"saamelaishahmo poistetaan kuvankäsittelyllä teoksesta. Jää yksinäinen poro tunturiin. Kuvatkoon se sitten nykysaamelaisuutta"

Vierailija kirjoitti:

Miettikääpä, miltä tuntuu aina, jos/kun oletetaan että kaikki naiset ovat tietynlaisia. Miestaiteilija tekisi sarjan naiseuden olemuksesta ja kuvissa olisi kauniita kotiäitejä lasten ja pullapeltien kanssa hymyillen, esiliina päällä keittiössä? Eihän tuolla pääsisi mihinkään arvostetulle areenalle, sama kuvasto on nähty kymmeniä kertoja, stereotyyppistä tusinatavaraa. Souri on itsekin arvostellut naisille asetettuja stereotypioita.

Samalta äijämäisestä homosta tuntuu, jos oletetaan että kaikki homot ovat tyttömäisiä muotisuunnittelijoita. Tom of Finland menestyi myös siksi, että se rikkoi stereotypiaa.

Saman voisi yhdistää ihan kaikkeen, yleensä stereotypiat eivät ole kenestäkään kivoja silloin kun niitä toistuvasti ja isojen tahojen kautta tungetaan omalle ryhmälle. Kukaan ei ole kieltänyt Souria maalaamasta tai myymästä taidettaan, kyse on siitä otetaanko hymyilevää kotiäitiä vastaava teos Lux Helsinkiin vai ei. My

Mutta tuo taulu ei välttämättä edes kuvaa saamelaisia! Minä näen hahmon kasvoissa Katan itsensä. Maisema ei edes näytä Suomelta jyrkkine vuorineen ja kuu ja aurinko taivaalla. Tämä on taiteilijan fantasiamaailma. Taulu on vähemmän kliseinen kun sitä katsoo tarkemmin.

"Miettikääpä, miltä tuntuu aina, jos/kun oletetaan että kaikki naiset ovat tietynlaisia. Miestaiteilija tekisi sarjan naiseuden olemuksesta ja kuvissa olisi kauniita kotiäitejä lasten ja pullapeltien kanssa hymyillen, esiliina päällä keittiössä?"

Tuohan olisi nykyaikana jo aikamoinen statement, etenkin kun tuollaisia kotiäitejä on harvassa. Teoksen voisi ymmärtää myös satiirina ja tai keskusteluavaukseksi, koska siinä on tunnettu stereotypia.

Jos naistaiteilija maalaisi tuollaisen taulun, sitä voisi pitää jopa feministisenä näkökulmana

Vierailija kirjoitti:

Miettikääpä, miltä tuntuu aina, jos/kun oletetaan että kaikki naiset ovat tietynlaisia. Miestaiteilija tekisi sarjan naiseuden olemuksesta ja kuvissa olisi kauniita kotiäitejä lasten ja pullapeltien kanssa hymyillen, esiliina päällä keittiössä? Eihän tuolla pääsisi mihinkään arvostetulle areenalle, sama kuvasto on nähty kymmeniä kertoja, stereotyyppistä tusinatavaraa. Souri on itsekin arvostellut naisille asetettuja stereotypioita.

Samalta äijämäisestä homosta tuntuu, jos oletetaan että kaikki homot ovat tyttömäisiä muotisuunnittelijoita. Tom of Finland menestyi myös siksi, että se rikkoi stereotypiaa.

Saman voisi yhdistää ihan kaikkeen, yleensä stereotypiat eivät ole kenestäkään kivoja silloin kun niitä toistuvasti ja isojen tahojen kautta tungetaan omalle ryhmälle. Kukaan ei ole kieltänyt Souria maalaamasta tai myymästä taidettaan, kyse on siitä otetaanko hymyilevää kotiäitiä vastaava teos Lux Helsinkiin vai ei. My

Ei.. ei lähtenyt ihan lentoon tämä ajatuksesi nyt.

Ajatteleppa ite.

Miksi lehdistö reagoi heti, kun joku aktivisti hiukan kurtistaa kulmiaan? Selkeästi haetaan konfliktia, lietsotaan sitä ja mussutetaan popcorneja samalla kun klikkausten mainostulot kilisee tilille. 

Kuvassa pitäisi olla löyhällä seksuaalimoraalillaan retosteleva helsinkiläisnainen, eli niin sanottu saamelaisaktiivi, niin kaikki olisivat tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vellamo vedenneitokin todennäköisesti on seuraavassa kalevalassa afroamerikkalainen. Ei siis omaa pitkiä vaaleita kutreja vaalean ihonsa peitteenä. On se harmi.

Totuus on av-palstan taruakin ihmeellisempää. Tämä pöyristyjä varmaan muistelee Gallen- Kallelan Ainoa.

