24-vuotias Saara ei halua lapsia, koska ilman lapsia saa nukkua pitempään
Ilman lapsia saa myös tehdä asioita vapaasti ja spontaanisti.
Kommentit (854)
Vierailija wrote:
Liikaa nukkumalla elämä jää elämättä. 7 tuntia riittää aikuiselle. Liika nukkuminen on mielenterveydelle haitallista , toki pidenpiaikainen nukkumattomuuskin.
Kenelle riittää, kenelle ei. Itselleni iltavirkkuna riittää arkisin 5 tuntia, aamuvirkulle ystävälleni 10 tuntia. Meitä on moneen junaan ja jos joku nauttii elämästään nukkumalla paljon, niin tuskin hänen elämänsä elämättä jää.
Vierailija wrote:
Tässä maailmassa on ihan tarpeeksi lapsia vahemmilla, joiden ei koskaan olisi pitänyt lisäntyä, joten on vain hyvä, että lapset jättää tekemättä, jos ei niitä oikeasti halua. Jokaisen ihan oma asia. Sitä kuitenkin ihmettelen, että miten se vapaaehtoinen lapsettomuus on joillekin niin arka paikka, että vedetään kauheat herneet nenään, jos joku sanoo, että mielesi SAATTAA muuttua vuosien varrella. Koska tämä on oikeasti ihan tosiasia, että mieli monilla muuttuu. Se, että sanon, että mieli VOI muuttua ei tarkoita että PAINOSTAISIN hankkimaan lapsia.
Minulla on kolme teiniä, enkä äkkiä keksi kamalempaa asiaa kuin pikkulapset! Ymmärrän oikein hyvin, ettei joku niitä halua.
Miksi sitä pitää sanoa? Mikset voi sanoa vaan "okei, aha, selvä", ja sitten vaikkapa mielessäsi pohtia mitä ikinä sitten oletkaan mieltä.
Toi "saattaa muuttua" on ihan puhdasta vähättelyä jos sanot sen ihmiselle joka sanoo suoraan ei.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Naisen lapsettomuus on vapaaehtoista kun taas miehen lapsettomuus johtuu siitä ettei kelpaa naisille koska ei ole alfalaatikkoleukamenestyjä.
Sinäkin löydät joka jumalan ketjuun julistamaan sanomaasi. Kävisit välillä vaikka kävelyllä. Eivät naiset yksinään niitä lapsia hanki kuin aniharvassa tapauksessa.
Nää on näitä hiusraja-provoilijoita. Taidan alkaa vastata itse tällaisiin viesteihin, että "niinhän se on, mutta vain jos alfalaatikkoleukamenestyjällä on myös täydellinen hiusraja".
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:89
Vierailija wrote:
Btw, se on ihan eri juttu herätä töihin aikaisin kuin heräillä mihin aikaan sattuu lapsen takia. Toinen on kontrolloitavissa ja toinen ei.
Lapsia on erilaisia, ja heräily kestää vain aikansa. Tietysti pienen kanssa on rankkaa, mutta kouluikäisen ei niinkään.
Työ kestää kymmeniä vuosia. Kyllä kuudeksi-seitsemäksi töihin meno jo pelkästään pilasi elämän ihan tehokkaasti iltavirkulta. Puhumattakaan siitä, kun oli yksi työpätkä aikaisin aamulla ja toinen myöhään illalla. Tietysti töistä on yleensä vapaapäiviä. Silloin lapsiperheelliset tutut haluavat tavata klo 9.
Työpaikan voi valita, ja jos työpaikka onkin perc*estä, sen voi laittaa vaihtoon ja etsiä omaan elämänrytmiin sopivamman.
Oma lapsi taas...
Työpaikkaa juuri ei voi valita. Jatkossa vielä vähemmän.
Vierailija wrote:
Tuo pitäisi saada kirjallisena lupauksena niin, että sitten jos mieli muuttuisikin, niin esimerkiksi lapsettomuushoitoja ei annettaisi ollenkaan.
No lapsettomuushoitoja ei pitäisi verovaroista kustantaa yhtään kenellekään. LAPSETTOMUUS EI OLE SAIRAUS.
Vierailija wrote:
Saara on näemmä itsekin ihan lapsi, kannattaa kasvaa vielä.
