Lue keskustelun säännöt.
Miehen työ viemässä häntä vuodeksi tai kahdeksi Yhdysvaltoihin. Perhe mukaan vai ei?
18.08.2023 |
Haluaisitko itse lähteä? Lapsia meillä on kolme, iältään 8, 12 ja 14. Oma työni on perus liukuhihnatyötä, jonka jättäisin mielelläni taakseni, mutta lapsia mietin. Ja sitä, että mitä tehdä meidän talolle ja miten siellä olisi varaa asua yhtä kivasti kuin nyt asutaan.
Kaupunki jossa työkohde on, on pienehkö perusamerikkailainen kaupunki länsiosassa Yhdysvaltoja. Talojen hinnat ja vuokrahinnat kuitenkin melko korkeita.
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin myös perusteluja mielipiteisiinne. Jos kaikki mukaan, niin mitä hyvää näet siinä. Tai jos olet painanut alanuolta aloitukselleni tai jonkun ehdottamalle perhe mukaan - kommentille, niin miksi? Mitä ajattelet itse asiasta?
Ja kyllä, osaan ajatella itsekin :) Mutta mielipiteidenvaihto on avartavaa (lähes) aina.
Isomman lapsen lukiosta en ole itse huolissani, armeijan suorittaminen kävi mielessä että miten sen kanssa, kun lähtö Yhdysvaltoihin on vuoden päästä aikaisintaan (kun nykyinen työntekijä tulee sieltä pois). Ap
Siis sinunko mielestä armeija on tärkeämpi kuin koulu? Jos näin on, sinun kannattaa muuttaa Yhdysvaltoihin, se paikka sopii kaltaisillesi oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun mies päättää jäädä sinne ja asutte siellä, ja sä haluat kotiin. Voi olla että palaat yksin. Koska lasten voidaan katsoa sopeutuneen usaan ja mies saa pitää heidät siellä. Isoin ehkä saa itse päättää, muut eivät.
Moni ei tätä tiedä tai tajua lähtiessä. Mutta näin se menee.
Vuodessa tai kahdessa? Älä viitsi.
No mietipä lapsen perspektiiviä. Me aikuiset ollaan eletty kauan, mutta kyllä kaksi vuotta on jo lapselle katsottavissa pitkäksi ajaksi. Se päätetään viime kädessä oikeudessa ja siinä painaa myös elatuskyky. Miehellä varmaankin hyvä palkka, lapset valmiiksi amerikassa asumassa. Miettikää siltä kannalta asiaa. Äiti joka ei ole tehnyt kahteen vuoteen töitä vie ne maahan, jossa eivät ole asuneet kahteen vuoteen.
Itse muutin lapsena joitakin kertoja ja vuoden jälkeen alkoi olla jo uusi paikkakunta täysin koti, vanhasta jo vieraantunut (vaikka pidin yhteyttä siellä kavereihin).
Tuo on totta kyllä, että lapset kotiutuu aika nopeasti. Ja jos lapsilla on hyvä koti ja hyvä olla isänsä kanssa amerikassa, niin olisiko edes oikein äidin ottaa lapsia mukaansa jos haluaa takaisin Suomeen. Alunperin lapset kuitenkin viety amerikkaan ja joutuneet sopeutumaan. Luonnollista kai se olisi että sitten jäisivät sinne.
Jos lähdette,niin kannattaa pitää mielessä,että sinä et välttämättä saa töitä kun palaatte.
Lähdet mukaan tai sitten mies ei lähde töihin. Ei siinä muita vaihtoehtoja ole.
Lapsista on turha murehtia, sopeutuvat kyllä varmasti vaikka alkuun saattaa harmittaa. Jäljelle jää vain käytännön asiat ja talous. Onko reissu taloudellisesti kannattava? Maksaako firma elinkustannukset, miten kaikkien vakuutuksien jälkeen jää käteen jne.
Ota tarkkaan ainakin selville paikan villieläimistö, mitä käärmeitä, eläimiä jne.
En lähtisi jos olisi joku tylsä pikkukaupunki, jossa ainoa harrastus on joku vuorikiipeily tai vastaava. Ei siellä ole tekemistä, kokemusta siitäkin on. Ja sitten pelätä jotai käärmeitä, kun kävelet. Tai kissapetoja luonnossa liikkuessa. Ei kiitos enää ikinä.
