Miten vanhempasi muistisairaus alkoi näkyä sinulle?
Miten hoidettiin? Miten eteni?
Epäilen äidilläni sellaista. Itse muistissa en ole huomannut muutoksia, mutta hän on alkanut puhumaan outoja juttuja.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan kiinnittänyt huomiotaan tällaiseen? Ikääntyvä ihminen haluaa käskyttää läheisiään tekemään hänelle sellaisia arkipäivän asioita, jotka hän aivan hyvin pystyisi itsekin tekemään. Pitempiaikaisena projektina tästä seuraa, että käskyttäjä dementoituu. Passiivisuus voi johtaa dementiaan. Päinvastaisiakin tapauksia tiedän, esim. kahdeksankymppinen nainen opiskeli hänelle uuden kielen. Syyksi hän kertoi, jotta pitää antaa aivoilleen tehtävää, jotta ei vaan dementiaa tulisi.
En osaa ottaa kantaa tuon suoranaiseen syy-seuraus -yhteyteen (siis että passiivisuus aiheuttaa dementiaa), mutta se on selvää, että toisen puolesta tekeminen passivoi. Laitostuminenhan johtuukin juuri siitä, että laitoksissa ei tee enää juuri mitään itse vaan joku muu tekee sun puolestasi. Äitini kohdalla on selvää, että jossain vaiheessa isä alkoi tehdä kaiken äidin puolesta, koska ärsyyntyi tavasta, jolla äiti asioita teki. Ja sen jälkeen äiti ei sitten enää tehnytkään mitään.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan kiinnittänyt huomiotaan tällaiseen? Ikääntyvä ihminen haluaa käskyttää läheisiään tekemään hänelle sellaisia arkipäivän asioita, jotka hän aivan hyvin pystyisi itsekin tekemään. Pitempiaikaisena projektina tästä seuraa, että käskyttäjä dementoituu. Passiivisuus voi johtaa dementiaan. Päinvastaisiakin tapauksia tiedän, esim. kahdeksankymppinen nainen opiskeli hänelle uuden kielen. Syyksi hän kertoi, jotta pitää antaa aivoilleen tehtävää, jotta ei vaan dementiaa tulisi.
En osaa ottaa kantaa tuon suoranaiseen syy-seuraus -yhteyteen (siis että passiivisuus aiheuttaa dementiaa), mutta se on selvää, että toisen puolesta tekeminen passivoi. Laitostuminenhan johtuukin juuri siitä, että laitoksissa ei tee enää juuri mitään itse vaan joku muu tekee sun puolestasi. Äitini kohdalla on selvää, että jossain vaiheessa isä alkoi tehdä kaiken äidin puolesta, kos
Niin, tätä tapahtuu ihan normaalijätkisten aikuistenkin suhteissa. Mies ja nuoriso ei tee mitään kotona, perheen äiti tekee kaiken muiden puolesta ja muut passivootuu, laiskistuu ja perheen äidiltä menee järki.
Sovittujen tapaamisaikojen unohtaminen, aloitekyvyttömyys (lakkasi esim. soittamasta meille), toiminnanohjauksen ongelmat: hiukankaan monimukaisempi ruuanlaitto ei enää onnistunut, auto oli hukassa, laitteet olivat mystisesti "rikki", koska ei osannut yhtäkkiä enää esim. katsoa elokuvia tabletiltaan. Laskut jäivät maksamatta, verkkopankin käyttö ei enää onnistunut. Tutut harrastukset jäivät.
Äidilläni alkoivat oireet noin 69-vuotiaana. Hän on nyt 74. Puoli vuotta sitten järjestin hänelle tuetumman asunnon. Hän asuu siellä kotihoidon avulla, muttei enää muista, kuinka sinne päätyi. Meidät lähisukulaiset hän sentään vielä tunnistaa.
Muistisairauteen ei ole kunnon lääkitystä. Hänellä donepetsiili toi ensin toimintakykyä, mutta aiheutti jo muutamaa kuukautta myöhemmin vain sekavuutta.