Tässä sinulle tietoa suomalaisen mytologian vedenhaltijattaresta:

Veden emä oli joko alaston tai hänen yllään nähdään vaahtoinen puku, eli vaahtipaita. Veden emällä oli myös niin suuret rinnat, että kainaloita pestessään hän heitti ne olalleen. Hänellä oli pitkät, vyötärölle asti ulottuvat tummat hiukset toisien tarujen mukaan tämän kaunokaisen hiukset olisivat hehkuneet punaisina.

Suvi Niinisalo: Vedenneitojen lähteillä (Atena, 2006), Wikipedia

 

Johan on niuhotusta. Ymmärtänet, että kirjallisuusteokset saati muut teokset on vain pieni otanta ellei jopa vain yhden ihmisen mielivaltainen tulkinta asiasta. Oli sitten Lönnrot, Gallen-Kallela tai joku muu. Kansanperinteissä on se hieno asia, että ne on nimenomaan kansan, ei akateemikoiden, tulkintaa ja toteutusta. Jos ihminen kokee veden haltiattaren vaaleana tai vaikka oranssina, se sitä on. 

 

Mitä tulee omiin havaintoihin, Vellamo on kuvattu usein uudemmissa teoksissa vaaleana. Kalevalaa voi tulkita kuka ajasta ja paikasta riippuen miten haluaa. Afroamerikkalasena ei ole siltikään koskaan kuvattu missään teoksessa. Toki afro voi oman mielipiteensä asiasta muodostaa.

 

Selkiskö?

Ostin joskus vuosia sitten vielä jokaisella Saariselän talvilomalla jonkun paikallisen tekijän korun, neuleen tms.Siis en todellakaan mitään kiinalaista fleecerihkamaa vaan paikallisia inarilaisia tai ivalolaisia käsitöitä ja taidekäsitöitä.  Sitten alkoi saamelaisista osa ymmärtämään tämän niin oudolla tavalla, että ajattelin, että siellä varmaan valmistetaan näitä kaikkia vain vitriinejä varten. Jos saamelaiset käsityöläiset haluavat että heidän töitä pitää yksityisesti päälläkuka vain, asia pitää viestiä eikä vaan antaa olla woket äänessä. Fjälrävenin luhkkaa pidän talvella, mutta eipä tee mieli laittaa perinteistä sarkaluhkkaa päälle tai Keroja pirtanauhoilla jalkoihin. 

Tosisaamelaiset sanoisi ettei meille kelpaa teidän suomalaisten rahat vaan hoidamme ite elämisemme pohjosessa.

Kyllä tuossa maalauksessa virhe on: Lapista ovat naiset poistuneet muille maille. Porot ja jäkälä varsinkin myös vähenemään päin. Jäljellä olevat poromiehet vaanii lisää tukiaisia. Ahma ja neliveto on realistinen liikkuja nyky-Lapin kuvauksessa. Jos joku nainen pitäisi kuvata sinne, niin tuontinainen Thaimaasta tai Venäjältä. Mikä osa saamelaisia silloin olisi huutanut väärin tehdystä taiteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ensin ajattelin, että mikä tässä on taidetta, tuo on vain stereotypian toistoa, mutta nainen katsoikin jääkarhuihin ja jäätikköön, eli toiseen katoavaan/vanhaan. Yksinään tosi kulunut tuo, tai molemmat, mutta yhdessä paljon parempi.

Mutta yksinäänkin, onko "kulunut" automaattisesti haitallista stereotypiaa? Mikä on kliseen ja stereotypian ero?

Mikä tuossa on siis se negatiivinen stereotypia, jonka takia loukkaannutaan? En ymmärrä. Kyllä nyt varmaan jokainen tajuaa, että teos kuvaa nimenomaan kansanperinnettä ja historiaa. Ihan yhtä lailla kun tajuaa senkin, ettei saamelaisnaiset (sen enempää kuin muutkaan keskiverrot suomalaiset naiset) yleensä näytä huippumalleilta.

"Mikä tuossa on siis se negatiivinen stereotypia, jonka takia loukka

Tämä laiti pitää myös oikeutenaan käyttää Kalevala-merkin korvakoruja, joiden teema on lainattu muinaishämäläisen merkittävän naishenkilön käyttämistä koruista. Eikö laiti itse rosvoa siis toisten kulttuuriperinnöstä?

Aivan turha ihminen mielipiteineen. Kirjoittaa myös blogissaan kuinka loukkaavaa ja törkeää on kun joku kehuu hänellä olevaa saamelaiskorua kauniiksi. Aika pitkä selitys on pitänyt liittää jotta on saanut tuota logiikkaansa avatuksi. Trolli ja vähemmistöasemallaan ratsastaja.

