Pirjo Nuotio on aina painanut 53kg, voi olla 2-3 päivää syömättä.
Oppinut (pakkomielteisen) tavan vartioida painoaan aanuin illoin omilta vanhemmiltaan. On tarkka än saman painoinen ollut koko elämänsä ja synnytyksenkin jälkeen vain pari viikkoa aikaa palautua normaaliksi. Nyt yli 70v hyväksyy uuden 54kg painonsa, vaikka edelleenkin se tavoite on 53. On välillä helpostikin 2-3 päivää syömättä, ettei vaan liho.
En tiedä mitä te muut olettemieltä, mutta minusta tämä oli hyvin surullista luettavaa. Ei mitenkään ihailtavaa.
Kommentit (371)
Hieno juttu. Mietin vaan eikö keho mene säästöliekille jos useinkin on noita 2-3 päivän syömättömyysputkia? Itse olen pystynyt tuollaisia pitämään vain silloin kun olen ollut äärimmäisen stressin/ahdistuksen vallassa eikä ruoka ole maistunut.
Pirjo on ilmeisesti tosi lyhyt? Jos on 160 cm tarkoittaa 54 kg BMI = 21.1. Jos on 155 cm tarkoittaa 54 kg BMI = 22.5.
Ihan normaalipainohan tuo on, ei mitenkään poikkeuksellisen laiha. Varmaan tarkoittaa paastoavansa silloin tällöin, mikä on kyllä terveellistä. Tuo kaksi kertaa päivässä punnitseminen menee jo vähän överiksi. Paino on kuitenkin ihan terveissä rajoissa eikä mitenkään poikkeuksellinen henkilölle, joka harrastaa ilmeisesti vain kevyttä/aerobista liikuntaa. Lihaksiaan treenaavat painaa aina pari kiloa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoi myös eräässä haastattelussa käyttävänsä aina korkokerkiä. Myös kotona ollessaan.
Kyllä. Ja myös meikkaavansa joka päivä. Koska on velvollisuus huolehtia itsestään. Ei voisi kuvitella villadukkia tai verkkahousuja päälleen.
Tää nyt sitten taitaa olla joku miesten unelma, ehkö joidenkin naistenkin. Korkokengissä ja meikissä kotonakin kulkeva 53 kg nainen. Anteeksi nyt siis 54kg :D
Italiassa ja Ranskassa kuule aivan normaalia. Mutta kulje sinä tantta vaan Kuomissa.
Ranskalaisnaiselle ei tulisi kuuloonkaan puhua painonhallinnastaan julkisesti. Sitä pidetään vulgaarina. Toki ovat yhtä kiihkeitä kun Pirjokin, mutta ikinä eivät tunnustaisi asiaa ääneen, se on mautonta.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa kehorauha myös hoikille
Hyvältähän hän näyttää. Täällä on puhuttu hänen ruokasuhteestaan, jonka on tuonut itse esille kertomalla päivienkin kestävästä syömättömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan Pirjo on kuolinvuoteellaan valtavan tyytyväinen juuri tuohon asiaan😆
Mitenkäs onnellinen läski on kun kuolee ennen aikojaan rasvan täyttäessä sisäelimet.. Onko eläessään tuutyväinen kun ei pysty normi liikuntaan eikä kelpaa kellekään.... 😆😆😆😆😆😆😆🐳
Vierailija kirjoitti:
Varmaan Pirjo on kuolinvuoteellaan valtavan tyytyväinen juuri tuohon asiaan😆
Todennäköisesti. Itse olin anorektisena todella tyytyväinen siihen, että pystyin olemaan syömättä. Tervettähän se ei silti ole.
Mulla on tapana harrastaa samaa kuin Pirjo, koska mun ulkonäkö menee heittämällä ruuasta saatavan nautinnon edelle. Eli tarkkailen mun painoa päivittäin, enkä anna sen nousta tipan tippaa:)
Mulla on pari vastaavanlaista saman ikäluokan sukulaisnaista. Sairaalloista oman ja muiden painon kyttäämistä, ja kamalinta mitä ihmiselle voi tapahtua, on lihominen. Se on myös ensimmäinen ja ainoa asia, joka muista ihmisistä huomataan esim. pitemmän tapaamistauon jälkeen ("Voi kamala kun se oli lihonut!!").