Saara on nyt nainen siinä iässä että kaikki mitä hän sanoo kuitataan sillä että hän on lapsi (todellisuudessa hän ei ole ollut lapsi vuosikausiin). Saaran ei tarvitse kuin aivastaa ja ollaankin siinä iässä, kun hän on liian vanha vähän kaikkeen. Lisääntyminen ei onnistu tai lasta ei ainakaan sitten jaksa hoitaa, ja töissäkin hän on se vanha ilkeä haahka joka vastustaa kaikkea muutosta.
Nainen ei ikinä ole vakavasti otettavan ikäinen. Ei ikinä. 24-vuotias on lapsi, 30-vuotias alkaa olla jo liian vanha.
N a is v ihaahan se on pohjimmiltaan, niille jotka eivät hokanneet kommentin sävyä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:89
Vierailija wrote:
Btw, se on ihan eri juttu herätä töihin aikaisin kuin heräillä mihin aikaan sattuu lapsen takia. Toinen on kontrolloitavissa ja toinen ei.
Lapsia on erilaisia, ja heräily kestää vain aikansa. Tietysti pienen kanssa on rankkaa, mutta kouluikäisen ei niinkään.
Työ kestää kymmeniä vuosia. Kyllä kuudeksi-seitsemäksi töihin meno jo pelkästään pilasi elämän ihan tehokkaasti iltavirkulta. Puhumattakaan siitä, kun oli yksi työpätkä aikaisin aamulla ja toinen myöhään illalla. Tietysti töistä on yleensä vapaapäiviä. Silloin lapsiperheelliset tutut haluavat tavata klo 9.
Työpaikan voi valita, ja jos työpaikka onkin perc*estä, sen voi laittaa vaihtoon ja etsiä omaan elämänrytmiin sopivamman.
Oma lapsi taas...
Työpaik
Työmarkkinoista voidaan varmaan keskustella muualla. Sait varmaan pointin.
Kaikkien ei tarvitse hankkia lapsia, mutta lapsen hankkimista kannattaisi miettiä laajemmin
Vierailija wrote:
Se on hyvä että huonot geenit ei jatku.
Voi kun sinunkin äitisi olisi ymmärtänyt sen ajoissa.
Vierailija wrote:
Saara tarvis vain kunnollisen miehen niin piaan kuuluis pienten jalkojen töpinää kotona 👍
Mitä paskaa nyt taas? Minulla on kunnollisin mies mitä voi kuvitella. En ole koskaan edes harkinnut kakaroiden hankkimista, siitä yksinkertaisesta syystä, että en halua niitä.
N40
Vierailija wrote:
Tuo pitäisi saada kirjallisena lupauksena niin, että sitten jos mieli muuttuisikin, niin esimerkiksi lapsettomuushoitoja ei annettaisi ollenkaan.
Minkä ihmeen takia? Anna kun veikkaan, sä olet ollut raskaana ikävuodet 20 - 25 ja sulle on sun äiti tai joku muu apukoulun käynyt ihminen sanonut että yli 25 vuotias = vaihdevuosinen ja lapset pitää tehdä nuorena kun nuorena kaikki tulee 100% varmasti raskaaksi.
Ei pidä paikkaansa. Nuorilla voi olla lapsettomuutta, vanhempi ihminen voi tulla helposti raskaaksi.
Vierailija wrote:
Tässä maailmassa on ihan tarpeeksi lapsia vahemmilla, joiden ei koskaan olisi pitänyt lisäntyä, joten on vain hyvä, että lapset jättää tekemättä, jos ei niitä oikeasti halua. Jokaisen ihan oma asia. Sitä kuitenkin ihmettelen, että miten se vapaaehtoinen lapsettomuus on joillekin niin arka paikka, että vedetään kauheat herneet nenään, jos joku sanoo, että mielesi SAATTAA muuttua vuosien varrella. Koska tämä on oikeasti ihan tosiasia, että mieli monilla muuttuu. Se, että sanon, että mieli VOI muuttua ei tarkoita että PAINOSTAISIN hankkimaan lapsia.
Minulla on kolme teiniä, enkä äkkiä keksi kamalempaa asiaa kuin pikkulapset! Ymmärrän oikein hyvin, ettei joku niitä halua.
Minäkin ajattelen että ehkä kadut vielä lastenhankintaa, onhan niitä lapsia m u r h att ukin aika paljon historian saatossa vanhempien toimesta. Mutta en minä sitä sinulle ääneen sano kun kerrot olevasi lapsiperhe-elämään tyytyväinen. Se olisi meinaan törppöä käytöstä.
Hän on 24. Melkein lapsi vielä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Saara on näemmä itsekin ihan lapsi, kannattaa kasvaa vielä.
