Anoppi ei pidä minusta
En tiedä syytä asialle. Olen ihan tavallinen, tavallisen näköinen suomalainen nainen. Useimpien mielestä ihan mukava ihminen, hyväksi kuuntelijaksi ja fiksuksi kehuttu. Omasta mielestäni olen kohtelias ja rauhallinen. Osaan laittaa ruokaa, en tunnusta mitään väriä politiikassa enkä uskonnossa, hyvä koulutuskin on ja rahatilanne ok, jne eli nekin asiat kunnossa. En mikään mahtavin ja upein ihminen, mutta kuitenkin ihan ok eikä minussa pitäisi olla mitään sellaista isompaa vikaa minkä takia joku selkeästi ei minusta tykkäisi (aikuisen poikansa puolisona).
Anoppini ei vain pidä minusta. Aluksi kai piti, mutta sittemmin ei, välillä tuntuu että jopa inhoaa minua. Edellinen (avo)anoppini tykkäsi minusta ja meillä oli hyvät välit ja koin sellaisen todella mukavana. Nyt lähinnä ahdistaa. Tiedän anoppini puhuvan minusta pahaa selkäni takana. Myös pojalleen, mutta muillekin. Ja seurassani hän on minulle inhottava, lähinnä sellaista piilo*ittuilua keskustelu hänen puolelta. Ei minusta kaikkien tarvitse pitää, mutta kyllä tämä aika ikävältä tilanteelta tuntuu. Mitä siis tehdä asialle?
Kommentit (138)
Mun anoppi vihaa mua niin paljon että kostaa sen lapsenlapselleen. Ei pidä mitään yhteyttä, ei ole koskaan ollut kiinnostunut.
Mies silti vierailee kuuliaisesti vanhemmillaan. En vaan ymmärrä. Avoimesti siellä minua arvostellaan ja syytellään. Tämä siksi, koska en ole tehnyt enkä elänyt heidän ohjeitten mukaan! Kielsin mm. maksamasta anopin laskuja ym kuppausta.
Anoppina olen kyllä tyytyväinen ettei omat pojat ensimmäisen heilansa kanssa jääneet yhteen. Tietysti ihmisinä olisivat ja ovat kasvaneet, kyllä moikataan jos nähdään.
Pojat menivät naimisiin kaukana kotiseudulta "ihan vieraan naisen" kanssa. Minulla ei ole mitään suhdetta heihin vielä kahdenkymmen vuoden jälkeenkään . Kohteliaita ollaan eikä riidoissa mutta välimatka pitää etäisenä.
Jos olisi jotain monissa avoliitoissa kiertäneitä naisia ja lapsia niistä olisi vaikeampi hyväksyä. Siis onhan pojillakin entisensä mutta ei lapsia suhteista. Etten nyt mikään kalkkis kuitenkaan ole
Minäkään en pidä anopista, enkä ole missään tekemisissä. Viimeksi nähnyt ysärillä.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi vihaa mua niin paljon että kostaa sen lapsenlapselleen. Ei pidä mitään yhteyttä, ei ole koskaan ollut kiinnostunut.
Mies silti vierailee kuuliaisesti vanhemmillaan. En vaan ymmärrä. Avoimesti siellä minua arvostellaan ja syytellään. Tämä siksi, koska en ole tehnyt enkä elänyt heidän ohjeitten mukaan! Kielsin mm. maksamasta anopin laskuja ym kuppausta.
Sinäpä oletkin perheenpää, pidät miehen kurissa ja sotkeudut hänen suhteeseensa lapsuusperheensä kanssa.
Etkö anna lasta miehesi mukaan mummolaan?
Miniäni kanssa me pidämme yhteyttä, poikani vähän jörrikkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi vihaa mua niin paljon että kostaa sen lapsenlapselleen. Ei pidä mitään yhteyttä, ei ole koskaan ollut kiinnostunut.
Mies silti vierailee kuuliaisesti vanhemmillaan. En vaan ymmärrä. Avoimesti siellä minua arvostellaan ja syytellään. Tämä siksi, koska en ole tehnyt enkä elänyt heidän ohjeitten mukaan! Kielsin mm. maksamasta anopin laskuja ym kuppausta.
Sinäpä oletkin perheenpää, pidät miehen kurissa ja sotkeudut hänen suhteeseensa lapsuusperheensä kanssa.
