Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia parisuhteessa, jossa kulut jaetaan 50/50, mutta toinen syö silti enemmän?
06.11.2023 |
Ruoka on muutenkin kallista ja tienaan vähemmän kuin mies. Maksan puolet ruokakuluista, mutta mies syö ja ottaa itselleen joka kerta 2/3. Asutaan erillään ja kaikki juomat, isot juustot, pastat, riisit ym jäävät hänen käytettäväkseen arkiviikolle, jos eivät kaikki uppoa kerralla tehtyyn ateriaan yhdessä vietetyllä viikonlopulla.
Järkytyin taas kerran kun hän pakkasi eilisestä tekemästämme ruuasta kummallekin lounasannokset töihin ja avatessani rasian, siellä oli vain kaksi raviolia ja loput pelkkää kastiketta. Olin varma, että sinne kattilaan jäi kyllä eilen enemmän kuin neljä raviolia, jos olisi muka jakanut ruuan tasan puoliksi.
Kehtasi tänään aamulla vielä nalkuttaa kun otin aamupalalla kivennäisvettä, josta olin maksanut puolet. Näköjään oikein varmistat, että saat tasan puolet siitä vedestä. Minusta kivennäisvesi ei sovi aamupalalle. Vastasin, että jos en joisi tätä nyt niin sinä joisit koko täyden pullon taas yksin. Minusta tämä vesi sopii hyvin aamulla, on niin raikkaan makuista. Siihen ei sanonut enää mitään, mutta oli jäinen tunnelma hetken.
miten teillä toimitaan ja onko kellään samanlaista?
Kommentit (169)
Mietin vain että miksi tämmönen on mahdollista. Mä en yksinkertaisesti näe miestä viehättävänä jos koittaisi kusettaa mua. Se on sitäpaitsi miehen homma hemmotella naista, ei toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kirjoittaa: "Asutaan erillään ja kaikki juomat, isot juustot, pastat, riisit ym jäävät hänen käytettäväkseen arkiviikolle, jos eivät kaikki uppoa kerralla tehtyyn ateriaan yhdessä vietetyllä viikonlopulla."
Miksi ostat jotain kilon juustoja ja riisipaketteja ja pastoja puoliksi, jos kerran tiedät, ettet niitä lopulta syö, vaan mies syö? Ihan oma mokasi. Jos kokkaatte vaikka makaronilaatikon, niin siihen riittää yksi pussi makaronia, pieni pussi valmista juustoraastetta, 300g jauhelihaa ja litra maitoa. Ei tarvitse ostaa kiloa juustoa, 10 litraa maitoa, kiloa jauhelihaa jne. Jos ukko ostaa itselleen kotivaraa, niin maksakoon itse. Ihan oma mokasi, jos olet lähtenyt tuollaiseen kauppamaksujen puolittamiseen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Äh, kuulostatte kumpikin rasittavilta. Ette edes asu yhdessä. Ehdottaisin että kumpikin tarjoaa omassa kodissaan, niin ei tartte niitä ruokia laskea, mutta sen jälkeen varmaan kinaisitte siitä, kumpi tarjosi halvempaa ruokaa toiselle.. tai laskisitte kuinka monta juustoviipaletta tuli otettua aamiaisleivälle..
Sun mielestä on siis reilua, että pienituloisempi maksaa suhteessa paljon enemmän, vaikka ei asuta edes yhteisessä taloudessa? Ystäväni mies on just tuollainen, että kun ollaan ystäväni luona ja hän maksaa kaupassa, pitäisi ostaa kalliita pihvejä ym., mutta hänen luonaan sitten nakkikeitto on fine. No, tulee se hyväksikäyttö ilmi kaikessa muussakin. Esim. vaikka ystäväni on tarjonnut kahvilassa (ja silloin mies tilaa reilun satsin), niin miehen vuoro tarjota ei ole koskaan.
