Kerroin teinille, että aiomme erota isänsä kanssa. En tajunnut että olikin hirveä paikka
Olen aiemminkin kerran vihjannut asiasta, joten ihan puskista tämän ei pitänyt tulla... Silloin suhtautui lähinnä olankohautuksella, ja luulinkin että asia olisi hänelle siis suht ok, mutta nyt oli silminnähden järkyttynyt ja epätoivoinen, näin ettei itkukaan ollut kaukana.
Ei ymmärrä miksi meidän pitäisi erota, emmehän me riitele. Yritin selittää, että niin, emme riitelekään mutta rakkaus on loppu minun puoleltani enkä ole onnellinen, mutta tätä teinin oli vaikea käsittää. Ymmärrän sinänsä teiniä, olenhan hänen silmissään jo vanha ihminen jonka ei enää pitäisi mitään rakkauksia toivoa.
Teini myös kertoi että hän haluaa isänsä ja äitinsä olevan saman katon alla, painotti käsistäni kiinni pitäen, että perhe on hänelle tärkeä ja että perheen kuuluu pitää yhtä. Hyvä ettei itkenyt näitä sanoessaan. Pyysi vielä, että eikö me voitais olla vielä 5 vuotta yhdessä, kunnes hän muuttaa armeijan jälkeen omilleen.
Sanoin tietysti, että me tullaan aina olemaan perhe, ja että rakastamme häntä, mutta tämä ei tuntunut auttavan yhtään.
Tämä olikin itselleni hirveän vaikea pala joka tuli puskista. Rakastan poikaani eniten koko maailmassa, ja mietin nyt kestänkö elää vielä 5 vuotta miehen kanssa jota en rakasta, vai kestänkö nähdä poikani maailman hajoavan pirstaleiksi ja hänen syyttävän siitä minua/ vihaavan minua perheen hajottamisesta?
Kommentit (285)
Toi oli kamala tilanne, muistan :(
Lapsesi on tavanomainen ja normaali.
Hirveässä suhteessa eläneenä on vaikea käsittää, että tuon takia erotaan...
Vierailija wrote:
Ei pitkässä parisuhteessa aina ole romantiikkaa vaan tasasen tylsää arkea.
Ei ole ollut romantiikkaa enää pariin vuoteen ollenkaan. Tunteita ei tahtomallakaan saa taiottua takaisin, tahtoakaan kun ei enää ole tippaakaan jäljellä, minun puoleltani.
Ap
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei pitkässä parisuhteessa aina ole romantiikkaa vaan tasasen tylsää arkea.
Ei ole ollut romantiikkaa enää pariin vuoteen ollenkaan. Tunteita ei tahtomallakaan saa taiottua takaisin, tahtoakaan kun ei enää ole tippaakaan jäljellä, minun puoleltani.
Ap
Et sä sitä romantiikkaa välttämättä löydä muualtakaan. Menee perhe ihan turhaan rikki.
Kulissiliittoa peliin, hellyyden haet muualta.
Voin tarjota ylimenovaiheessa.
M46
En ymmärrä miksi joillekkin lapsille ero on niin iso juttu. Minun vanhemmat kun erosi ajattelin vaan että aha siinäpä eroavat.
Mikä siinä suhteessa sitten mättää, jos ette edes riitele, vaan kaikki sujuu sopuisasti? Rakastunut toiseen? Vai kaipaat omaa aikaa ja omaa rauhaa?
Ehkä hän ei aiemmasta vihjailusta ymmärtänyt mietteitäsi. Vähän ehkä tuo rakkaudettomuus on sellainen syy, joka ei oo oikeastaan yhtään konkreettinen ja siks vaikea ymmärtää.
Niinpä, nykyään lapset yrittää opettaa vanhemmille perhearvoja.
Joopasen joo. Minä ainaki teininä toivoin, että tappelevat vanhempani eroaisivat.
Okei, todella asiattomia kommentteja. Nyt vähän tapoja, aikuiset ihmiset konsanaan! Tietysti se on kova paikka lapselle mutta kovemmat jäljet jättää kitkuttaa kuollutta suhdetta vielä vuosia vain lapsen takia. Lapsikin sen huomaa ja sekös jos joku katkeroittaa. Kannattaa varmaan painottaa, että pysytte lapsen elämässä molemmat eron jälkeen jne. Mutta älkää herranjestas lapsen takia jääkö huonoon suhteeseen, lapsikaan kun ei ole enää mikään ihan pieni vaan jo teini. Tsemppiä.
Ei hätää. Kun löydätte uudet kumppanit ja rakennatte pojalle kunnon uusperhehimmelin, häntä nolottaa nuo puheet perheen puolesta.
Vierailija wrote:
Okei, todella asiattomia kommentteja. Nyt vähän tapoja, aikuiset ihmiset konsanaan! Tietysti se on kova paikka lapselle mutta kovemmat jäljet jättää kitkuttaa kuollutta suhdetta vielä vuosia vain lapsen takia. Lapsikin sen huomaa ja sekös jos joku katkeroittaa. Kannattaa varmaan painottaa, että pysytte lapsen elämässä molemmat eron jälkeen jne. Mutta älkää herranjestas lapsen takia jääkö huonoon suhteeseen, lapsikaan kun ei ole enää mikään ihan pieni vaan jo teini. Tsemppiä.
Kuinka huono suhde on, jos siinä ei silleen oo ees mitään huonoa, vaan vain tunteiden puuttumista?
Vierailija wrote:
Mikä siinä suhteessa sitten mättää, jos ette edes riitele, vaan kaikki sujuu sopuisasti? Rakastunut toiseen? Vai kaipaat omaa aikaa ja omaa rauhaa?
Ei ole seksiä, ei tunneyhteyttä, ei keskusteluyhteyttä, en rakasta enkä juuri kunnioita miestäni. Olen kuitenkin rauhallinen ja "järkevä" ihminen joten riitoja ei ole, kun en järjestä kohtauksia asioista. Miehen mielestä kaikki on hyvin ja hän rakastaa minua.
Ap
Lapsi käyttäytyy aivan normaalisti💔
Vierailija wrote:
En ymmärrä miksi joillekkin lapsille ero on niin iso juttu. Minun vanhemmat kun erosi ajattelin vaan että aha siinäpä eroavat.
Tämä. Ite kyllä odotin että omat olisi eronneet, kun äiti oli alkoholisti. Mutta vieläpä nuo yhessä elelee. Äiti tosin vähentänyt alkoholin käyttöä merkittävästi. Teininä ärsytti, kun koko ajan piti vahtia tai olla soittamassa hakijaa, kun se oli niin sekaisin.
Tietysti elätte vielä 5 vuotta yhdessä. Rakkaus on tahdon asia. Ei pitkässä parisuhteessa aina ole romantiikkaa vaan tasasen tylsää arkea. Kun ette riitele, ei ole alkoholi, huume eikä väkivaltaa, niin jatkakaa vaan yhdessä.