivä tyhjentää ja täyttää tiskikoneen.
Seuraavaksi kirjoitat jääkaapin oveen listan, jossa on ruokakauppavuorot ja kuskausvuorot lasten harrastuksiin, niin että puolet vuoroista sinulle, puolet miehelle. Ihan päivämäärineen kaikkineen selkeä lista vuoroista. Sinun kannattaa tulla sen verran asiassa vastaan, että teet miehen kauppavuoroille valmiiksi kauppalistat.
Jos mies alkaa valittaa, että ei halua kuskata lapsia harrastuksiin joka toinen kerta tai hoitaa puolta kauppavuoroista, niin sanot suoraan, että tämä on yhteinen perhe ja yhteiset lapset, jos ei kiinnosta hoitaa puolia, niin taitaa olla parempi lähteä eri teille, koska sinua taas ei kiinnosta parisuhde, jossa sinulla on kotiorjan rooli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa tullut kommentteja laidasta laitaan. Katselin äsken viestejäni, ja mies tosiaan pitää minua ihan kodinhoitajana/ sihteerinä. Tyyliin: hanki ja tee eväät lapselle kisoihin, ja lista, mitä säne voisivat olla, kun hän itse on lähdössä lapsen kanssa niihin kisoihin ja minä samanaikaisesti toisen lapsen kanssa. Tai: jän lähettää minulle uunipeltien kuvan ja pyytää tilaamaan (ja tietenkin hakemaan postista kävellen). Jos hänedtä tarvitsemme uudet uunipellille, niin miksei hän tilaa niitä itse?! Ap
Älä pelkää olla tyly miehellesi silloin kun hän törkeästi pompottaa sinua. Jos hän lähettää sinulle uuninpeltien kuvan ja käskee tilaamaan niin vastaat suoraan, että tilaappa itse. Äläkä jää väittelemään asiasta sen jälkeen, jos mies vänkää jotain niin toteat vain, että asia on loppuun käsitelty. Tässä on toki se riski, että pellit jää kokonaan tilaamatta, mutta se ei ole sinun ongelmasi.
Ainoa varma tapa muuttaa tilanne on se, että olet itse henkisesti valmis eroamaan. Et ole sitä ehkä vielä. Mutta kun tuo sama meininki jatkuu vielä vuoden pari, niin sitten viimeistään olet. Ja kerrot tällöin miehelle, että jos hän ei ala hoitamaan yhteisistä asioista ja lasten asioista puolia, niin tulet ottamaan avioeron. Teet selväksi, että kyseessä ei ole mikään bluffaus tai turha uhkailu, vaan mittasi on niin täynnä, että haluat mieluummin erota kuin kärsiä enää tästä huonosta liitosta. Ja huom sinun täytyy olla henkisesti valmis toteuttamaan sanasi. Voi olla, että mies siinä tajuaa tilanteen ja alkaa pelastamaan mitä pelastettavissa on ja oikeasti muuttuu. Tai sitten ei ja eroat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä? Ap
Lopettaa trollaus, jonka rakensit kuvailemalla turhankin tarkasti miehesi tekemisiä kodin ulkopuolella, vaikket ollut niitä näkemässä (eli keksit omasta päästäsi, kun et voinut suoraan sanoa miestä laiskaksi paskaksi, koska olet mies). Trollauksesta 1/5.
Lopettaa ruikutus ja jättää narsisti hoitamaan itse kakaransa ja pyykkinsä, jos tarinasi sattuisi olemaan tosi, vaikka vahvasti epäilen.
Just näin. Mies muka raivoaa jos on sotkuja, esim. lasten vaatteita lattialla, mutta silti itse heittää puhtaat vaatteet lattialle. Hämmästyttävää kuinka alkeelliset vedätykset menee mammoille läpi.
Kokeile itse joskus asua heteromiehen kanssa. Juuri tuollaista se on ja pahempaa.