Isommassa virkeämmässä kaupungissa jopa jaksaisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä lapset on? Olisivatko innoissaan uudesta vai jäävätkö kaipaamaan harrastuksia, kavereita ja sukulaisia liikaa? Onko teillä USAssa varaa suomalaiseen elintasoon eli hyviin kouluihin, harrastuksiin ja terveydenhuoltoon?
Aina voi toki ottaa kokeilun, menette sinne vaikka kolmeksi viikoksi ja katsotte miltä tuntuu.
Paivan naurut: Mika tyonantaja tarjoaa ulkomailta tulevalle perheelle kolmen viikon "katsotaan nyt sitten"-koeaikaa? Nimi ja osoite?
Vierailija kirjoitti:
Lähdet mukaan tai sitten mies ei lähde töihin. Ei siinä muita vaihtoehtoja ole.
Lapsista on turha murehtia, sopeutuvat kyllä varmasti vaikka alkuun saattaa harmittaa. Jäljelle jää vain käytännön asiat ja talous. Onko reissu taloudellisesti kannattava? Maksaako firma elinkustannukset, miten kaikkien vakuutuksien jälkeen jää käteen jne.
Ei lapset välttämättä sopeudu ja jos sopeutuvat eivät halua Suomeen takaisin. Tuon ikäisiä en veisi sinne elleivät itse varmasti kaikki halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin lähtisin! Hyvää kielikylpyä ja kokemusta lapsille ja nuorille ilman vaihto-oppilasvuotta. Lähtisin! Ainutlaatuinen tilanne, mitä et jää katumaan.
Oot varmaan myös sinkku (tai yhtä pihalla kuin tuo täällä kirjoittanut sinkkumies) jolla ei oo lapsia? Tuollane amerikkaan lapsien vieminen altitaa lapset paitsi aseille niin myös laste kielellisekehitykse vai kuka niille sit puhuu suomee? - Va meinaakko, että ne kattelee suomuvideoita kännyköillä?
Missä ulkomailla sä asuit lapsena kun kielellinen kehitys jäi näin vajaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä lapset on? Olisivatko innoissaan uudesta vai jäävätkö kaipaamaan harrastuksia, kavereita ja sukulaisia liikaa? Onko teillä USAssa varaa suomalaiseen elintasoon eli hyviin kouluihin, harrastuksiin ja terveydenhuoltoon?
Aina voi toki ottaa kokeilun, menette sinne vaikka kolmeksi viikoksi ja katsotte miltä tuntuu.
Paivan naurut: Mika tyonantaja tarjoaa ulkomailta tulevalle perheelle kolmen viikon "katsotaan nyt sitten"-koeaikaa? Nimi ja osoite?
Tarkoittikohan perhettä. Ei miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukaan vaan koko perhe. Elämää on muuallakin kuin Suomessa ja kyllä muuallekin voi sopeutua. Kun kyse työstä, niin työnantaja varmaan auttaa mm. asunnon etsimisessä jne. Olen itsekin asunut lapsena kaksi vuotta äidin työn vuoksi Yhdysvalloissa, tosin itärannikolla New Yorkissa. Olin 9v. kun muutettiin. Sinne sopeutui oikein hyvin, koska vuodenajat vastasi melkolailla eteläisen Suomen vastaavien vuodenaikojen säätiloja. Työnantaja ilmeisesti auttoi asunnon hankkimisessa ja meidän kouluasioissa. Mentiin ihan tavalliseen paikalliseen kouluun, ihan kiva kielikylpy, mutta siten pääsi parhaiten arkeen ja toimintaan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä lapset on? Olisivatko innoissaan uudesta vai jäävätkö kaipaamaan harrastuksia, kavereita ja sukulaisia liikaa? Onko teillä USAssa varaa suomalaiseen elintasoon eli hyviin kouluihin, harrastuksiin ja terveydenhuoltoon?
Aina voi toki ottaa kokeilun, menette sinne vaikka kolmeksi viikoksi ja katsotte miltä tuntuu.