Muistisairausdiagnoosia voi olla vaikea saada, sillä etenkin älykäs sairastunut skarppaa lääkärissä ja päättelykyvyllään selviää tehtävistä. Sekä äitiäni että anoppiani piti käyttää geriatrilla monta kertaa, ennen kuin saatiin diagnoosi ja mm. edunvalvontavaltuutus täytäntöön. Sitä ennen riitti selvittelyä, kun muistisairas sotki raha-asiansa, hukkasi toistuvasti autonsa jne. Onneksi saatiin paperit kuntoon melko vähällä suostuttelulla.
Hankkikaa edunvalvontavaltuutus, kun omainen on vielä oikeustoimikelpoinen! Helpottaa kovasti asioiden hoitamista myöhemmin! Helpoimmin hoituu perheen lakimiehen juttusilla.
Anoppini alkoi "unohdella" rutiinejaan, jotka olivat olleet hänelle tyypillisiä. Koti jäi siivoamatta ja kulki samoissa vaatteissa. Ruokatottumukset muuttuivat. Alkoi puhua kymmenen vuoden takaisista asioista kuin olisivat tapahtuneet äsken. Vuosikymmen vain katosi jonnekin.
Vieraillessa ei ollutkaan piiras pöydässä, kun ei ollut päässyt alkuun leipomisessa. Toiminnanohjaus lähti siitä sitten heikkenemään lisää. Ajan hahmottaminen katosi, ei enää ymmärtänyt kellonaikoja.
Oliko mahdollisesti Lewyn kappale -tauti?
Vierailija kirjoitti:
Vielä jatkan edelliseen, että äidin kävely alkoi muuttua sellaiseksi teputtamiseksi. Taisin joskus kysyäkin että miksi ei kävele enää normaalisti, mutta se ei auttanut asiaa.
Siis tähän tapaukseen viitaten
Vajaa vuosi sitten äitimme alkoi käyttäytyä oudommin raha asioissa, yritti vetäytyä meistä suutuksissa vaikka kukaan ei mitään ollut sanonut tai tehnyt. Sitten kaatui kotona, joutui sairaalaan jossa todettiin dementia. oli harhainen. Sai kotipalvelun ja tilasimme ruokapalvelun hänelle. Sairaus edennyt nopeahkosti, fyysisestikin, mutta pärjää vielä kotona.
Saattaa olla vaskulaarinen dementia, muisti ei huonone kovin nopeasti alussa mutta oudot jutut , harhat voivat olla voimakkaita, mun äidillä "vierailee" vaikka ketä ja jos ei jotain omilta jäljiltään löydä luulee että on varastettu.
Ei vielä mitenkään. Isä on 90. Pyöräilee ympäri kyliä asioillaan, kaivaa salaojat esiin lapiolla tarkastusmielessä ja siirtelee betonisia pihalaattoja ja lisää niiden alle soraa, kun routa on niitä pikkasen siirrellyt.
Isästä tuli hiljainen kolmekymppisenä ja erakoitui kaikista tutuista ja sukulaisista. Meidän perheen kanssa oli, mutta hiljaa.
Keskustellessa ei muistanut jotain sanaa tai nimiä.
Sai äkkiseltään raivokohtauksia ja vaikutti usein aika alakuloiselta. Työnsä hoiti hyvin, eikä käyttänyt alkoholiakaan. Hänellä oli paljon erilaisia vainoharhoja asioista joiden piti olla tietyssä kohtaa ja kun ei ollut, niin lähti syyttelemään perheenjäseniä tai että talossa on käynyt varkaita. Unohti kuitenkin nopeasti asian ja oli kuin ei olisi mitään riitaa asiasta käyty.
Lopullinen syy löytyi liian myöhään. Korkea verenpaine ja useat mikroaivoinfarktit elämän aikana. Hänen aivonsa oli ihan soossina. Isä söi paljon lihaa ja leikkeileitä, joi kahvia ja söi lakritsia isoja määriä.
Kasvisruokavalio olisi pelastanut hänen henkensä. Kuoli pois alle 50v. Ihana ihminen muuttui ja kuihtui pois.
