Miehen työ viemässä häntä vuodeksi tai kahdeksi Yhdysvaltoihin. Perhe mukaan vai ei?
Haluaisitko itse lähteä? Lapsia meillä on kolme, iältään 8, 12 ja 14. Oma työni on perus liukuhihnatyötä, jonka jättäisin mielelläni taakseni, mutta lapsia mietin. Ja sitä, että mitä tehdä meidän talolle ja miten siellä olisi varaa asua yhtä kivasti kuin nyt asutaan.
Kaupunki jossa työkohde on, on pienehkö perusamerikkailainen kaupunki länsiosassa Yhdysvaltoja. Talojen hinnat ja vuokrahinnat kuitenkin melko korkeita.
Kommentit (243)
Ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan. Ap jättää mielellään tylsän työnsä eli ilmeisesti voi olla tuon ajan kotirouvana ja huolehtia lapsien kuljetuksista yms. Lapsille tuosta tulee arvokas kokemus ja englannin oppimista. Jos lapset osaavat jo jotenkin englantia, koulun käyminen sujuu varmasti ihan hyvin.
Eiköhän sieltä joku sopiva talo löydy vuokralle. Saattaisiko miehen työnantaja auttaa siinä asiassa ja käyttää suhteita?
Ei olisi mitään järkeä jäädä Suomeen kun lapset ovat todennäköisesti innoissaan pääsystä vuodeksi tai pariksi USAan. Miten mies edes pärjäisi niin kauan yksin siellä?
Olispa munkin miehellä työkeikka amerikoissa, heti lähtisin. Tietty lasten kanssa on vähän eri homma. Tunnen kyllä paljon ihmisiä, jotka ovat seilanneet lastenkin kanssa ympäriinsä. Mutta tietyille ikäryhmille voi olla vaikeampi sopeutua. 14-vuotias luonteesta riippuen lähtisi varmaan riemuissaan, sitten kotiin palatessa tuosta ulkomailla koulun käynnistä voi olla paljonkin apua lukiossa. Mutta ota huomioon että jos lähdette, voi olla vaikeampi palata takaisin varsinkin jos miehesi saakin uuden tarjouksen sieltä. Mitä jos sinä et löydä töitä ja asumisen taso laskee?
varmista että miehesi työpaikka turvaa koko perheen terveydenhoitokulut ja voitteko saada työsuhdeasunnon tuoksi ajaksi.
Ei vuodeksi tai kahdeksi kannata lähteä. Mikä järki? Lapset oppii just systeemit ja kielen siellä ja sit takaisin.
Menisin ehdottomasti mukaan niin lapset oppii kieltä ja siitä on apua joka lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Ei vuodeksi tai kahdeksi kannata lähteä. Mikä järki? Lapset oppii just systeemit ja kielen siellä ja sit takaisin.
Kyllä kannattaa. Ja suhtautuisin kyllä varauksella tuohon aikatauluun, komennus kun voi venyä vaikka 10 vuoteen.
Oman kokemuksen mukaan puoli vuotta on ihan maksimi asua eri maissa ja silloinkin suhde puolisoon ja lapsiin kärsii. Olen ollut 7 vuotta ulkomailla töissä, neljässä eri maassa.
Kyllähän joka nainen mielellään jättäytyy töistä pois ja heittätyy miehen elätettäväksi ilman että edes kysyy asiasta miehen mielipidettä
Vierailija kirjoitti:
Lapset sinne ammuttavaksi ja kidnapattavaksi? Saamaan tosi surkeaa opetusta ja traumatisoitumaan pelastusharjoituksista mitä tehdään kouluampumisten takia?[/quote
Niin, eikö olekin järkyttävää tuo USA:n väkiluvun romahdus, kun kaikki lapset on ammuttu, mut hei saa suomilapset yksilöllistä opetusta! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vuodeksi tai kahdeksi kannata lähteä. Mikä järki? Lapset oppii just systeemit ja kielen siellä ja sit takaisin.
Kyllä kannattaa. Ja suhtautuisin kyllä varauksella tuohon aikatauluun, komennus kun voi venyä vaikka 10 vuoteen.
Juuri näin. Meillä muuttui kerran viisivuotinen komennus vuodeksi ( siirryimme uuteen maahan) ja nyt tämä viimeisin on venynyt jo 25 vuodeksi. Suomeen ei enää tee mieli palata, elämämme on täällä.
Mä en ymmärrä että tällaista pitää edes miettiä saati kysellä muiden mielipiteitä. Mieletön mahdollisuus niin itselle kuin lapsillekin, ja etenkin lapset tulevat - jos eivät vielä niin ainakin myöhemmin - kiittämään. Kielitaito, kulttuurien ja erilaisten yhteiskuntien ymmärrys jne jne... Olisi suorastaan typeryyttä olla lähtemättä!
Ulkomailla asuminen kannattaa aina! Lähtekää ihmeessä. Miehen kannattaa neuvotella teille tietty elintaso (jos firma on valmis sponssaamaan työviisumin niin se on valmis myös maksamaan että työntekijän kannattaa muuttaa) ja oma asunto Suomessa tietenkin vuokralle siksi aikaa.
Eikö työpaikka järjestä asumista ? Lähtisin kiljuen ja nauttisin kaikesta uudesta. Lapset soveltuvat helposti ja saavat yhden kielen lisää ,Ihan käy kateeksi.
Ilman muta mukaan.Niin ne muutkin vaimot ja lähtee Usahan,kun miehen työ vie sinne.Et siis ole ainoa.He vaan eivät kerkiä kirjoitella asiasta tänne.Kun heillä oikea elämä ja ihmisiä elämässä.Mutta kun kysyt asiaa.Jää Suomi.Et osa itsenäiseti pättä asioita.Varmaan kaikki asiat kysyt tältä ,mitä pätöksiä joudut tekee? Esim.Laitanko hameen vai houusut.Huulipunaa vai ei jne
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän joka nainen mielellään jättäytyy töistä pois ja heittätyy miehen elätettäväksi ilman että edes kysyy asiasta miehen mielipidettä
Oletko katkera ja kateellinen?
Miten et pysty olla ilman miehesi läsnäoloa vuoden? Voittehan te soitella tai video puheluja. Oletko läheisriippuvainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vuodeksi tai kahdeksi kannata lähteä. Mikä järki? Lapset oppii just systeemit ja kielen siellä ja sit takaisin.
Kyllä kannattaa. Ja suhtautuisin kyllä varauksella tuohon aikatauluun, komennus kun voi venyä vaikka 10 vuoteen.
Juuri näin. Meillä muuttui kerran viisivuotinen komennus vuodeksi ( siirryimme uuteen maahan) ja nyt tämä viimeisin on venynyt jo 25 vuodeksi. Suomeen ei enää tee mieli palata, elämämme on täällä.
Saatteko jäädä, kun työt loppuvat?
En todellakaan lähtisi, kamala maa, mies sais lähtee yksin
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemuksen mukaan puoli vuotta on ihan maksimi asua eri maissa ja silloinkin suhde puolisoon ja lapsiin kärsii. Olen ollut 7 vuotta ulkomailla töissä, neljässä eri maassa.
Ei se kyllä kärsi jos kommunikaatio toimii. Olen ollut kaukosuhteissa ja kommunikaation avulla niistäkin selvittiin.
Puolison työajat voivat olla sitten jotain ihan muuta kuin 8h.