Myötähävettävää, että pitää hyökätä omaa kansaa kohtaan. Tarkoitan näitä saamelaiskriitikkoja. He ovat kai suomalaisia siinä missä taiteilijakin. Taiteilija ei edes esittänyt saamelaista huonossa valossa, mutta silti pitää maan sisällä aiheuttamaan eripuraa. Häpeällistä. Kukaan ei ole tässä hetkessä saamelaisia sortanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamelaiset nolaavat itsensä tällä jatkuvalla mielensä pahoittamisella. Vaikuttaa, että ovat kovin kaunaisia suomalaisille ja riitelevät paljon keskenään. Se ei ole paras lähtökohta oman kulttuurin vaalimiselle.

Oletko tutustunut saamelaisten historiaan? Jos olisit, tietäisit, että kauna olisi ihan ymmärrettävää. Tietäisit myös, että suurin este saamelaisten oman kulttuurin vaalimiselle on ollut se, että suomalaiset ovat yrittäneet sitä aktiivisesti kitkeä, esim. saamenkieltä ei ole saanut puhua koulussa jne. Tilanne ei ole enää sama, mutta historialliset vääryydet jättävät pitkät jäljet.

Kommenttisi on myös tyypillinen valtaväestön edustajan ylimielinen heitto. Vaihda saamelaisen paikalle naiset/feministit/mustat/ homot, niin huomaat. Nolaat itse itsesi tietämättömyydella ja kuluneiden stereotypioiden toistelulla.

Oletko tutustunut suomalaisten historiaan? Jos olisit, tietäisit että RUOTSALAISET on tehneet suomalaisille (ja saamelaisille) pahempaa mitä suomalaiset on tehneet saamelaisille. Ruotsista ne kallonmittailut juontaa juurensa. Ja vinkuuko suomalaiset kaunaansa? Joudutaan kuitenkin edelleen opetteleen turhaa suomenruotsia ja varallisuus ja maita on ruotsalaisilla suvuilla epäansaitusti. Historialliset vääryydet jättää pitkät jäljet tosiaan. Suomalaiset ei ole mikään valtaväestö. Meillä on ollut tämä oma maa hallussa vasta hieman yli 100 vuotta. Milloin Suomessa aletaan vaatia Ruotsilta hyvityksiä orjuutuksesta ja syrjimisestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saamelaiset nolaavat itsensä tällä jatkuvalla mielensä pahoittamisella. Vaikuttaa, että ovat kovin kaunaisia suomalaisille ja riitelevät paljon keskenään. Se ei ole paras lähtökohta oman kulttuurin vaalimiselle.

Oletko tutustunut saamelaisten historiaan? Jos olisit, tietäisit, että kauna olisi ihan ymmärrettävää. Tietäisit myös, että suurin este saamelaisten oman kulttuurin vaalimiselle on ollut se, että suomalaiset ovat yrittäneet sitä aktiivisesti kitkeä, esim. saamenkieltä ei ole saanut puhua koulussa jne. Tilanne ei ole enää sama, mutta historialliset vääryydet jättävät pitkät jäljet.

Kommenttisi on myös tyypillinen valtaväestön edustajan ylimielinen heitto. Vaihda saamelaisen paikalle naiset/feministit/mustat/ homot, niin huomaat. Nolaat itse itsesi tietämättömyydella ja kuluneiden stereotypioiden toist

Ruotsalainen "tiedemies" tosiaan keksi nämä rotuteoriat. Suomalaisia ja saamelaisia pidettiin ruotsalaisia huonompina. 

 

Oikeasti tämmösiä ongelmia ei ole lainkaan olemassakaan vaan ovat akkojen juttuja kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saaga jatkuu nyt siten, että saamelaisryhmien edustajia on ryhtynyt puolustamaan Sourin teosta. Petra Laiti ei nyt sitten edustakaan ainoata oikeata saamelaisnäkemystä :

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/7646cbfb-b630-41ba-a063-2b940f…

Mahtavaa, loistavaa, upeaa. Osin odotettavaa. Tämä nimittäin vahvistaa sen, että joka twitterissä meuhkaa, ajaa vain omia etujaan. 

 

Perinteet pysyvät hengissä vain pitämällä ne hengissä.

Jipii! Politisoituneeksi äitynyt taidesota kääntyi hyvisten voittoon! Itse aion maalata romanin, pussihousuissa, korvatenkaan korvassa, hevosen vietessä, ja jos joku ruikuttaa, että taas tätä samaa, niin mä uhriudun, koska stereotypiat on se juttu mistä mä ammennan.