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan Pirjo on kuolinvuoteellaan valtavan tyytyväinen juuri tuohon asiaan😆
Mitenkäs onnellinen läski on kun kuolee ennen aikojaan rasvan täyttäessä sisäelimet.. Onko eläessään tuutyväinen kun ei pysty normi liikuntaan eikä kelpaa kellekään.... 😆😆😆😆😆😆😆🐳
Mutta kun joillekuille syöminen on SE tärkein juttu....
Tällaisten juttujen julkaiseminen lehdissä on edesvastuutonta. Kukaan ei ikinä ajattele herkkiä ja etenkin nuoria tyttöjä, jotka näitä lukevat. Itsehän muistan edelleen lukeneeni jokaisesta lehdestä aina mielenkiinnolla kaikki painoon liittyvät jutut ja jos vaikka Suosikin Dear Eki palstalla joku kertoi olevansa 158/58 ja kysyi onko läski, pistin muistiin kaiken. Mietin vain sitä miten pitkä ja painava joku toinen on ja vertasin itseeni. En kelvannut itselleni koskaan ja edelleen sama ajatusmaailma vaivaa.
Naiset voisivat olla hiljaa painostaan ja sairaasta ruokasuhteestaan. Korkeintaan kannattaisi puhua asiasta sairautena, ei tällä tavalla hehkuttaen sitä ettei ole koskaan edes nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin surullista ajatella, että 99% sipsejä/suklaata/mässyä-taviksista ei koskaan pääse lähellekään hänen kauneuttaan.
Haaskaavat elämänsä johonkin hetken oraalisiin nautintoihin ja niiden ajatteluun, kuin joku pohjamudan alhaisin ameeba.
Heh, tätä voisi ajatella sitenkin, että jotkut sitten haaskaavat elämänsä neuroottiseen painon ja ulkonäön palvomiseen. Itse ylipainoisena en ajattele, että tuhlaan elämäni "oraalisiin nautintoihin". En näe, että laihduttaminen toisi mitään lisää elämääni, ihmissuhteisiini tai onnellisuuteeni. Ulkonäköni ehkä joidenkin mielestä paranisi, mutta se ei ole minulle merkityksellistä.
Ehkä ajattelet toisin jos sairastut syöpään, diabetekseen ym. Elintasosairauksiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen aika hoikka, mutta en oikein viitsi käydä vaa'alla. Se menee minusta kontrolloinnin puolelle.
Veetäkö kellekkään kuuluu jos tarkkailee painoaan.. Minusta se on viisautta että tietää missä mennään.. Läskikasat eivät nähtävästi ole käyneet vaa'alla kun paino lipsahtaa 100 kg..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aika hoikka, mutta en oikein viitsi käydä vaa'alla. Se menee minusta kontrolloinnin puolelle.
Veetäkö kellekkään kuuluu jos tarkkailee painoaan.. Minusta se on viisautta että tietää missä mennään.. Läskikasat eivät nähtävästi ole käyneet vaa'alla kun paino lipsahtaa 100 kg..
Vaa'alla käyti ei ketään laihduta. Päivien syömättömyydessä ei ole mitään tervettä eikä ihannoitavaa, vaikka Pirjo ilmeisen ylpeä siitä onkin.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisten juttujen julkaiseminen lehdissä on edesvastuutonta. Kukaan ei ikinä ajattele herkkiä ja etenkin nuoria tyttöjä, jotka näitä lukevat. Itsehän muistan edelleen lukeneeni jokaisesta lehdestä aina mielenkiinnolla kaikki painoon liittyvät jutut ja jos vaikka Suosikin Dear Eki palstalla joku kertoi olevansa 158/58 ja kysyi onko läski, pistin muistiin kaiken. Mietin vain sitä miten pitkä ja painava joku toinen on ja vertasin itseeni. En kelvannut itselleni koskaan ja edelleen sama ajatusmaailma vaivaa.
