Kadun lapsen saamista
Älkää pliis poistako tätä ja pidetään keskustelu asialllisena.
Tästä ei kukaan oikein koskaan uskalla puhua. Mutta itse kadun sitä että lapsen tein. Synnytyksestä jäi pysyvää haittaa ja koskaan en ole nauttinut äitiydestä. En ollut alun alkaenkaan kovin innostunut asiasta mutta mies kovasti lapsia halusi ja ajattelin jospa sittenkin ja kyllä hormonit pitävät asiasta huolen ja äidiksi kasvaa. Niin ei käynyt.
Lapsi on nyt aikuinen enkä tätä koskaan hänelle tule kertomaan ja ei sitä koskaan tule tietämään koska hoidin kuitenkin velvollisuuden, äitiyden kuten minkä tahansa työn eli hyvin.
Katkera olen siitä kun elämästäni meni hukkaan 18 vuotta, näin siis koen. Miehestä erosin heti kun lapsi muutti pois kotoa. Kauhulla odotan lapsenlapsia ja yritän vedota siihen että omani jo tein enkä ainakaan halua kovin tiiviisti heitä hoitaa.
Kommentit (139)
Aikooko ap viedä tämän salaisuuden mukanaan hautaan? Aivan taatusti lapsesi saa jossain välissä tuntosi tietää ellei ole sen jo vaistonnut. Olisit ollut hyvä äiti ja hoitanut hommasi hyvin jos olisit lähtenyt ja jättänyt lapsen isälleen. Pahemman virheen teit kun väkipakolla yritit olla äiti.
Enää vaikea tuota virhettä korjata ja lapsella koittaa vielä vaikeat ajat kun ymmärtää miten häntä ei ole haluttu ikinä
Samaistun tähän. Itsekin kadun, että tein lapsen. Hän asuu muualla, mutta käy välillä luonani. Haluaisin, että ei enää kävisi. Inhottaa myöntää, mutta kyllä, lapsi pilasi elämäni. Minulta meni näin jälkeenpäin ajateltuna monta vuotta hukkaan elämästäni lasta hoitaessa. Olisin sen ajan voinut käyttää johonkin muuhun. Parempi nauttia vapaudesta ja jättää lapset tekemättä. Enempää en lapsia tee, vaikka nykyinen mies haluaa oman lapsen. Kerran olemme jo sen takia eronneet, mutta Palattiin yhteen. Mies on kuulemma valmis unohtamaan lapsihaaveensa, koska rakastaa minua. Hyvä niin. Jos pääsisin ajassa taaksepäin, niin kyllä olisin jättänyt yhdenkin lapsen tekemättä jos olisin tiennyt mitä se on. Joten ymmärrän ap sinua ihan täysin.
Vierailija kirjoitti:
Samaistun tähän. Itsekin kadun, että tein lapsen. Hän asuu muualla, mutta käy välillä luonani. Haluaisin, että ei enää kävisi. Inhottaa myöntää, mutta kyllä, lapsi pilasi elämäni. Minulta meni näin jälkeenpäin ajateltuna monta vuotta hukkaan elämästäni lasta hoitaessa. Olisin sen ajan voinut käyttää johonkin muuhun. Parempi nauttia vapaudesta ja jättää lapset tekemättä. Enempää en lapsia tee, vaikka nykyinen mies haluaa oman lapsen. Kerran olemme jo sen takia eronneet, mutta Palattiin yhteen. Mies on kuulemma valmis unohtamaan lapsihaaveensa, koska rakastaa minua. Hyvä niin. Jos pääsisin ajassa taaksepäin, niin kyllä olisin jättänyt yhdenkin lapsen tekemättä jos olisin tiennyt mitä se on. Joten ymmärrän ap sinua ihan täysin.
Minäkin olisin nykyisellä itsetuntemuksella jättänyt lapset tekemättä. Nyt ovat onneksi jo teinejä. Kun muuttavat kotoa, on mulla edessä itsetutkiskelun paikka mm. avioliiton ja asuinpaikan suhteen.
