Mies ei anna mun nukkua
Olen työelämässä ja lapsiakin on, vieläpä pieniä.
Olen aamu-uninen ja myös unentarve on ehkä tavallista suurempi (8-10h/yö).
No, ongelma on se että mun puoliso ei anna mun nukkua että saisin unentarpeeni täyteen. Enkä nyt puhu arkiaamuista jolloin joudun menemään töihin siinä missä muutkin.
Tämän takia haluaisin nukkua vkl kuten oma luonnollinen unirytmi olisi. Se ei käy miehelleni joka herättää minut oman aamuvirkkurytminsä mukaisesti siten että jatkuva väsymys vaivaa ja olen nykyään stressaantunut ja kärttyisä.
Mitään erityistä syytä meillä ei ole miksen saisi nukkua vkl k 10 asti vaan kyse on periaatteesta ettei aikuisten kuulema kuulu nukkua noin myöhään.
Tuntuu että terveys kärsii ja eikö muka muissa perheissä nukuta yli k 8??
Kommentit (315)
milloin sinä hoitelet miehen kassit tyhjiksi`? illasta vai aamusta?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vähän lukea unikirjallisuutta niin voi korjata omia käsityksiään. Suurin osa ihmisistä pystyy muokkaamaan unirytmiään ja helpoiten rytmi pysyy hyvänä jos se on joka päivä sama. Univelkojen nukkuminen viikonloppuisin ei toimi.
Tunnen vastaavan tapauksen, mutta tässä mies on se joka kukkuu illat tietokoneen kanssa yhteen kahteen yöllä, nukkuu aamulla puolillepäivin ja kehtaa vielä valittaa kun vaimo haluaisi harrastaa liikuntaa yksin viikonloppuisin. Eli koko lapsen hereilläoloajan joko vaimo huolehtii lapsesta yksin tai pitäisi viettää perheaikaa, jolloin käytännössä myös vastuu lapsesta on vaimolla. Mies itse pilaa unirytminsä ja tällä vie juuri niitä vähiä yhteisiä tunteja sekä sen ajan jolloin vaimo voisi huolehtia kunnostaa. Unta pitää kunnioittaa, mutta pitää myös itse tehdä se. Osa toki ei pysty muokkaamiseen, mutta tosiaan se on pieni vähemmistö
Luonnollisesti iltavirkkuna tunnustan kyllä sen tosiasian, että unirytmiään pystyy muokkaamaan. MUTTA. Tässä on iso mutta. Nimittäin iltaihminen, joka väännetään väkisin aamuihmiseksi, ei voi yhtä hyvin tai toimi yhtä tehokkaasti itselleen epäluonnollisessa rytmissä. Itse olen elävä esimerkki tästä. Olen saanut unirytmini sellaiseksi, että nukahdan kymmeneltä ja herään kuudelta aamulla joka päivä. Jaksan parisen tuntia tehdä töitä ja olla tehokas, kunnes iskee armoton väsymys. Siinä kohtaa nukun päiväunet (aamu-unet?). Herättyäni pystyn jotenkuten toimimaan loppupäivän. Mutta olo on koko ajan kankea ja ajatukset takkuavat. Mielialakin on huono. Kun saan valvoa yhteen tai kahteen ja nukkua yhdeksään-kymmeneen aamulla, kehoni ja aivoni toimivat ihan normaalisti koko päivän ja olen mieleltänikin paljon pirteämpi. Ja ennen kaikkea energiatasot pysyvät tasaisina läpi päivän.