Paivan naurut: Mika tyonantaja tarjoaa ulkomailta tulevalle perheelle kolmen viikon "katsotaan nyt sitten"-koeaikaa? Nimi ja osoite?
Työkaveri piipahti vaimonsa kanssa viikon verran katsomassa paikkakuntaa & työpaikkaa ennen kuin päätti siirtyykö. Oli siirtymässä saman yhtiön sisällä. Päättivät etteivät lähde.
Työpäivien pituus, työmatkan pituus, päivystykset olivat sellaisia, että mies olisi ollut huomattavasti enemmän töissä kuin aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdet mukaan tai sitten mies ei lähde töihin. Ei siinä muita vaihtoehtoja ole.
Lapsista on turha murehtia, sopeutuvat kyllä varmasti vaikka alkuun saattaa harmittaa. Jäljelle jää vain käytännön asiat ja talous. Onko reissu taloudellisesti kannattava? Maksaako firma elinkustannukset, miten kaikkien vakuutuksien jälkeen jää käteen jne.
Ei lapset välttämättä sopeudu ja jos sopeutuvat eivät halua Suomeen takaisin. Tuon ikäisiä en veisi sinne elleivät itse varmasti kaikki halua.
Lapsissa on se, että eivät pysty useinkaan riittävän pitkälliseen ajatteluun. Se on maailmanloppu jos joutuu muuttamaan pois ja kaverit jäävät. Se vain on hyvin normaalia ja uusia kavereita löytyy aina tuossa iässä.
Eivät siis todennäköisesti halua lähteä. Vanhempien tehtävä on tehdä päätökset, ei lapsien.
Tässä lapset saavat kokemuksia, perspektiiviä, uusia kavereita, kielitaito kasvaa ja elämä voi lopulta olla tuolla mukavampaa kuin nyt. Kaikki nuo ovat asioita joita lapset eivät osaa huomioida jos kysytään haluatko lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Mukaan vaan koko perhe. Elämää on muuallakin kuin Suomessa ja kyllä muuallekin voi sopeutua. Kun kyse työstä, niin työnantaja varmaan auttaa mm. asunnon etsimisessä jne. Olen itsekin asunut lapsena kaksi vuotta äidin työn vuoksi Yhdysvalloissa, tosin itärannikolla New Yorkissa. Olin 9v. kun muutettiin. Sinne sopeutui oikein hyvin, koska vuodenajat vastasi melkolailla eteläisen Suomen vastaavien vuodenaikojen säätiloja. Työnantaja ilmeisesti auttoi asunnon hankkimisessa ja meidän kouluasioissa. Mentiin ihan tavalliseen paikalliseen kouluun, ihan kiva kielikylpy, mutta siten pääsi parhaiten arkeen ja toimintaan mukaan.
Minusta oli kyllä inhottava juuri tuolla, kun piti kulkea metallinpaljastimien läpi kouluun. Jotenkin aina muisti sen, että joku voi yrittää aseiden kanssa kouluun. Toinen oli, että vielä 12-vuotiaana aikuiset valvoi silmä tarkkana koska oli se ainainen kidnappausuhka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisin sillä harva Usaan pääsee. Toki otat asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
Öö
Se ei ole suhde jos mies muuttaa ulkomaille
Öööö-ö. Puoliso oli reilun vuoden ulkomailla töissä eikä suhde siitä muuttunut.
En kyllä ymmärrä, miten ap voi murehtia enemmän 14-vuotiaan armeijaa (!) kuin koulua.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset eivät ole ehdottomasti vastaan, niin kyllä kannattaa lähteä koko perheen.
Ei lapset päätä tällaisia asioita!
Outo ajatus että lapset kyllä sopeutuu. Sehän riippuu ihan lapsista ja paikasta, koulusta, sattumasta. Jos niillä on nyt kaikki hyvin, en lähtisi riskeeraamaan sitä muutolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset eivät ole ehdottomasti vastaan, niin kyllä kannattaa lähteä koko perheen.
Ei lapset päätä tällaisia asioita!
Lapsilla on ajatukset, tunteet jne. tottakai ne on otettava huomioon.
Mikä kaupunki? Kyllä sita pienissäkin huonoja puolia loytyy. Maaseuduilla huumepulmia.