Mies ei anna mun nukkua

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta terveeltä parisuhteelta. Kuten joku jo sanoi, niin jos miehesi tapaa mennä aikaisemmin nukkumaan kuin sinä, niin mene herättämään sanoen että "ei aikuisten kuulu mennä näin aikaisin nukkumaan". Ihan sairas tyyppi.

Ehkä ap:kin kannattaisi mennä aiemmin nukkumaan jos kerran aina väsyttää?

Olen itsekin iltavirkku, mutta koska aamulla on herättävä töihin niin olen opetellut menemään ajoissa nukkumaan.

Jos asetelma olisi toisinpäin, eli mies makaisi kaikki viikonloppuaamut sängyssä sillä aikaa kun vaimo huolehtisi lapsista, niin palstan mammat haukkuisivat miehen maan rakoon.

Se on henkistä väkivaltaa, jos ei anna toisen nukkua.

Uni on muutenkin liian aliarvostettua.

Itse tarvitsen kunnon yöunet, ja olenkin törmännyt väheksymiseen tuon takia. En ikinä enää jatka suhdetta, jos unentarvettani ei arvosteta. Koska siinä rikotaan toisen rajoja eikä kunnioiteta toista. Vallankäyttöä, kun ei anneta toisella unirauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on henkistä väkivaltaa, jos ei anna toisen nukkua.

Uni on muutenkin liian aliarvostettua.

Itse tarvitsen kunnon yöunet, ja olenkin törmännyt väheksymiseen tuon takia. En ikinä enää jatka suhdetta, jos unentarvettani ei arvosteta. Koska siinä rikotaan toisen rajoja eikä kunnioiteta toista. Vallankäyttöä, kun ei anneta toisella unirauhaa.

Ainahan sitä voi alkaa vuoroviikkomammaksi. Tuntuu että suurimman osan ei pitäisi lisääntyä ollenkaan, lapsettomana voi maata sängyssä vaikka koko päivän.

Syöttäisin miehelle vahvan hashishkakun ennen nukkumaanmenoa. Aamulla olisi niin pilvessä, että makoilisi sängyllä puoleen päivään vain juoden vichyä. Saisit sinäkin kerrankin nukkua kunnolla.

Opettele menemään ajoissa nukkumaan ja jos edelleen aina väsyttää niin tulee mieleen oletko kenties ylipainoinen, kärsitkö uniapneasta?

Ei

Vierailija kirjoitti:

Syöttäisin miehelle vahvan hashishkakun ennen nukkumaanmenoa. Aamulla olisi niin pilvessä, että makoilisi sängyllä puoleen päivään vain juoden vichyä. Saisit sinäkin kerrankin nukkua kunnolla.

Tämä on hyvä käytännön vinkki kaikille samasta ongelmasta kärsiville.

Onnellinen47 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei miehet oikeen osaa käyttäytyä. Munkin mies paukuttelee ovia. Ja telkkari aina liian lujalla. Miehet on semmosia.

Näin onnellisesti eronneena, ketjuja huvikseen selailevana, tulee kyllä mieleen, kuinka onnekas olen eläessäni yksikseni. Samalla ihmettelen aidosti, miksi naiset sietävät miehiä. Onneksi mies ja parisuhde ei ole oma murheeni enää koskaan.

Täällä myös eronneena ja vanhana piikana vapaasta tahdosta mietin mitä kaikkea sitä itse on sietänyt ja mitä naiset sietää parisuhteissa. Nyt on ihana rauha, siisti oman maun mukainen koti, saan nukkua ja harrastaa rauhassa, syön ja juon mitä tahdon eikä kukaan enää arvostele luonnetta, ulkonäköä, lemmikkejä. Ketään ei tarvitse palvella mitenkään. Onneksi ei ole enää sek sihalujakaan niin miehiin kiinnostus on tasan nolla.

Vierailija kirjoitti:

Miehesi ap tykkää simputtaa sua. Mun edesmennyt puoliso, sairas mieleltään, halusi melkein joka aamu herätä kello 2 ja valvoa kello 5 asti. Piti juoda kahvia ja höpistä. Kiusaamistahan sekin oli.

Silti miehen otit itsellesi? Taisi olla aika jännä.

