En jaksa enää tätä kotiorjuutta ;(
Olen keski-ikäinen, minulla on hyvä ura, kaksi lasta (10 ja 12 v.) ja mies. On harrastuksia, ystäviä ja matkoja, kiva koti. Mutta en vaan enää jaksa!
Teen kotona uhan hirveästi, esimerkki viikonlopulta: siivosin, leivoin luokan vaalikahvilaa varten ja toimitin leivonnaisten, pesin pyykkiä, kävin kaupassa, tein ruokaa ja vielä extra ruokaa viikolle. Vein lapsen harrastuksen kisoihin, olin toimitsija toisen lapsen kisoissa. Mies vei toisen lapsen kisoihin, lähti toimistolle tekemään veroilmoituksia ym. papereita, kävi salilla ja seurasi vaaleja. Miehellä on auto ja minulla ei, joten kävelin ja taitoin kaikki matkat pakkasessa. Mies lähetti minulle viestin, jossa totesi, että minun olisi hyvä opetella täyttämään astianpesukone oikein.
Suutuin ja sanoin perheelle, etten jaksa tehdä kaikkea. Että jokainen saa tästä lähtien viedä omat pyykit kaappiin, vaihtaa omat lakanat ja pyyhkeet jne. Kun tulin tänään kotiin, mies oli tyhjentänyt puhtaat pyykit silityslaudalta isoon kasaan kylppärin lattialle, yhtäkään lautasta ei ollut laitettu astianpesukoneeseen ja keittiönpöydällä hirveä sotku. Minä lähdin ensimmäisenä aamulla töihin.
Otin pyykit lattialta muutoin, mutta jätin miehen valkoiset paidat sinne. En meinaa jaksaa enää. Mitäs nyt?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Älä ole tossukka. Tee lista, mitä jokainen perheenjäsen tekee kotona ja sitten noudatatte sitä listaa. Sinä ET sitten tee muiden rästejä.
Juuri näin. Meillä on ollut jo vuosikaudet käytössä keittiökalenteri. Jokainen perheenjäsen merkitsee siihen, minä päivinä on vastuussa roskien viemisestä, pöydän kattamisesta jne.Jokaisella on yhtä monta vastuupäivää kuukaudessa. Lapset oli varmaan just jotain 10-12 v kun aloitettiin nämä systeemit. Miehen kanssa on sovittu päivät, jolloin hän tekee ruuan. Jokaisella on oma puhtaan pyykin kori. Pesen kyllä pyykit, mutta kuivat pyykit jokainen vie itse omaan kaappiinsa ja silittää tarvittaessa.
Tässä ihan vaan pari esimerkkiä, miten perheen arkisia askareita saa jaettua tasaisemmin. Muitakin systeemejä meillä on, en nyt kaikkia viitsi tähän laittaa. Nuo on ap ihan järjästelykysymyksiä. Eli perhe koolle pöydän ääreen, sovitte kuka hoitaa mitä ja milloin, etkä sitten ala korjailemaan muiden jälkiä jos eivät hoida omaa osuuttaan. Sanot sille miehellesi että omalla vuorollaan saa täyttää sen tiskikoneen kuten haluaa, muiden (=sinun) vuoroja ei kommentoida.
Ja sitten seuraavaksi opettelet kieltäytymään asioista jotka kuormittaa liikkaa ja kuljetuksista, jotka ei ole mahdollisia sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pakottaa leipomaan vaalikahvilaan ja viemään lapsia ( KÄVELLEN?) kisoihin? Lapset voi mennä itsekin ja leipoa ei kenenkään liene pakko? Opettele sanomaan ei.
Paikka oli niin kaukana, että vein bussilla ja metrolla. Lisäksi katsoin kisat, koska lapsi niin toivoi. Leipoa oli käytännössä pakko, ja kun sen tein, olisin toivonut koppia puolisolta jossain muussa tehtävässä, kuten toimitsijan työssä, josta hän myös luisti. Ap
kartoita kaikki kimppakyytimahdollisuudet. Katso kisat jos lapsi toivoo, tätäkään toivetta ei tarvitse joka kerta toteuttaa. Jos leipomisesta ei ole mahdollista kieltäytyä, voit myös ostaa jonkin pullapitkon sinne myytäväksi.