Saara on nyt nainen siinä iässä että kaikki mitä hän sanoo kuitataan sillä että hän on lapsi (todellisuudessa hän ei ole ollut lapsi vuosikausiin). Saaran ei tarvitse kuin aivastaa ja ollaankin siinä iässä, kun hän on liian vanha vähän kaikkeen. Lisääntyminen ei onnistu tai lasta ei ainakaan sitten jaksa hoitaa, ja töissäkin hän on se vanha ilkeä haahka joka vastustaa kaikkea muutosta.
Nainen ei ikinä ole vakavasti otettavan ikäinen. Ei ikinä. 24-vuotias on lapsi, 30-vuotias alkaa olla jo liian vanha.
N a is v ihaahan se on pohjimmiltaan, niille jotka eivät hokanneet kommentin sävyä.
No kyllä miehet on usein vielä kauemmin lapsekkaita kuin naiset. Oikeasti harvalle sopii hankkia lapset alle 25-vuotiaana, ja varsinkin harvalle miehelle. Tietysti joilekin se sopii.
Minusta alkoi tuntua aikuiselta vasta yli kolmikymppisenä, mikä on tietysti lastenhankinnan suhteen myöhään. Olenko nyt naisvihaaja, kun sanoin tämän?
Vierailija wrote:
Tiesin jo 14-vuotiaana, että en halua koiraa.
Käyn säännöllisesti kirjoittamassa asiasta Lemmikkieläin-palstalle ja annoin äskettäin asiasta myös eläinlehteen haastattelun.
Elämäni ilman koiraa on onnellista, ihan luksusta ja elitististä. Omaa aikaa ja rahaa itseen riittää. Elämäni on yltäkylläistä luksuselämää. Siitä kertoo se, että kirjoittelen täällä.
Olen onnekas ihminen.
Saaran haastattelu oli Ylellä, ei missään vauvapalstalla tai vastaavalla. Tänne keskustelun aloitti vaan joku. Kai näistä aiheista saa puhua.
Ja vaikka elämäsi olisi nyt ihanaa ilman koiraa, niin ethän sinä voi tietää onko sulla koira kymmenen vuoden päästä. Mielesi saattaa muuttua, ehkä tapaat ihanan kumppanin jolla on koiria tai joka haluaa koiria ja sulle iskee hirveä koirakuume. Koirat on kuitenkin ihan erilaisia, kun ne on omia <3
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
On se ihme kun jotkut vapaaehtoisesti lapsettomat vinkuvat että kohdellaan huonosti ja syrjitään. Miten muka syrjitään? Lapsettomana elämä on ihan pirun paljon helpompaa kun ei tarvitse taloudellisestikaan huolehtia mistään muusta kuin itsestään. Työpäivän jälkeen voi rentoutua koko loppu päivän ja illan jos haluaa. Olin itse peräti nelikymppiseksi asti ihan vapaaehtoisesti lapseton ja voin sanoa että helpompaa oli kaikin puolin. Mitä sitten jos joku sukulainen tai tuntematon vanhus kyselee jotain tai ihmettelee..
Et selvästikään ole joutunut käymään näitä "Miksi et halua lapsia? / Lapset on ihan eri juttu kun ne ovat omia" keskusteluja. Kaikki ei vaan ymmärrä, osa ei pysty hyväksymään. Kaveritkin saattaa alkaa katsomaan oudosti ja vihjailemaan perheen perustamisesta, kun he itse saavat lapsia ja se lapseton vaan jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Syrjinnäst
Siis kun näitä joutuu perustelemaan jopa sellaisille henkilöille, jotka ovat tunteneet sinut vähintään 10+ vuotta, kuten tuolla alkupäässä oli kommentti, jossa pariskunnan mies 8 vuoden jälkeen olikin H.Moilasena, että mitä mitä, eikö niitä lapsia tosiaankaan tule? Eihän se nainen ollutkaan ehtinyt kuin 8 vuotta kertoa miehelle avoimesti, että en halua lapsia, ei ole tulossa.
Itselläni on ystävä, yhtä läheinen kuin sisareni. Olemme tunteneet 30 vuotta. Kärsin kohdun ongelmista, mutta en saa kohdunpoistoa vielä nelikymppisenäkään, koska "mitä jos haluatkin lapsia heti, kun se kohtu on poissa". Olen sitten kroonisesti sairas vain tämän asenteen takia.