Asutte erillään eli vietätte viikonloput yhdessä kun loput jäävät häenlle syötäväksi arkiviikolle? Miksi ostatte enemmän ruokaa kuin itä tarvitsette kahdelle päivälle viikonlopulle, tottakai hän ostattaa koko viikon ruuat jos sinä maksa puolet niistä. Ota vastuu viikonlopun ruokaostoksista ja opettele ostamaan vain sen verran mitä syötte yhdessä viettämänne ajan. Ja pyydä puolet häneltä.
Ja jos asutte erillään niin miksi ihmeessä jaatte kulut 50-50? vai tarkoitatko tällä pelkästään ruokia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tarjoan miehelle usein ruokaa ja vien leipomuksiani hänenkin lapsille. Emme asu yhdessä. Olen meistä pienituloisempi. Mies puolestaan tarjoaa usein jotain, jos ollaan jossakin kulussa, festareilla, teatterissa tms. Menee luultavasti aika tavalla tasan.
Vierailija kirjoitti: Jos ruuat pitäisi maksaa 50/50 niin mielummin menisin siihen, että kumpikin ostaa omat ruuat ja sitten jaetaan se jääkaappi ja pakastin kahtia ja kummatkin syö vain omia ruokiaan ja tekee omat ruokansa.
Tää on hyvä vaihtoehto. Moni mies kun on vielä sellainen, ettei osallistu arkiseen ruoanlaittoon, mutta rohmuaa kyllä sitten jääkaapista puolison tekemät makaroonilaatikot sun muut ruoat.
Kokkaaminen ja keittiön siivoaminen on massiivisia suorituksia, jos jää pelkästään toisen harteille. Moni mies ei paljoa enää kokkaile, kun yhdessä oltu muutama vuosi ja pari mukulaakin tullut. Kokkailu loppui, kun se oli muutakin kun pihvien paistelua lauantaina klo 19 jälkeen samalla hieman viiniä siemaillen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on trolli. Älkää vastatko. Tämä sama aihe oli jokin aika sitten täällä. 1/5
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoittaa: "Asutaan erillään ja kaikki juomat, isot juustot, pastat, riisit ym jäävät hänen käytettäväkseen arkiviikolle, jos eivät kaikki uppoa kerralla tehtyyn ateriaan yhdessä vietetyllä viikonlopulla."
Miksi ostat jotain kilon juustoja ja riisipaketteja ja pastoja puoliksi, jos kerran tiedät, ettet niitä lopulta syö, vaan mies syö? Ihan oma mokasi. Jos kokkaatte vaikka makaronilaatikon, niin siihen riittää yksi pussi makaronia, pieni pussi valmista juustoraastetta, 300g jauhelihaa ja litra maitoa. Ei tarvitse ostaa kiloa juustoa, 10 litraa maitoa, kiloa jauhelihaa jne. Jos ukko ostaa itselleen kotivaraa, niin maksakoon itse. Ihan oma mokasi, jos olet lähtenyt tuollaiseen kauppamaksujen puolittamiseen mukaan.
No ei se nyt pelkästään ap:n vika ole, kyllähän se mies on siellä kaupassa mukana päättämässä mitä ostetaan. Ap:n olisi kyllä ollut syytä viheltää peli poikki jo aiemmin, mutta siis, ei kukaan normaalit käytöstavat omaava toimi kuin tuo mies. Sitä ei välttämättä reiluun ja kohteliaaseen käytökseen tottuneen vaikea käsitellä toisen epäreiluutta, kun on tottunut ajattelemaan hyvää toisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini maksoi aikanaan puolet ruokakuluista, vaikka miehensä tienasi, söi ja varsinkin joi enemmän.
Elämä on valintoja, ja äitini teki tuollaisen valinnan. Sinä voit valita toisin.
Onko mitään järkeä jakaa kuluja tasan, jos toinen sekä ansaitsee että kuluttaa enemmän?
Se mitä tässä tarinassa en käsitä on kaikkien juustojen ym. jättäminen miehelle, vaikka asutte erillänne. Miksi sinä hölmö et ITSE pakkaa mukaasi tasan puolet kaikesta siitä, mitä olette ostaneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehille on usein kehittynyt tuo hyväksikäyttäjän luonne. Johtuisiko siitä, että edelleen passataan lapsena paljon enemmän kuin tyttöjä.