Toimitsjahomman vastuun olisin jättänyt miehelle. Eli olisin sanonut, että minä en nyt voi ottaa sitä tehtävää, eli mies joko menee itse tai kertoo sinne joukkueeseen, että meidän perheestä ei tänään kukaan pääse. Ja sitten jaatte jatkossa ne toimitsijavuorot tasaisesti keskenänne.
Vierailija kirjoitti:
Nytkin jätin viikkaamatta pyykit, koska EN JAKSA. Mies kaatoi pyykit kylppärin lattialle. Ap
Sieltä jokainen perheenjäsen sitten saa hakea omat puhtaat pykkinsä.
Nyt marttyyri-uhriutuja äiti ottaa vaikka viikon äkkilähdön etelään yksikseen tai vaikka hotelliin vähäksi aikaa. Kyllä ilman sinuakin pärjätään. Kuvittelet olevasi korvaamaton ja nyt sulle on jäänyt rooli päälle. Ja kun tulet takaisin, perhepalaverissa suunnittelette yhdessä jatkon mitä kukakin tekee jatkossa, jotta perhe Oy Ab pyörii helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai mieskin osaa jotain kotihommia. Yksinkertaisia, ohjeella ja lapulla.
Osaa ainakin teoriassa täyttää sen v*tun astianpesukoneen, muttei taaskaan täyttänyt. Kiukuttelee kuin pikkulapsi, kun on sotkuista, mutta ei siivoa. Itse en halua olla tuollainen vauva, joten siistin. Ap
voisitko ap vielä kertoa, mitä lisäarvoa tämä mieslapsi tuo elämääsi? mikset eroa?olisi tosi paljon helpompaa kaikki
Kukaan muu ei mahdollista miehesi käytöstä kuin sinä itse..
Meillä oli ennen jatkuvaa vääntöä siivouksesta ja asia on ratkaistu rahalla. Mies maksaa minulle kuukausittain siivouksesta (ollaan sovittu kiinteä hinta).
Minun ei tarvitse olla motkottamassa ja miehen ei tarvitse suorittaa vihaamaansa siivousta. Diili on toistaiseksi voimassa oleva, mutta ollaan oltu molemmat tyytyväisiä niin se pysyy edelleen voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä? Ap
Ala seksisuhteeseen naapurin isokaluisen uussuomalaisen kanssa.
Jatkossa kutsut "miestäsi" katkaravuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai mieskin osaa jotain kotihommia. Yksinkertaisia, ohjeella ja lapulla.
Osaa ainakin teoriassa täyttää sen v*tun astianpesukoneen, muttei taaskaan täyttänyt. Kiukuttelee kuin pikkulapsi, kun on sotkuista, mutta ei siivoa. Itse en halua olla tuollainen vauva, joten siistin. Ap
voisitko ap vielä kertoa, mitä lisäarvoa tämä mieslapsi tuo elämääsi? mikset eroa?olisi tosi paljon helpompaa kaikki
Jos ei olisi lapsia, kaikki olisi helpompaa. Hän on lasten isä, joten asia ei ole niin yksinkertainen. Ap
Menköön lapset itse harrastuksiinsa.
Miehesi saa alkaa siivoamaan ja opetella käyttäytymään.
Lopeta se leipominen.
Hanki ajokortti ja ota perheen auto itsellesi käyttöön, mies menkööt julkisilla ja kävellen.
Lopuksi vedä kalsarikännit ja näytä ukolles kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan muu ei mahdollista miehesi käytöstä kuin sinä itse..
Näin varmasti on. On kuitenkin otettava huomioon, että olen yrittänyt pitää kotia siistinä ja pyykit kaapeissa, jottei mies suuttuisi esim. lapsille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnjaosta pitää sopia siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen, ja lapset opetetaan pienestä pitäen tekemään kotihommia ikätason mukaan.
Kun 15 vuotta kouluttaa muut siihen, että äityli hoitaa, onhan muutos sitten vaikeaa. Tää vinkkinä kaikille niille jotka suunnittelee yhteenmuuttoa. Apn tapauksessa ei auta enää kuin kovat keinot, jos nekään.
