Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Poikien tulokset romahtaneet Pisa -tutkimuksessa, mutta vain köyhillä
14.08.2023 |
Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien poikien tulokset ovat samat kuin tytöilläkin. Miksi köyhien poikien oppimistulokset ovat romahtaneet, mutta keskiluokan ei? Ja miksi lukioon menee 40% poikia ja 60% tyttöjä?
Kommentit (1109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, joko olette alkaneet vaatimaan opettajankoulutukseen positiivista syrjintää mieshakijoille ja erityisiä mieskiintiöitä, jotta saataisiin kympin tytöt pois alalta ja miesopettajia lisää näyttämään pojille miesten mallia?
Mikä ongelma pojilla sitten on naisopettajien kanssa?
Ainakin omalla kohdallani naisopettajat pyöristivät kymppimiinukseni aina ysiin ja puolestaan kaveritytön kohdalla ysiplussat kymppiin. Jatkuvasti oli tunne, että ei arvioida pelkästään osaamista kyseisessä aineessa vaan mukana oli jokin tiettyyn sosiaaliseen muottiin mahtuminen.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Välkkyjä naisia on sorsittu ihan opettajienkin toimesta joskus. Varsinkin miesopettajilta saattoi kuulla kommentteja, että paremmin nainen soveltuu keittiöön kuin yliopistoon. Naisten äänioikeus ja koulutus on ollut jopa laitonta, tai ainakin paheksuttavaa. Peruskoulu oli aivan järkyttävää paskaa pahimmillaan korkean ÄOn tytölle. Masennus ja riittämättömyys syntyy, ja köyhyyskierre, jos paska lentää tuulettimeen ennen valmistumista.
Vielä 2000-luvulla meillä oli enkunope, joka oli sitä mieltä, että pojat on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi näitä tietynlaisia poikia. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet voisivat hakeutua enemmän opettajiksi ja esikuviksi pojille. 💁🏻
Miehillä on jokin sisäsyntyinen vaiva vängätä vastaan naisille tai ainakin olla kuuntelematta.
Kotoa on opittu kovin misogyninen sävel naisia kohtaan, ei se naisopettaja ole yhtään vakuuttava, kunhan kitisee siellä piirtotaulun edessä jotain typeriä naistenjuttujaan.
Kumma juttu ettei miehet halua korjata ongelmiaan.
Aina naisen pitäisi olla korjaamassa kaikki.
Mies ei osaa hillitä himojaan tai katsettaan? Naisen pitää väistää ja peittää muotonsa kaapuun.
Mies ei osaa hillitä nyrkkejään tai sanojaan? Naisen pitää olla provosoimatta tai nalkuttamatta.
Mies ei osaa siivota oma-aloitteisesti? Naisen pitää siivota miehen puolesta.
Mikä miehiä oikein vaivaa? 🤷🏻
Kotona opittu? Jopa niissä talouksissa joissa ei ole miehen mallia?
Ettei kyse olisi ihan biologiasta.
Nainenkin voi olla misogyninen. Se ei katso sukupuolta. Mieti millaisen miehen kasvattaa sellainen passaajaäiti, joka oikein korostaa jatkuvalla syötöllä, kuinka nainen hoitaa kodin jne. ja kuinka "hän ei naisena ymmärrä näistä jutuista mitään"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotaan toistuvasti ja tarpeeksi pitkään kuinka paska ja turha sun koko olemassaolo onkaan, niin kasvavissa määrin pojat alkaa kyllä uskomaan.
Uskaltaisin väittää ettei tyttöjenkään koulumenestystä ole lannistamalla saatu, saati naistenkaan. Edelleen on vähän väliä artikkeleita naisten saavutuksista, joissa ei ole mitään ennenkuulumatonta, esimerkkinä vaikkapa Marin. Mitään erityistä saati merkittävää se nainen ei, ainakaan positiivisessa mielessä, saavuttanut, mutta silti julistettiin ympäri läntistä maailmaa lehdissä kuin Jeesuksen toista tulemista.
Kyllähän Marinin saavutuksista on paljonkin ennenkuulumatonta, vaikkei edes poliittisesti olisi hänen kanssaan samoilla linjoilla. Mutta niin, ehkä meille on kasvamassa sukupolvi joille on jo itsestään selvää että naiset voi olla johtajia tai mitä vaan, ja sen sukupolven pojat kaipaisi enemmän esimerkkejä ja kuvauksia menestyneistä miehistä. Siis muistakin kuin urheilutähdistä. Ehkä on unohdettu se, ettei se miehellekään ole mikään selvyys että asiat menee hyvin, vaan menestyksensä eteen pitää tehdä töitä.
Media ei halua yhtään kuvausta fiksusta, ahkerasta, menestyneestä miehestä.
Se aivopesu alkaa jo elokuvissa. Mies, perheen isä on poikkeuksetta joku kehitysvammaisen ja säälittävän epäonnistujan välillä oleva lihava, perässä vedettävä reppana.