Itse olen aamutorkku mies, ja pikkulapsiajat on jo takana, mutta ehdottomasti jokaisen kuuluu saada nukkua tarpeeksi. Nykyään pidän unta kaikkein tärkeimpänä asiana. Ilman riittävää unta, koko elämästä tulee lopulta pelkkää p a skaa. Eli pidä kiinni oikeudestasi uneen ja ota vaikka ero, jos ei muu auta.
luin ensin että mies ei anna mulkkua.......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli itselleni vielä mieleen se, että miten tiedän mielestä asioiden pitäisi mennä jos on tälläinen tilanne. Eli perheessä pienet lapset. Äiti lähtee aiemmin töihin ja joutuu joka aamu viemään lapset päiväkotiin. Näin saa herätä todella aikaisin ja herättää lapsetkin liiankin aikaisin, että ehtivät päiväkotiin. Samalla mies jää nukkumaan joka aamu ja vaimon täytyy hoitaa kaikki lasten aamutoimetkin. Sitten melkein myöhästyy työstä, kun ei meinaa enää ehtiä, kun lasten kanssa on mennyt aikaa. Sitten pohtii sitä onko kaikki ok ja suree, kun mies ei tee mitään. Hän myös hakee lapset päiväkodista. Mietin itsekin tätä kaikkea ja minusta tuo on väärin. Miehellä on töitä pidempään, mutta eihän sen kaiken pitäisi olla vaimon vastuulla. Erään tuttuni puolesta tätä mietin.
Onko ap kertonut nämä kaikki yksityiskohdat? Eli ei ole vaan ihan itse keksit.
Sinä taas luit väärin. En todellakaan tiedä ap:n tilanteesta vaan jos luut viestini niin kirjoitin, että mietin erään tuttuni tilannetta. Viestini ei siis liittynyt ap:n viestiin vaan tuttuni asioihin. En siis keksinyt mitään ja sinä voit opetella lukemaan.
Luin vahingossa otsikon väärin että "mun mies ei anna mulkkua"! :D
Vain yksi kysymys: miksi sinä sen sallit?
Miksi et ilmoita miehellesi, että jos vielä kerran herättää sinun viikonloppuaamuna, menet nukkumaan hotelliin. Veikkaan, että parin hotelliviikonlopun jälkeen mies hiipii viikonloppuaamuina hyvin hiljaa ja varoo herättämästä sinua - ainakin muutaman viikon.
Jeps, mulkun otit.
Ainoa tapa on nukkua eri sängyissä ja eri huoneissa, minä viihdyin paremmin sohvalla exän kanssa.
Minä olen tietoisesti yövirkku, enkä todellakaa enää ota päivä tai aamuvirkkuja kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon olet ap käyttänyt tuota "suuri unentarve" -korttia? Ex-mieheni jätti sen varjolla kaikki pikkulapsivaiheen heräilyt yöllä ja aikaisin aamulla minulle (silloinkin, kun olin perheen ainoa työssäkäyvä aikuinen). Olin niin väsynyt, että pari kertaa unohdin oman nimenikin, mutta edes viikonloppuna minun ei annettu kompensoida heräilyäni päiväunilla.
Siis miten aikuista ihmistä voi estää menemästä päiväunille?? Mikset vaan nukkunut??
Tiedän kyllä lähipiirissä perheeen jossa mies on vaatinut äitiä pitkin yötä keskustelemaan kanssaa tai katsomaan telkkua. Lapset olivat silloin alakoululaisia. Vaimo tarvitsi paljon unta ja oli vaativassa työssä. Vaimo vaati että mies on hiljaa ja katsoo telkkaria toisessa huoneessa. Lopulta kuitenkin joutivat eroamaan ja perhe hajosi. Mies siis vain raa´´asti valvotti vaimoaan.
Aika mulk ulta vaikuttaa koko mies.
Varmaan ajattelee, että jos minä herään aikaisin, niin tottahan sinäkin heräät.
Miten hän herättää?
Huomaan oman puolison herättävän lähinnä kun aamuhaluttaa
Luulin että mies vonkaa seksiä. No ei onneksi. Sano sille,että haluat nukkua pidempään. Luulis ymmärtävän.