Entinen iltavirkku ja vuosia univajeisten kanssa työskennellyt täällä moi. Jos nyt unohdetaan se että miehesi on itsekäs pässi, jos tahallaan ja tarpeetta sinua herättelee (minusta ei kyllä voi olettaa niinkään että toinen saisi rytmistään riippumatta _kaikki_ viikonloppuaamut vastuuvuoroja ja toinen rentoiluvuoroja, mutta jaossa voi huomioida tarpeet), niin mikäli arkisin herätyksesi on klo 6-7, viikonloppuna kymppiin nukkuminen ei auta riittävän arkiunensaannin turvaamista vaan päin vastoin. Heittelehtivä unirytmi aiheuttaa juurikin sen, että on mahdoton oppia oman luonnollisen rytmin vastainen rytmi, joka kuitenkin olisi eduksi, ettei viitenä yönä viikossa nukkuisi liian vähän. Osa tarttee tueksi esim. melatoniinin, mutta sinun oman jaksamisesi kannalta ei ole kestävä ratkaisu että nukut 5/7 yötä liian vähän ja 2/7 yötä tarpeeksi. Se on elimistölle jatkuva stressi. Niin kuin pässi puolisokin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä nyt taas, eihän tässä muuta tarvi ku sanoa että minä nukun niin pitkään kun huvittaa, ja jos kerrankin vielä herätät minut niin käytän hammasharjasi vessanpötössä. 

Ei kieroutuneelle  mielelle ( miehelle ) tuo mitään vaikuta

tuolla apllä on monilaatuisia ongelmia.olemme seuranneet että sama nimimerkki kyselee kyselee neuvoja jos johonkin ongelmaan.ammattiauttajalle olisi hyvä mennä jos näin on.sieltä saa apua kyllä oikeanlaista.

Tuo ei välttämättä ole mikään sukupuolikysymys, vaan kyse on vanhanaikaisesta moraalikäsityksestä, jonka mukaan hyvät ihmiset heräävät aamulla aikaisin. Ihan viimeistään kahdeksalta. Jos joku nukkuu aamuyhdeksältä saati pidempään, hän on syntinen laiskuri, joka pitää laittaa ruotuun.

Vierailija kirjoitti:

Entinen iltavirkku ja vuosia univajeisten kanssa työskennellyt täällä moi. Jos nyt unohdetaan se että miehesi on itsekäs pässi, jos tahallaan ja tarpeetta sinua herättelee (minusta ei kyllä voi olettaa niinkään että toinen saisi rytmistään riippumatta _kaikki_ viikonloppuaamut vastuuvuoroja ja toinen rentoiluvuoroja, mutta jaossa voi huomioida tarpeet), niin mikäli arkisin herätyksesi on klo 6-7, viikonloppuna kymppiin nukkuminen ei auta riittävän arkiunensaannin turvaamista vaan päin vastoin. Heittelehtivä unirytmi aiheuttaa juurikin sen, että on mahdoton oppia oman luonnollisen rytmin vastainen rytmi, joka kuitenkin olisi eduksi, ettei viitenä yönä viikossa nukkuisi liian vähän. Osa tarttee tueksi esim. melatoniinin, mutta sinun oman jaksamisesi kannalta ei ole kestävä ratkaisu että nukut 5/7 yötä liian vähän ja 2/7 yötä tarpeeksi. Se on elimistölle jatkuva stressi. Niin kuin pässi puolisokin.

Iltavirkut eivät voi arkisin noudattaa luontaista rytmiään, joten on ihanaa noudattaa sitä viikonloppuisin.

Miksi se ei anna nukkua...onko se virioöi mies joka haluaa aina paneskella sängyssä

Täällä moni ylistää yksin asumisen keveyttä, ja itsekin olen samoilla linjoilla.

Olen 40+ ja parisuhteen päätyttyä päätin jäädä yksineläjäksi. Toki tämä on taloudellisesti kalliimpi vaihtoehto, mutta vaakakupissa painaa enemmän henkiset asiat. Arki on huomattavasti huolettomampaa ja kevyempää näin eläen. Teen ruokaa silloin kun haluan, viikonloppuisin voin köllötellä sängyssä rauhassa, ei tarvitse siivota toisen jälkiä, kukaan ei ole vaatimassa eikä arvostelemassa. Voin olla läsnä vain itselleni.

Olkaa naiset rohkeasti itsenäisiä. Pärjäätte kyllä ilman miehen tilipussia.