No kyllähän romanikulttuuri on suomessa hyvin silmilleposahtavan stereotyyppistä. Kuten kaikki muukin maailmassa. Miksei stereotyyppejä saisi maalata? Kaikelle kun sellainen löytyy, vaikka kuinka kiukuttelisi vastaan yhdenmukaisuusjankkausta; ollaan kaikki samaa harmaata massaa jaadijaa. Voithan sinä maalata siihen vaikka sitten miesoletetun kaanoniin ja aataminasuun, ja kertoa että tässä on nyt homo sapiens. Se tuskin loukkaa muuta kuin ihmislajin stereotypiaa kädellisenä nisäkkäänä. Kukaan ei ole tosin silloin huomioinut neanderthalin ihmistä, joka on sorretusti syrjäytetty ja/tai sulautunut nykyihmiseen. On kyllä kovin surullista. Täytyisi varmaan maalata ihminen siis johonkin ei-stereotyyppiseen toimintaan, esimerkiksi seisomaan silmät kiinni merenpohjaan. Ehdottomasti ei saa olla mitään viitettä tai persoonallista piirrettä, että tämä voisi kuulua johinkin ryhmään. Kannattaisi itse asiassa olla maalaamatta yhtään mitään. Tai taulu täyteen tikku-ukkoja.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti tämmösiä ongelmia ei ole lainkaan olemassakaan vaan ovat akkojen juttuja kaikki. 

Punavihreiden feministinaisten juttuja. 

Vierailija kirjoitti:

No, onhan nuo kriitikot oikeassa, että Sourin maalaus oli tylsä, stereotyyppinen ja vanhanaikainen. Siinä oli kaikki lapinkliseet. Miksi ei saa sanoa, jos taulu ei minunkaan mielestäni ollut erikoisen onnistunut? Se on ihan samaa mielikuvituksetonta stereotyyppistä toistoa, mitä saamelaisista on tehty viimeiset 100v. Esim. Itse olen saanut lapsena samanlaisia postikortteja ja koulun laulukirjassa Lapinäidin kehtolaulun kohdalla oli samanlainen kuva.

Ei kai se heti wokea ole jos pitää tuota taulua vanhahtavan stereotyyppisenä ja tylsänä toistona? Sama kun Suomesta puhutaan ulkomailla niin aina on joku järvimaisema ja keskiyönaurinko ja ihmisiä pulikoimassa ja savusauna tai sitten, mikä karmeinta, jotain Marimekon säkkimekkoja tai taas ne ääliömuumit.

Nimenomaan saa olla tätä mieltä. Ongelma tässä keississä on se, että hänen teoksensa halutaan pois JO SOVITUSTA näyttelystä, koska kliseisyydestä on loukkaannuttu. Se ei ole ok. 

"Miksei stereotyyppejä saisi maalata? "

Ja miksi perinteistä elämäntapaa kutsutaan stereotypiaksi, jos se on joidenkin pitämä ja vaalima tapa elää?

Miksi tällaisiin taidekeskusteluihin eivät ota osaa just ne joiden pitäisi valottaa ajatteluaan jo työnkin puolesta: taidehistorian, taidekasvatuksen ja taiteenopetuksen proffat ja tutkijat? Miksi ovat aina niin sivussa, eivätkä näytä mallia hyvästä tavasta keskustella ja sivuuttaa woken sudenkuopat? Pitää jalkautua sinne missä kaikentasoiset taidehiippailijat ja porukat on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin ensin ajattelin, että mikä tässä on taidetta, tuo on vain stereotypian toistoa, mutta nainen katsoikin jääkarhuihin ja jäätikköön, eli toiseen katoavaan/vanhaan. Yksinään tosi kulunut tuo, tai molemmat, mutta yhdessä paljon parempi.

Stereotypia ei ole kielletty aihe taiteessa. 

Taulun aihe ei ole stereotypia vaan saamelaisnainen. Siinä ei ole mitään tuomassa sellaista kontekstia. Taiteilija kertoo olleensa viikon saamelaisten kanssa ja "kysyneensä luvan" saamelaiskaveriltaan näiden kuvaamiseen. Se ei tuo saamelaisnäkökulmaa aiheeseen.

Kukaanhan ei kiellä tällaista maalaamasta, mutta näytteillepano helsingin keskustaan ilman ainuttakaan saamelaisteosta on mautonta. 95% keskustelijoista ei tajua ongelmallisuutta. On vain hauska osallistua älämölöön joukon mukana. Ehkä vielä joskus.

Olet ymmärtänyt väärin. Taulun aiheena ei ole saamelaisnainen. Maalaus on osa melkein 20 kuvan kokonaisuutta, ja taulun aiheena on tämän kokonaisuuden laajempi teema. Taulun nimi ei tietääkseni ole "moderni saamelaisnainen" niin mielestäni on aika egoistista, että moni somesaameaktiivi katsoo tuota maalausta ja ajattelee ensimmäisenä itseään.