Pirjo Nuotio on aina painanut 53kg, voi olla 2-3 päivää syömättä.
Oppinut (pakkomielteisen) tavan vartioida painoaan aanuin illoin omilta vanhemmiltaan. On tarkka än saman painoinen ollut koko elämänsä ja synnytyksenkin jälkeen vain pari viikkoa aikaa palautua normaaliksi. Nyt yli 70v hyväksyy uuden 54kg painonsa, vaikka edelleenkin se tavoite on 53. On välillä helpostikin 2-3 päivää syömättä, ettei vaan liho.
En tiedä mitä te muut olettemieltä, mutta minusta tämä oli hyvin surullista luettavaa. Ei mitenkään ihailtavaa.
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno juttu. Mietin vaan eikö keho mene säästöliekille jos useinkin on noita 2-3 päivän syömättömyysputkia? Itse olen pystynyt tuollaisia pitämään vain silloin kun olen ollut äärimmäisen stressin/ahdistuksen vallassa eikä ruoka ole maistunut.
Ei pitäisi mennä. Paasto nostaa ensimmäisinä päivinä aineenvaihduntaa, vaikkei se tavallaan käykään järkeen. Mutta autofagiasta kun on alettu puhua, niin sehän nähdään sisäisenä suursiivouksena. Sitten jos jatkaa ja alkaa nälkiintyä, varmaan on homma toinen.
Aineenvaihdunnan nousu paaston alussa käy järkeen. Kivikauden ihminen jos näki nälkää, nopeutunut aineenvaihdunta antoi voimia hommata ruokaa. Muuten olisi kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänestä voisi monet ottaa esimerkkiä. On terve, kaunis ja hyvinsäilynyt ikäisekseen ja myös tyytyväinen elämäänsä. Monilla on pakkomielle koko ajan ajatella ruokaa ja se mässääminen tekee vain onnelliseksi, mutta usein myös tuo mukanaan sairauksia.
Joku elää syödäkseen, joku toinen taas syö elääkseen laadukasta elämää. Elämässä on paljon muutakin kuin vaan se syöminen.
En kyllä sitten tiedä, että onko jatkuva aivosumu, kylmyys, käsien heikkous ja letargisuus "laadukasta" elämää. Yölläkään ei saanut nukuttua.
Mutta kaikkeen se keho kieltämättä tottuu.
Ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi terveellistä.
Mistä alapeukut?
Kaikki hoikat eivät suinkaan ole luonnostaan hoikkia. Joidenkin ihmisten on pakko alentaa elämänlaatuaan, jotta vastaisivat kauneusihanteita. Siksi naurattaakin, kun tällaista elämäntapaa, joka ei todellakaan sovi kaikille, puolustellaan haukkumalla muita lihaviksi ja läskeiksi.
En todellakaan voisi terveellisesti olla yhtä hoikka kuin siskoni. Kuukautiset menisivät. Olin painavampi kuin hän vauvanakin.
Ja ei. En ole mikään BMI 30 matami. Lihavuus ja ylipaino eivät ole sen terveellisempiä vaihtoehtoja.
Nyt BMI 25.
Yhä laihdutan, jotta pääsen normaalipainoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että kyseessä on syömishäiriö. Mutta tuo käytös tuntuu aika hullunkuriselta, kun miettii, ettei edes 10 kilon lihomiselle 71-vuotiaana menetä kirjaimellisesti mitään. On aivan täydellisen yhdentekevää paljonko painaa seniorina, kun valtaosaa ei kiinnosta "siinä mielessä" kuitenkaan. Ihan kuin yrittäisi pakonomaisesti "pysyä viehättävänä", vaikkei ole sitä hoikkanakaan. On vain... 71-vuotias ihminen.
eukkoni on 66 ja erittäin eroottisesti viehettävä
Mahtavaa, että ajattelet noin.
Mieheni kanssa ollaan lähes tuossa iässä. Hän sanoi tällä viikolla, että miksi sarjan nimi on kauniit ja rohkeat, kun siellä on enää jäljellä vanhentuneet näyttelijät. Ei vanhat ole kauniita. (Järkytyin hänen ajattelustaan. Mitä ajattelee minusta jne)
(Ei olla seurattu sarjaa, joten ei tajunnut, että siellä on uusia sukupolvia.)
Ai niin, tämä.
En sano mitään.