Niin minäkin. Mies huijasi raskaaksi ja lapsi elää täysin erilaisissa olosuhteissa ihan eri ihmisten kanssa, mitä sovimme. Lapsen elämä pilalla, minun elämäni pilalla. Miehen suku paljastui rikollisiksi ja tapahtumat pilasivat välini myös omaan sukuuni. Mies on psykopaatti ja kieltää kaiken - jopa pahoinpidellessään minua tai lasta syytti, että minulla "huono päivä" tai "lapsella vatsavaivoja". Täysin kyvytön kantamaan vastuuta, mutta aggressiivinen ja halukas. Eniten harmittaa lapsen puolesta, hänen elämänsä tulee olemaan hirvittävää miehen huostassa. Lisäksi hävettää oman sukuni käytös, jotka lankesivat mukaan miehen rikolliseen toimintaan
Vierailija kirjoitti:
Aikooko ap viedä tämän salaisuuden mukanaan hautaan? Aivan taatusti lapsesi saa jossain välissä tuntosi tietää ellei ole sen jo vaistonnut. Olisit ollut hyvä äiti ja hoitanut hommasi hyvin jos olisit lähtenyt ja jättänyt lapsen isälleen. Pahemman virheen teit kun väkipakolla yritit olla äiti.
Enää vaikea tuota virhettä korjata ja lapsella koittaa vielä vaikeat ajat kun ymmärtää miten häntä ei ole haluttu ikinä
"Jättänyt lapsen isälleen"
Lapset eivät kuulu siittäjille. Tuollainen ajattelu ja ehdottelu on naisen hyväksikäyttöä ja lapsenryöstöä. Lisäksi äärimmäisen vahingollista lapsille alistaa heidät väkivaltaisten siittäjien huostaan. Mikään ei korvaa tai korjaa rikosta, jos nainen pakotetaan synnyttämään lapsi - se on rikos sekä naista että lasta kohtaan. Elinikäinen, ja periytyvä. Äärimmäistä väkivaltaa myös lasta kohtaan tulla synnytetyksi naisesta, joka ei ole siihen suostunut. Jokaisella syntyvällä lapsella on oikeus rakastavaan äitiin
Siis mitä? Eiköhän sinun joku ilmoitus tehdä! Onko sulla kaikki hyvin siellä mt ?
Kirjoitan myös ihan yleisesti liittyen naisten katumukseen liittyen äitiyteen: se ei aina johdu siitä, etteikö nainen olisi kyennyt äitiyteen. Usein ongelma on siinä, että siittäjä tekee naisen ja lapsen elämästä hankalaa, jopa helvetillistä. Tämähän on ihan meemikin: viisi lasta ilman miestä sujuu helpommin ja paremmin, kuin kolme lasta miehen kanssa. Miehet aiheuttavat kroonista stressiä sekä naisille että lapsille. Usein villitsevät ja tuovat perheeseen rauhatonta, seksikeskeistä, väkivaltaista energiaa. Siittäjät eivät kuulu perheisiin
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Mies huijasi raskaaksi ja lapsi elää täysin erilaisissa olosuhteissa ihan eri ihmisten kanssa, mitä sovimme. Lapsen elämä pilalla, minun elämäni pilalla. Miehen suku paljastui rikollisiksi ja tapahtumat pilasivat välini myös omaan sukuuni. Mies on psykopaatti ja kieltää kaiken - jopa pahoinpidellessään minua tai lasta syytti, että minulla "huono päivä" tai "lapsella vatsavaivoja". Täysin kyvytön kantamaan vastuuta, mutta aggressiivinen ja halukas. Eniten harmittaa lapsen puolesta, hänen elämänsä tulee olemaan hirvittävää miehen huostassa. Lisäksi hävettää oman sukuni käytös, jotka lankesivat mukaan miehen rikolliseen toimintaan
Missä olosuhtessa lapsesi elää? Herätys nyt
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan myös ihan yleisesti liittyen naisten katumukseen liittyen äitiyteen: se ei aina johdu siitä, etteikö nainen olisi kyennyt äitiyteen. Usein ongelma on siinä, että siittäjä tekee naisen ja lapsen elämästä hankalaa, jopa helvetillistä. Tämähän on ihan meemikin: viisi lasta ilman miestä sujuu helpommin ja paremmin, kuin kolme lasta miehen kanssa. Miehet aiheuttavat kroonista stressiä sekä naisille että lapsille. Usein villitsevät ja tuovat perheeseen rauhatonta, seksikeskeistä, väkivaltaista energiaa. Siittäjät eivät kuulu perheisiin
Haista sinä * isättömät täällä ovat monesti isoin ongelma..mikä kaheli sinä olet? Isä traumako sulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan myös ihan yleisesti liittyen naisten katumukseen liittyen äitiyteen: se ei aina johdu siitä, etteikö nainen olisi kyennyt äitiyteen. Usein ongelma on siinä, että siittäjä tekee naisen ja lapsen elämästä hankalaa, jopa helvetillistä. Tämähän on ihan meemikin: viisi lasta ilman miestä sujuu helpommin ja paremmin, kuin kolme lasta miehen kanssa. Miehet aiheuttavat kroonista stressiä sekä naisille että lapsille. Usein villitsevät ja tuovat perheeseen rauhatonta, seksikeskeistä, väkivaltaista energiaa. Siittäjät eivät kuulu perheisiin
Haista sinä * isättömät täällä ovat monesti isoin ongelma..mikä kaheli sinä olet? Isä traumako sulla?