Ap, mitä tapahtui kun olit kotona lasten kanssa? Noin kolmisen vuotta, olettaisin? Silloin varmaan alkoi tämä vääristynyt ajatusmalli hänellä, että KAIKKI kotiin ja lapsiin liittyvä on sinun vastuullasi, ja kaikki ansaitsemiseen ja rahaan liittyvä hänen vastuullaan. Kotiäiti ehtii käydä kaupassa kävellen vaikka keskellä päivää, mutta sinulla on työ, ja nyt myös lasten harrastusmenot kaiken muun lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä? Ap
Lähde lätkimään.
Heitänpä tähän eronneen miehen kommentin. Kyllästyin tuohon että kotitöistä tuli ongelma. Erottiin sitten ja nyt asun yksin.
Tuntuu tosi hyvältä kun saan tehdä kotityöt itse. Mulla on omat rutiinit niihin. Kämppä on siisti ja asiat omalla paikallaan. Saan tehdä asiat juuri kuten itse tykkään. Ja kämppä on siisti ja pyykit ja astiat hoituu.
Se nalkutus oli ihan ihmeellistä. Minä tein kotitöitä mutta aina oli väärin tehty. Lopulta en tiennyt kuinka päin olisin saanut olla omassa kodissani.
exäkin on muuten käynyt täällä ja näytti kovin yllättyneeltä kun oli niin siistiä. Wonder why. Luuli, että täällä jo joku nainen siistii. naurahdin. Ei sillä, emme ole huonoissa väleissä exän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Heitänpä tähän eronneen miehen kommentin. Kyllästyin tuohon että kotitöistä tuli ongelma. Erottiin sitten ja nyt asun yksin.
Tuntuu tosi hyvältä kun saan tehdä kotityöt itse. Mulla on omat rutiinit niihin. Kämppä on siisti ja asiat omalla paikallaan. Saan tehdä asiat juuri kuten itse tykkään. Ja kämppä on siisti ja pyykit ja astiat hoituu.
Se nalkutus oli ihan ihmeellistä. Minä tein kotitöitä mutta aina oli väärin tehty. Lopulta en tiennyt kuinka päin olisin saanut olla omassa kodissani.
exäkin on muuten käynyt täällä ja näytti kovin yllättyneeltä kun oli niin siistiä. Wonder why. Luuli, että täällä jo joku nainen siistii. naurahdin. Ei sillä, emme ole huonoissa väleissä exän kanssa.
Miten tarinasi liittyy aloitukseen? Aloituksen mies nalkuttaa, ei aloittaja itse. Aloittajan mies jäkättää siitä miten aloittaja tekee väärin kaikki, siis miehen mielestä. Eikä aloittajan mies tee kotitöitä toisin kuin sinä teit.
Aloita nyt vaikka siitä, että tilaat ne kauppatavarat kotiin. En tajua tuollaista raahaamista nykyaikana.
Onhan se hirveää, kun puoliso muuttuu tuollaiseksi. Jokin syy siihen yleensä on. Yleensä kun ihmisellä on huolta vaikka työn epävarmuuden tai kuormittavuuden vuoksi tai rahan riittäminen pelottaa, voi käytös mennä läheisiäkin kohtaan kamalaksi. Voihan erokin olla mielessä, sen tietää vain miehesi itse.
Siinä kaikki ovat varmasti samaa mieltä, ettei tuommoista pidä kenenkään sietää. Ehkä jämäkkyys omien rajojen kanssa ja yritys selvittää syitä toisen käytökseen eivät sulje pois toisiaan. Varmasti oletkin yrittänyt kysellä, mitä oikein tapahtui kun tuloksena oli pyykkiläjä lattialla tai kertoa, miten sinua uuvutti raahustaa jalan hoitamaan perheen yhteisiä asioita ja hoitaa lasten asiat yksin. Miten puoliso kommentoi noita tilanteita jälkikäteen?