Oppivat odottamaan itsestään selvänä, että aina joku muu hoitaa, tekee, maksaa, järjestää, ratkaisee. Ja mikä hulluinta, ottavat nokkiinsa siitä, jos näin ei käykään vaan se kulloinenkin hyväksikäytettåvä alkaakin pistää vastaan.
Jos nyt tämä ukko ei tosiaan ole muilta ominaisuuksiltaan ihan kultaa, pistäisin vaihtoon. Toivoisin myös, että se sinun jälkeesi törmäisi kaltaiseensa naislokkiin. Saisivat sitten kilpaa yrittää hyötyä toisistaan!
Mahtaa teillä olla onnellisia liittoja kun tuijotatte sitä että kumpi tuo ja kumpi kuluttaa enempi rahaa. Minä tienaan meillä huomattavasti enemmän, ja käytän ihan ilomielin ne rahat meidän yhteiseen elämään ja sen enempää niitä osuus prosentteja laskematta.
M52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellinen hyväksikäyttö, on sekin parisuhdeväkivaltaa.
Kerro tuo suomiakoille.
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa teillä olla onnellisia liittoja kun tuijotatte sitä että kumpi tuo ja kumpi kuluttaa enempi rahaa. Minä tienaan meillä huomattavasti enemmän, ja käytän ihan ilomielin ne rahat meidän yhteiseen elämään ja sen enempää niitä osuus prosentteja laskematta.
M52
No sulla on varaa, mutta ei pienituloisella ole varaa kustantaa toisenkin syömiset.
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa teillä olla onnellisia liittoja kun tuijotatte sitä että kumpi tuo ja kumpi kuluttaa enempi rahaa. Minä tienaan meillä huomattavasti enemmän, ja käytän ihan ilomielin ne rahat meidän yhteiseen elämään ja sen enempää niitä osuus prosentteja laskematta.
M52
Ehkä tämä on nuorempien ihmisten ongelma. Me menimme mieheni kanssa saman katon alle nuorina ja köyhinä. Sittemmin on ansiotasot olleet välillä suunnilleen samat, välillä erilaiset. Pankkitili on aina ollut yhteinen, eikä kumpikaan ole laskenut, mitä kukakin kuluttaa. Rahasta ei olla koskaan riidelty.
Toisaalta ap ei asu miehensä kanssa, joten on perusteltua, että kun rahat eivät ole ei ole yhteisessä potissa, niitä prosenttiosuuksiakin varmasti syynää tarkemmin.
N54
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa teillä olla onnellisia liittoja kun tuijotatte sitä että kumpi tuo ja kumpi kuluttaa enempi rahaa. Minä tienaan meillä huomattavasti enemmän, ja käytän ihan ilomielin ne rahat meidän yhteiseen elämään ja sen enempää niitä osuus prosentteja laskematta.
M52
Juu, meillä myös. Itse asiassa elätän miestä, joka on pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä, ja meillä on onnellinen liitto. Mahtaako sitten johtua siitä, että mies kantaa korttaan kekoon kykyjensä mukaan (rahan lisäksi aika ja voimat ovat arvokkaita resursseja), eikä ole yhden perhe-elämän aikana koskaan tarvinnut epäillä, että vain oma etu olisi mielessä. Ap:llahan on ihan toinen tilanne. N44
Vierailija kirjoitti:
Ja jos asutte erillään niin miksi ihmeessä jaatte kulut 50-50? vai tarkoitatko tällä pelkästään ruokia?
AP tarkoitti varmaan ruokia, että he siis käyblt yhdessä ruokakaupassa kun AP tulee miehen luokse viikonlopuksi ja kauppalasku tasan puoliksi. Se jäi epäselväksi, että maksavatko he puoliksi myös silloin kun mies vierailee AP:n asunnolla.
En ole koskaan tätäkään kuullut, vaikka ikää yli 60 vuotta. Joidenkin kannattaa elää yksin.
Voiks toi olla todellista, aikuiset ihmiset, oikeesti?