Ei miehet oikeen osaa käyttäytyä. Munkin mies paukuttelee ovia. Ja telkkari aina liian lujalla. Miehet on semmosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon olet ap käyttänyt tuota "suuri unentarve" -korttia? Ex-mieheni jätti sen varjolla kaikki pikkulapsivaiheen heräilyt yöllä ja aikaisin aamulla minulle (silloinkin, kun olin perheen ainoa työssäkäyvä aikuinen). Olin niin väsynyt, että pari kertaa unohdin oman nimenikin, mutta edes viikonloppuna minun ei annettu kompensoida heräilyäni päiväunilla.
Siis miten aikuista ihmistä voi estää menemästä päiväunille?? Mikset vaan nukkunut??
No vaikka keksimällä kymmenen minuutin välein tikusta asiaa, että just nukahtanut saadaan hereille. Tuo on kidutusta, miten sinä estät sen?
Eikö se ole väkivaltaa estää toista ihmistä tyydyttämästä välttämättömiä fyysisiä tarpeitaan? Siis se, että estää toista vaikka nukkumasta, syömästä, juomasta tai peseytymästä vaikka siihen on mahdollisuus. Se, että miehesi ei anna sinun nukkua tarpeeksi olisi sama jos sinä estät häntä syömästä tarpeeksi. Siis jos mitään aivan välttämätöntä estettä nukkumiselle tai syömiselle ei ole.
Heh, luin, ettei mies anna mulle mulkkua.
Taitaa olla puhe siitä mistä puute...
Siis mulla?
Vierailija kirjoitti:
Heh, luin, ettei mies anna mulle mulkkua.
Taitaa olla puhe siitä mistä puute...
Siis mulla?
Kuinka monta kertaa aiot kirjoittaa tämän saman älyttömän viestin, pervo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon olet ap käyttänyt tuota "suuri unentarve" -korttia? Ex-mieheni jätti sen varjolla kaikki pikkulapsivaiheen heräilyt yöllä ja aikaisin aamulla minulle (silloinkin, kun olin perheen ainoa työssäkäyvä aikuinen). Olin niin väsynyt, että pari kertaa unohdin oman nimenikin, mutta edes viikonloppuna minun ei annettu kompensoida heräilyäni päiväunilla.
Siis miten aikuista ihmistä voi estää menemästä päiväunille?? Mikset vaan nukkunut??
No vaikka keksimällä kymmenen minuutin välein tikusta asiaa, että just nukahtanut saadaan hereille. Tuo on kidutusta, miten sinä estät sen?
Helpoin keino on olla kiukutella lapsille ja saada isompi paniikkihuutamaan äitiä ja juoksemaan äidin luon sekä pienempi rääkymään naama punaisena niin, että henkk alkaa vinkua. Ei ole temppu eikä mikään vastuuta pakoilevalta mieheltä.
Kannattaa vähän lukea unikirjallisuutta niin voi korjata omia käsityksiään. Suurin osa ihmisistä pystyy muokkaamaan unirytmiään ja helpoiten rytmi pysyy hyvänä jos se on joka päivä sama. Univelkojen nukkuminen viikonloppuisin ei toimi.
Tunnen vastaavan tapauksen, mutta tässä mies on se joka kukkuu illat tietokoneen kanssa yhteen kahteen yöllä, nukkuu aamulla puolillepäivin ja kehtaa vielä valittaa kun vaimo haluaisi harrastaa liikuntaa yksin viikonloppuisin. Eli koko lapsen hereilläoloajan joko vaimo huolehtii lapsesta yksin tai pitäisi viettää perheaikaa, jolloin käytännössä myös vastuu lapsesta on vaimolla. Mies itse pilaa unirytminsä ja tällä vie juuri niitä vähiä yhteisiä tunteja sekä sen ajan jolloin vaimo voisi huolehtia kunnostaa. Unta pitää kunnioittaa, mutta pitää myös itse tehdä se. Osa toki ei pysty muokkaamiseen, mutta tosiaan se on pieni vähemmistö