Puhuu samat asiat joka kerta. Kaikki muutokset kännykän tai tietokoneen sovelluksiin ihan mahdoton oppia. Ihmeellistä jääräilyä tavallisissa asioissa. Äiti 82v. Käytiin juuti muistihoitajalla, päästään jatkotutkimuksiin. Verikokeet seuraavaksi, vitamiinit tsekataan ainakin
Siitä sen huomaa kun samaa asiaa selittää uudestaan useasti samanpäivän aikana. Muistisairauteen on kyllä apuvälineitä mitä kannattaa käyttää. Äidilläni on kalenterikello mikä kertoo ajan, päivän ja kuukauden. Lääkekello hälyyttää 4 kertaa päivässä kun aika ottaa lääkkeet. Apuvälineet käyttöön ajoissa kun vielä ihminen oppii niiden kanssa toimimaan.
Nimet eivät muistuneet mieleen ja sekoittuivat. Sanat takertelivat. Ruoan laitto meni vaikeaksi, vaikka oli kokki ammatiltansa. Tavarat olivat hukassa. Ei muistanut enää sopimiaan tapaamisia, puheluita yms. Aina ennen oli hyvin pedantti ja täsmällinen. Hygieniassa muutoksia ei ollut enää niin siisti ja huoliteltu kuin aiemmin. Ei halunnutkaan osallistua ennen niin itselleen mieluisiin kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Ei uskaltanut, koska pelkäsi ettei tunnistaisi tuttuja, löytäisi vessaan. Osaisi puhua..
Näin siis isovanhemman muistisairaus.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla vaskulaarinen dementia, muisti ei huonone kovin nopeasti alussa mutta oudot jutut , harhat voivat olla voimakkaita, mun äidillä "vierailee" vaikka ketä ja jos ei jotain omilta jäljiltään löydä luulee että on varastettu.
Minun vanhemmalla on myös vaskulaarinen dementia. Erikoista oli se, että ennen diagnoosia joidenkin tuttujen mielestä hänellä oli paha dementia, ja toisten mielestä täysin terve. Tutkimuksissa paljastui vaskulaarinen dementia. Yhtenä päivänä hän ei osannut laskea yksinkertaistajaan laskua, toisena päivänä loisti kyvyillään. Vaskulaarinen dementia on hyvin hämäävä.
Myöhemmin: Puhui sekavia, oli kiukkuinen ja ärtynyt usein, välillä jopa paranoidinen. Sitten lopulta alkoi unohtaa myös läheisensä. Yritti mennä kerran oven lävitse koska ei hoksannut että ovi on olemassa. Kielen käyttö köyhtyi olemattomiin, alkoi käyttää rumaa kieltä ja pelkkiä kirosanoja ja haistatteluja kommunikoimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei vielä mitenkään. Isä on 90. Pyöräilee ympäri kyliä asioillaan, kaivaa salaojat esiin lapiolla tarkastusmielessä ja siirtelee betonisia pihalaattoja ja lisää niiden alle soraa, kun routa on niitä pikkasen siirrellyt.
Näillä asioillahan ei ole mitään tekemistä dementian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Anoppini alkoi "unohdella" rutiinejaan, jotka olivat olleet hänelle tyypillisiä. Koti jäi siivoamatta ja kulki samoissa vaatteissa. Ruokatottumukset muuttuivat. Alkoi puhua kymmenen vuoden takaisista asioista kuin olisivat tapahtuneet äsken. Vuosikymmen vain katosi jonnekin.
Vieraillessa ei ollutkaan piiras pöydässä, kun ei ollut päässyt alkuun leipomisessa. Toiminnanohjaus lähti siitä sitten heikkenemään lisää. Ajan hahmottaminen katosi, ei enää ymmärtänyt kellonaikoja.
Tämä kuulostaa tutulta. Minunkaan äitini ei enää "jaksanut" neuloa sukkia, vaikka ennen se oli intohimo.
Onko kukaan kiinnittänyt huomiotaan tällaiseen? Ikääntyvä ihminen haluaa käskyttää läheisiään tekemään hänelle sellaisia arkipäivän asioita, jotka hän aivan hyvin pystyisi itsekin tekemään. Pitempiaikaisena projektina tästä seuraa, että käskyttäjä dementoituu. Passiivisuus voi johtaa dementiaan. Päinvastaisiakin tapauksia tiedän, esim. kahdeksankymppinen nainen opiskeli hänelle uuden kielen. Syyksi hän kertoi, jotta pitää antaa aivoilleen tehtävää, jotta ei vaan dementiaa tulisi.