Isätön saattaa kantaa myös väkivaltaisen, vastuuttoman miehen perimää. Jopa rikollisen. Siittäjä on saattanut olla väkivaltainen naista, lasta tai molempia kohtaan. Fyysisesti, henkisest, taloudellisesti. Monet eronneet miehet jatkavat ensimmäisen vaimonsa pahoinpitelyä hautaansa saakka. Hyvin asiansa hoitanut äiti ei todennäköisesti kasvata lasta rikolliseksi, mutta jos lapsi kantaa ongelmaista perimää (erityisesti poikalapsi), saattaa tähän ajautua ongelmiin ihan genetiikkansa puolesta. Se ei ole äidin vika
En ole koskaan saanut kadun lapselta
Mitä sinulta ap jäi tekemättä, kun sinulla oli lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Kuvitelkaa jos mies olisi kirjoittanut sen mitä AP kirjoitti. Olisiko ollut yhtä suosiolliset peukutukset ja ymmärtäväiset kommentit?
Miten mies saa pysyviä fyysisiä vammoja synnytyksessä? Luulen, että monella vaikea synnytys johtaa siihen, että lapseen on vaikea kiintyä varsinkin jos jo etukäteen ei ole ollut varma haluanko lapsen ylipäätään.
Iso osa miehistä, jotka eivät lasta sittenkään halunneet, lähtee ja jättää perheensä. Harvassa ovat he, jotka jäävät lapsensa luo ja edes yrittävät esittää hyvää isää. Sellainen isä luultavasti saisi kehuja tällä palstalla kun olisi kuitenkin asettanut lapsensa itsensä edelle.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tärkeästä avauksesta. Omat vanhempani eivät minua myöskään halunneet ja uskokaa pois, sellaisessa elämässä ei ole juuri mitään kaunista.
Lasten tekemistä ja perheen perustamista pitäisi mielestäni käsitellä yhteiskunnassa huomattavan kriittisemmin eikä kohdella koko asiaa kuin jotain pyhää lehmää.
Sama! Otan osaa.
Jos olisi eletty 1880-lukua 1980-luvun sijaan, minut olisi kiikutettu metsään kesällä ja sanottu, että susi vei, voi harmi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulta ap jäi tekemättä, kun sinulla oli lapsi?
Tätä minäkin jäin miettimään..Meillä on kolme lasta (mies ei huijaamalla? minua raskaaksi tehnyt; yhdessä sovittiin) eikä elämässäni ole jäänyt lasten takia mitään tekemättä. Ennen lapsia matkusteltiin ja lasten kanssa matkustellaan. Olen opiskellut, teen mielekästä työtä. Lasten myötä "vapaus" säilyi, joskin muutti muotoaan. Mietitään yhteistuumin Iltatähteä. Kirjoitin vain toisenlaisen kokemuksen. Ei varmaankaan ole helppoa joutua katumaan omaa lastaan.
Vierailija kirjoitti:
AP jos et olisi hankkinut lastasi, niin nyt katuisit sitä, että et saanut kokea äitiyttä.
Oletko oikeasti tätä mieltä vai tulitko vain trollaamaan?
Juuri näin. Jos on vaikeasti päästä suhteesta pois ja mies ei hyväksy kieltävää vastausta lapsen hankkimiseen niin pillerit käyttöön, sitähän ei mies tiedä. Ja heti eroa suunnittelemaan, ottaa yhteyttä vaikka johonkin turvakotiin. Ei pidä jäädä yksin, apua saa. Eli ei ap ihan kunnossa ole ollut alun alkaenkaan. Hyvä että uskalsi erota miehestä lapsen muutettua pois, muuten voisi käydä niin että mies haikailee toista lasta kun "talo on tyhjä"