Etkö anna lasta miehesi mukaan mummolaan?
Miniäni kanssa me pidämme yhteyttä, poikani vähän jörrikkä.
Miksi se sinne pitäisi antaa? Jos ei kerran ole kiinnostusta.
eri
Työelämäsdä oletus että tulee kaikkien kanssa toimeen vaikka ei erityisemmin pidäkään.
Sehän naistyöpaikoilla ei onnistu eikä samoilta naisilta yksityiselämässäkään. Esim puolison äitiä pitää koko ajan kalvaa, kaikki käsittää väärin.
Vierailija kirjoitti:
Työelämäsdä oletus että tulee kaikkien kanssa toimeen vaikka ei erityisemmin pidäkään.
Sehän naistyöpaikoilla ei onnistu eikä samoilta naisilta yksityiselämässäkään. Esim puolison äitiä pitää koko ajan kalvaa, kaikki käsittää väärin.
Työelämä on eri asia. Yksityiselämässä ei ole todellakaan pakko sietää mänttipäitä.
Itse en mennyt tilanteisiin joissa vanhan demoni oli mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaava tilanne täällä. En suostu enää tapaamaan anoppiani.
Anoppien on taatusti iloinen ja miehesi eroaa sinusta piakkoin. T. avioliittoneuvontaa 30 v antanut pappi.
Ootko ollu rippileirillä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi vihaa mua niin paljon että kostaa sen lapsenlapselleen. Ei pidä mitään yhteyttä, ei ole koskaan ollut kiinnostunut.
Mies silti vierailee kuuliaisesti vanhemmillaan. En vaan ymmärrä. Avoimesti siellä minua arvostellaan ja syytellään. Tämä siksi, koska en ole tehnyt enkä elänyt heidän ohjeitten mukaan! Kielsin mm. maksamasta anopin laskuja ym kuppausta.
Sinäpä oletkin perheenpää, pidät miehen kurissa ja sotkeudut hänen suhteeseensa lapsuusperheensä kanssa.
Etkö anna lasta miehesi mukaan mummolaan?
Miniäni kanssa me pidämme yhteyttä, poikani vähän jörrikkä.
Miksi se sinne pitäisi antaa? Jos ei kerran ole kiinnostusta.
eri
No kai isovanhemmilma voi mitään suhdetta lapseen muodostua jos eivät edes näe sitä. Äiti riippuu lapsessaan, ei anna isänkään luoda suhdetta lapseen ja ottaa mukaansa.
Ei oo normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämäsdä oletus että tulee kaikkien kanssa toimeen vaikka ei erityisemmin pidäkään.
Sehän naistyöpaikoilla ei onnistu eikä samoilta naisilta yksityiselämässäkään. Esim puolison äitiä pitää koko ajan kalvaa, kaikki käsittää väärin.
Työelämä on eri asia. Yksityiselämässä ei ole todellakaan pakko sietää mänttipäitä.
Kyllä nyt alkeellisen sivistyksen omaava ihminen muodollisesti tulee toimeen puolisonsa vanhempien kanssa.
Miten ihmeessä miehet ovat teidänkaltaisten kanssa naimisissa? Avoin viha miehen taustaa kohtaan.
No kai isovanhemmilma voi mitään suhdetta lapseen muodostua jos eivät edes näe sitä. Äiti riippuu lapsessaan, ei anna isänkään luoda suhdetta lapseen ja ottaa mukaansa.
- Jos isovanhempi ei käyttäydy asiallisesti, hyvä huoltaja ei silloin lastaan sellaisen seurassa pidä.
- Ei äiti missään riipu, vaan käyttäytyy aikuisesti.
Kyllä nyt alkeellisen sivistyksen omaava ihminen muodollisesti tulee toimeen puolisonsa vanhempien kanssa.
Miten ihmeessä miehet ovat teidänkaltaisten kanssa naimisissa? Avoin viha miehen taustaa kohtaan.
- Miksi pitäisi? Miehen sukulainen. Elämä on lyhyt, eikä sitä kannata tuhlata mänttipäihin. Ei se mitään vihaa ole, fiksua ajankäyttöä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi vihaa mua niin paljon että kostaa sen lapsenlapselleen. Ei pidä mitään yhteyttä, ei ole koskaan ollut kiinnostunut.