Joo, näin varmasti. Oltiin hyvin tasa-arvoisia, kunnes tuli lapsia. Sen jälkeen mies on alkanut tekemisen sijaan neuvoa. Ap
Opettelisit ap arvostamaan ensin itseäsi ja uurastustasi perheen hyväksi. Neuvojalle sanot, että nyt sovimme kotityöt uusiksi: jokapäiväiset työt ja viikoittain tekemiset paperille. Mies tekee raskaammat työt mukisematta ja sinä kevyemmät. Muista myös, että miehillä on enemmän fyysistä voimaa, joten työtäkin enemmän.
Meillä tämä toimii hyvin!
-Kotisiivooja kerran tai pari viikossa.
- lukujärjestys, jossa jokaisella perheenjäsenellä omat kotitehtävät ja niitä vaihdetaan päivittäin/ viikoittain
- miehelle Martta kotitalouskurssi
- Äitee hermolevolle vähäksi aikaa
- tehtävien karsiminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan muu ei mahdollista miehesi käytöstä kuin sinä itse..
Näin varmasti on. On kuitenkin otettava huomioon, että olen yrittänyt pitää kotia siistinä ja pyykit kaapeissa, jottei mies suuttuisi esim. lapsille. Ap
Herkkä lapsi aistii kodin ilmapiirin. Ero ei välttämättä olisi askel huonompaan suuntaan hänelle, vaikka niin pelkäsit.
Mutta reiluuden nimissä kannattaisi ensin kokeilla pariterapiaa, mikäli mies siihen suostuisi. Jos ei niin pelasta lapsesi. Ja itsesi.
Hanki siivooja. Sinulla on ura eli myös rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan muu ei mahdollista miehesi käytöstä kuin sinä itse..
Näin varmasti on. On kuitenkin otettava huomioon, että olen yrittänyt pitää kotia siistinä ja pyykit kaapeissa, jottei mies suuttuisi esim. lapsille. Ap
....jottei suuttuisi lapsille, voi hyvvee päevää!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki ulkopuolista apua. Vähintään siivoja ja ruuat kotiin toimituksella.
Miksi naisen ne pitää hankkia, jos mies ei hoida omaa osuuttaan. Eikö silloin miehen pitäisi hankkia niitä palveluita paikatakseen omaa kyvyttömyyttään?
Koska ap kuvailemassa suhteessa mies ei kumminkaan hankkisi palveluita. Mikäli ap haluaa pysyä suhteessa tulee löytää keinoja miten saa arjen helpommaksi ja näin vapauttaa omaa aikaansa ja energiaa muuhun. Ei kannata taistella taisteluja mitä ei voi voittaa. Ap mainitsi että mies muuttui kun lapset tuli. Eli menty näillä yli 10v, järjetöntä, mies ei tule ikinä muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Hanki siivooja. Sinulla on ura eli myös rahaa.
Olen välillä palkannut siivoojan, kun olen ollut ihan loppu. Ongelma on kuitenkin toisenlainen. Mies neuvoo minua täyttämään astianpesukoneen, useamman kerran, muttei tee sitä itse. Tiputtaa puhtaat pyykit silityslaudalta lattialle, kun tarvitsee lautaa, kun olen edellisenä iltana pyytänyt viemään pyykit kaappeihin eikä siirtämään niitä/ pudottamaan lattialle. Huutaa sotkusta, jota lapsiperheessä on vääjäämättä. Antaa minun mennä pakkasessa/ pyörällä reppu ja kauppakassit täynnä kauppaan koskaan tarjoamatta kyytiä. Ei siivooja tähän auta. Ap
Vierailija kirjoitti:
No osta auto.
Tämä. Jos on kerran hyvä ura, niin luulis että palkka on kohdallaan. Hyvän käyttöauton saa kolmella tonnilla.
Miksi naisen ne pitää hankkia, jos mies ei hoida omaa osuuttaan. Eikö silloin miehen pitäisi hankkia niitä palveluita paikatakseen omaa kyvyttömyyttään?