Joku joskus sanoi suomalaisen naisen itsenäisyyden olevan myytti. Aloin miettiä asiaa ja totesin siinä olevan perää. Edelleenkin talouteen liittyvissä asioissa nojataan mieheen. Ei uskota yksin pärjäämiseen. Toki, jos on tottunut keskiluokkaiseen kulissiin, niin siitä irrottautuminen koetaan vaikeaksi ja nöyryyttäväksi. Moni nainen valitettavasti mieluummin kärsii, kuin lähtee hakemaan omaa onnellisuutta.

On oma valinta sietää miestä, joka ei arvosta. Ap:n tapauksessa ei anna nukkua. Tuo on epänormaalia vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa. Mutta siltikin oma valinta sietää tuollaista.

Eikä kaikille myöskään melatoniini sovi :) Itse olen vahvasti iltavirkku ollut jo parikymmentä vuotta ja oletetusti tässä syynä on viivästynyt unijakso. Erilaisia hoitomuotoja on kokeiltu - myös melatoniinia sekä lyhytvaikutteisena että pitkävaikutteisena ja lopulta oikeaan aikaan sijoitettuna yhdistelmä pitkä- ja lyhytvaikutteisena melatoniinia. Ei vaan sovi vaan yhdistelmästä huolimatta herään keskellä yötä enkä saa unta uudestaan. On tehty myös 6-14 työvuoroa pidempi jakso jolloin rytmiin kyllä sopeutui, mutta aivotoiminta oli aivan puuroa.

Omalla kohdallani jatkuva unirytmin käännön yrittäminen aiheutti erilaisilla kokeilulla niin paljon stressiä, että totesin että kahdesta pahasta tämä nykyisen tilanteen hyväksyminen on se pienempi paha :) Työpaikka mahdollistaa heräämisen vajaa klo 8 ja viikonloppuisin nukun 10-11 asti. Pää ei tunnu toimivan arkisin kunnolla mutta sellaista se on, vasta viikonlopun levolla palaan energiseksi omaksi itsekseni.

Vuodatus nyt ehkä lähinnä herättelynä siitä että erilaista uni-valverytmiä ei aina tarvitse pitää ongelmana, johon on pakko hakea muutos. Kokeeko ihminen itse muutoksen tarpeen - kertoman perusteella AP ei koe joten turha meidän muiden on siitä tehdä ongelmaa jos ei aloittajakaan sitä tee.

Vierailija kirjoitti:

Jos asetelma olisi toisinpäin, eli mies makaisi kaikki viikonloppuaamut sängyssä sillä aikaa kun vaimo huolehtisi lapsista, niin palstan mammat haukkuisivat miehen maan rakoon.

Eihän naisiltä voi vaatia samaa mitä naiset itse miehiltä vaatii

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entinen iltavirkku ja vuosia univajeisten kanssa työskennellyt täällä moi. Jos nyt unohdetaan se että miehesi on itsekäs pässi, jos tahallaan ja tarpeetta sinua herättelee (minusta ei kyllä voi olettaa niinkään että toinen saisi rytmistään riippumatta _kaikki_ viikonloppuaamut vastuuvuoroja ja toinen rentoiluvuoroja, mutta jaossa voi huomioida tarpeet), niin mikäli arkisin herätyksesi on klo 6-7, viikonloppuna kymppiin nukkuminen ei auta riittävän arkiunensaannin turvaamista vaan päin vastoin. Heittelehtivä unirytmi aiheuttaa juurikin sen, että on mahdoton oppia oman luonnollisen rytmin vastainen rytmi, joka kuitenkin olisi eduksi, ettei viitenä yönä viikossa nukkuisi liian vähän. Osa tarttee tueksi esim. melatoniinin, mutta sinun oman jaksamisesi kannalta ei ole kestävä ratkaisu että nukut 5/7 yötä liian vähän ja 2/7 yötä tarpeeksi. Se on elimistölle jatkuva stressi. Niin kuin pässi puolisokin.

Iltavirkut eivät voi arkisin noudattaa luontaista rytmiään, joten on ihanaa noudattaa sitä viikonloppuisin.

Juu ihmisistä on ihanaa tehdä yhtä sun toista jotka on pitkällä tähtäimellä terveydelle haitallisempia kuin ne järkevät ja tylsät valinnat. Ja elämä on tasapainoa näiden välillä - ihanuus ja nautinnotkin tietysti kuuluu pakettiin.