Naiset voisivat olla hiljaa painostaan ja sairaasta ruokasuhteestaan. Korkeintaan kannattaisi puhua asiasta sairautena, ei tällä tavalla hehkuttaen sitä ettei ole koskaan edes nälkä.
Kuitenkin pitää kyseenalaistaa myös se, että ihmiset syövät aivan valtavasti nykyään. Jos ei tee fyysistä työtä, ja liikkuu max 3h viikossa tms., niin ei todellakaan tarvitse mitään kahta lämmintä ateriaa ja aamu-, ilta- ja välipaloja lisäksi. Se on myös sairas ruokasuhde, että syö valtavasti, vaikkei kuluta juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin surullista ajatella, että 99% sipsejä/suklaata/mässyä-taviksista ei koskaan pääse lähellekään hänen kauneuttaan.
Haaskaavat elämänsä johonkin hetken oraalisiin nautintoihin ja niiden ajatteluun, kuin joku pohjamudan alhaisin ameeba.
Heh, tätä voisi ajatella sitenkin, että jotkut sitten haaskaavat elämänsä neuroottiseen painon ja ulkonäön palvomiseen. Itse ylipainoisena en ajattele, että tuhlaan elämäni "oraalisiin nautintoihin". En näe, että laihduttaminen toisi mitään lisää elämääni, ihmissuhteisiini tai onnellisuuteeni. Ulkonäköni ehkä joidenkin mielestä paranisi, mutta se ei ole minulle merkityksellistä.
Ehkä ajattelet toisin jos sairastut syöpään, diabetekseen ym. Elintasosairauksiin.
Meinaat ettei hoikat ja normaalipainoiset sairastu syöpiin tai diabetekseen? Olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin rehellinen hoikka ihminen. Yleensähän nämä väittävät, että voivat syödä mitä tahansa ja vaikka kuinka paljon.
Kaikki ne on samanlaisia. Ei ole ruokahalua ja syödään linnunannoksia joka toinen päivä. Sit puhutaan itsekurista. Joopa joo. Aina lihavia syytetään kun ei ole itsekuria. Näillä muilla ei ole vaan näläntunnetta.
Tämä on totta. Ikinä ei ole tullut mieleen ylentää itseäni tai alentaa muita syömisen tai painon vuoksi ja kehuskella itsekurilla, koska kuulun niihin, joilla on harvoin nälkä. Mitä itsekuria multa vaatii olla syömättä, jos syöminen ei edes tule mieleen ennen viittä illalla? Mulle luontaisin tapa syödä on 16:8 ja nimenomaan iltapainotteisiesti, mutta eipä tämä varmasti kaikille sovi, kun olemme erilaisia. Monilta unohtuu, että se mikä itselle sopii ei ole universaali totuus.
Mulla paras tapa pitää paino hallinnassa on punnita itseni joka aamu. Max 3kg kun on hiipinyt ylöspäin on aika alkaa katsoa tarkemmin mitä syö. Siitä se aina on painunut pikkuhiljaa takaisin siedettäviin lukemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aika hoikka, mutta en oikein viitsi käydä vaa'alla. Se menee minusta kontrolloinnin puolelle.
Veetäkö kellekkään kuuluu jos tarkkailee painoaan.. Minusta se on viisautta että tietää missä mennään.. Läskikasat eivät nähtävästi ole käyneet vaa'alla kun paino lipsahtaa 100 kg..
Samaa mieltä. Pirjo voisi pitää mölyt mahassaan. Paljon muuta siellä ei varmaan olekaan.
Minä olen mies ja pidän myös painoni kurissa. Kukaan nainen ei vaadi. Viihdyn itse tässä kropassa. Olisin läski ja onneton jos söisin vaan mitä huvittaa. Liikunta ei yksin riitä pysymään normaalipainossa.