Avauduin tästä ystävälle ja sanoin, että on inhottavaa, kun ei saa tarvitsemaansa apua, vaikka olen tiennyt hyvin nuoresta iästä lähtien, että en halua lapsia. Mitä sanoo minut läpikotaisin tunteva ystäväni?
"Niin. Minullakin yksi ystävä sanoi nuorena aina, että ei halua ikinä koskaan lapsia. Oli vannoutunut vela. Mutta 36-vuotiaana hankki lapsen ja nyt hänellä on 2 lasta".
Eli jopa ystävällä, joka on tuntenut minut yli 30 vuotta, oli se asenne, että minun mieleni saattaisi ehkä muuttua ja se kohtu kannattaa kuitenkin pitää vielä varalta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Btw, se on ihan eri juttu herätä töihin aikaisin kuin heräillä mihin aikaan sattuu lapsen takia. Toinen on kontrolloitavissa ja toinen ei.
Lapsia on erilaisia, ja heräily kestää vain aikansa. Tietysti pienen kanssa on rankkaa, mutta kouluikäisen ei niinkään.
Työ kestää kymmeniä vuosia. Kyllä kuudeksi-seitsemäksi töihin meno jo pelkästään pilasi elämän ihan tehokkaasti iltavirkulta. Puhumattakaan siitä, kun oli yksi työpätkä aikaisin aamulla ja toinen myöhään illalla. Tietysti töistä on yleensä vapaapäiviä. Silloin lapsiperheelliset tutut haluavat tavata klo 9.
Ylipäätään ihmettelen tätä velojen tapaa puhua vain siitä vauva/pikkulapsivaiheen rankkuudesta ja jotenkin sillä todistella että lapset on kamalia ja pilaavat elämän. Vauva katoaa vuodessa ja se taaperovaihekin loppuu aikanaan. Vanhemmuus sen sijaan on loppuelämän kestävä ihmissuhde, jos kaikki menee hyvin. En voisi kuvitellakaan, että olisin jättänyt nyt jo vähitellen aikuistuvat lapseni tekemättä vain saadakseni nukkua aamulla pidempään niiden parin vuoden ajan. Kaikki oikeasti tärkeät ja merkitykselliset asiat tässä elämässä ovat jollain tavalla vaikeita ja hetkittäin ärsyttäviäkin. Kaikki! Mitään hienoa on turha kuvitella saavansa, jos ei ole itse mitään valmis panostamaan.
Vierailija wrote:
Olen iloinen itsekkäistä syistä aina, kun joku ei hanki lapsia. Jää enemmän resursseja omille lapsilleni. Tosin kyllähän lapsettoman elämä on, jos vanhaksi elää, rankempaa. Riippuen mitä sairauksia tulee, niin ei sen lapsettoman dementikon perään katso sitten edes ne lapset. Näin alhaisessa syntyvyydessä vanhusten hoito aika pakosti murenee omaisten vastuulle. Kun ei ne ulkomaiset hoitajat puhu suomea
92v muistisairas läheiseni on kunnallisessa palvelukodissa, jossa on hoitajia Virosta, Thaimaasta, Venäjältä ja Bangladeshista. Joka ikinen puhuu ymmärrettävää suomea.
Ovat lisäksi äärettömän herttaisia ja iloisia, suhtautuvat luontevasti ja lämpimästi hoidokkeihinsa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Saara on näemmä itsekin ihan lapsi, kannattaa kasvaa vielä.
Saara on nyt nainen siinä iässä että kaikki mitä hän sanoo kuitataan sillä että hän on lapsi (todellisuudessa hän ei ole ollut lapsi vuosikausiin). Saaran ei tarvitse kuin aivastaa ja ollaankin siinä iässä, kun hän on liian vanha vähän kaikkeen. Lisääntyminen ei onnistu tai lasta ei ainakaan sitten jaksa hoitaa, ja töissäkin hän on se vanha ilkeä haahka joka vastustaa kaikkea muutosta.
Nainen ei ikinä ole vakavasti otettavan ikäinen. Ei ikinä. 24-vuotias on lapsi, 30-vuotias alkaa olla jo liian vanha.
N a is v ihaahan se on pohjimmiltaan, niille jotka eivät hokanneet kommentin sävyä.
No kyllä miehet on usein vielä kauemmin lapsekkaita kuin naiset. Oikeasti
Et, kun puhut itsestäsi etkä muista.
Saara on näemmä itsekin ihan lapsi, kannattaa kasvaa vielä.