Mies silti vierailee kuuliaisesti vanhemmillaan. En vaan ymmärrä. Avoimesti siellä minua arvostellaan ja syytellään. Tämä siksi, koska en ole tehnyt enkä elänyt heidän ohjeitten mukaan! Kielsin mm. maksamasta anopin laskuja ym kuppausta.
Sinäpä oletkin perheenpää, pidät miehen kurissa ja sotkeudut hänen suhteeseensa lapsuusperheensä kanssa.
Etkö anna lasta miehesi mukaan mummolaan?
Miniäni kanssa me pidämme yhteyttä, poikani vähän jörrikkä.
Miksi se sinne pitäisi antaa? Jos ei kerran ole kiinnostusta.
eri
Mihin "mummolaan", mummola on mukava lämmin paikka lapselle! Tuolla anopin luona pienenä ollessa, lapsi sai kuritusta jos ei ollut patsaana tuolissa "täällä ei lasten ehdoilla eletä!" - oli motto. Sairasta touhua.
Lapsi ei halunnut mukaan enää kun siellä annetaan lunappeja. Miksi päästäisin paikkaan jossa lasta ei arvosteta ja käydään käsiksi? Anoppi aikanaan kurittanut miestä, siksi se ei uskalla nykyäänkään pitää puoliaan vaan vierailee siellä.
Nyt se sitten kostetaan lapsenlapselle, ei ole edes synttärionnitteluja tullut.
t, se jota väitit, etten ANNA lasta mukaan
Kasvonpiirteissäsi on jotain mikä ärsyttää häntä alitajuisesti, esim. epäsymmetriaa.
Kysyin anopilta viimeksi nähdessämme, että miksi hän oli sellainen (päällepäsmäri ym) ja samaa tyyliä oli vetänyt miehen ex-tyttöystävän kanssa. Se nainen oli ollut aivan erilainen kuin minä.
Mieheni veljen vaimo kyllä kelpasi.
Minä sain siitä ainakin sellaisen kuvan, että ihan sama millaisen kumppanin mies olisi hankkinut, kukaan ei kuitenkaan olisi kelvannut.
Anoppi sanoi ettei enää halua tavata minua, enkä sitten tietenkään koskaan enää mennyt kylään.
Ei kyllä mennyt miehenikään (anopin poikapuoli, ei oma). Puhelimessa puhuivat silloin tällöin. Asui kyllä kaukana, että ei senkään puoleen olisi tehty mitään spontaanikäyntejä, aina olisi pitänyt olla yötä.
Mutta se oli anopin oma päätös, minä olin kyllä halukas kehittämään häneen hyvän suhteen.
En tiedä tänä päivänäkään, miksi hän oli niin äärettömän ilkeä. Piilov*ttuilu oli oikein hänen erityisharrastuksensa. En ole koskaan ymmärtänyt tuollaisia ihmisä, jotka saavat ilonsa toisen mollaamisesta ja latistamisesta. Tuhannen taalan kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vastaava tilanne täällä. En suostu enää tapaamaan anoppiani.
Eikö voi suoraan puhua?
Eikö voi suoraan sanoa, että moinen loukkaa?
Sitten jos ei muutu, niin tekee seuraavat ratkaisut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaava tilanne täällä. En suostu enää tapaamaan anoppiani.
Eikö voi suoraan puhua?
Eikö voi suoraan sanoa, että moinen loukkaa?
Sitten jos ei muutu, niin tekee seuraavat ratkaisut.
Aika lapsellista kuvitella, että vittuilija lopettaa vittuilun, jos siitä sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt alkeellisen sivistyksen omaava ihminen muodollisesti tulee toimeen puolisonsa vanhempien kanssa.
Miten ihmeessä miehet ovat teidänkaltaisten kanssa naimisissa? Avoin viha miehen taustaa kohtaan.
- Miksi pitäisi? Miehen sukulainen. Elämä on lyhyt, eikä sitä kannata tuhlata mänttipäihin. Ei se mitään vihaa ole, fiksua ajankäyttöä vain.
Ja miehet hyväksyy, voi jestas sentään? Mahdatte olla herkkupeppuja.
No mitä väliä sillä on? Älä ole tekemisissä. Sillähän siitä pääset.