Naisista taas leivotaan sankareita. Ketään ei esitetä täytenä luuserina koska se olisi.... naisvihaa.
Niinistökö on sellainen?
Oliko Niinistöstä joku elokuva jo? Vaikkapa "komedia" tyyppinen?
Minä olen kasvanut 80-luvulla katsoen teinikomedioita, joissa tytöille oli varattu nätin bimbon rooli. Nyt asetelma on tasaveroisempi. Bimboja ja menestyviä älykköjä löytyy mediassa kummastakin sukupuolesta.
Miehet käsikirjoittavat, tuottavat ja ohjaavat elokuvat. Tottakai miehinen ajatusmaailma on esillä voimakkaasti.
Miksi naiset eivät tee noita? Eikö taidot riitä? Vaikka olette parempia kaikessa?
Vierailija kirjoitti:
</p>
<p>Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Väite, että Suomen korkein ÄO on kellosepällä, pohjautuu City-lehden 20 vuoden takaiseen Valopää-kisaan. Siinä voittaja tosiaankin oli kelloseppä, mutta kakkonen ja kolmonen olivat erikoislääkäri ja diplomi-insinööri. Ja tosiaan kyseessä olivat älykkyyskilpailuun ilmoittautuneet. Nykyään todennäköisesti toiset ihmiset olisivat kärkipaikoilla.
Jutussa muutenkin korostettiin, että kyseinen kaiffari oli aina vastustanut kaikkinaista elitismiä, eli akateeminen maailma ei ollut kiinnostanut häntä.
Älykkyydellä ja akateemisella menestyksellä on korrelaatio, mutta joka yksilön kohdalla se ei toteudu. Eikä älykkään elämä suinkaan ole aina hankalaa, yleensä päinvastoin.
Joku ongelma varmaan on, jos pitää vastustaa yliopistoa ja pitää sitä elitisminä.
Ongelma on ehkä pikemminkin sillä, joka 20 vuoden takaisen, elämäänsä tyytyväisen älykkyyskilpailun voittajan haastattelun perusteella väittää, että älykkäiden elämä on hankalaa Suomessa.
Minulla on älykäs mies ja älykäs veli. Älykkyys ei ole haitannut heistä kummankaan elämää, lähinnä päinvastoin.
Eihän älykkyydestä haittaa olekaan, mutta poikkeuksellinen älykkyys hyvin usein lupaa hankalaa elämää. Enkä nyt tarkoita mitään kuuden ällän ylioppilaita, vaan niitä jotka tyyliin ennen peruskouluikää käyttää yliopistotason kursseja jne. Siis todella poikkeukselliset tapaukset.
Kognitiivisesti kyvykkäät autistit syrjäytyvät helposti jo peruskoulun aikana. Sellaiset rillit-huurussa-sheldonit. Aiemmin he pystyivät paremmin käymään koulua, sillä oppilailta vaadittiin paikallaan istumista ja hiljaisuutta. He pystyivät työskentelemään sellaisessa ympäristössä.
Nykyiset hälyisät ja levottomat koulut sen sijaan aiheuttavat heille niin suurta stressiä, että moni saa burnoutin jo alakoulussa, eikä ihan helposti toivu siitä koskaan.
Koulupudokkaissa on paljon tätä porukkaa. Eivätkä he toivu sillä että heitä pakotetaan kouluun ja heistä tehdään lastensuojeluilmoituksia.
Nämä lapset oikeasti haluavat käydä koulua ja oppia uusia asioita. Se vaan ei onnistu jos he eivät saa rauhallista oppimistilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Välkkyjä naisia on sorsittu ihan opettajienkin toimesta joskus. Varsinkin miesopettajilta saattoi kuulla kommentteja, että paremmin nainen soveltuu keittiöön kuin yliopistoon. Naisten äänioikeus ja koulutus on ollut jopa laitonta, tai ainakin paheksuttavaa. Peruskoulu oli aivan järkyttävää paskaa pahimmillaan korkean ÄOn tytölle. Masennus ja riittämättömyys syntyy, ja köyhyyskierre, jos paska lentää tuulettimeen ennen valmistumista.
Vielä 2000-luvulla meillä oli enkunope, joka oli sitä mieltä, että pojat on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi näitä tietynlaisia poikia. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa.
Jo 80-luvulla meillä oli ruotsinope, joka oli sitä mieltä että tytöt on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi kaikkia tyttöjä. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa (terkkuja tylyyn)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Väite, että Suomen korkein ÄO on kellosepällä, pohjautuu City-lehden 20 vuoden takaiseen Valopää-kisaan. Siinä voittaja tosiaankin oli kelloseppä, mutta kakkonen ja kolmonen olivat erikoislääkäri ja diplomi-insinööri. Ja tosiaan kyseessä olivat älykkyyskilpailuun ilmoittautuneet. Nykyään todennäköisesti toiset ihmiset olisivat kärkipaikoilla.
Jutussa muutenkin korostettiin, että kyseinen kaiffari oli aina vastustanut kaikkinaista elitismiä, eli akateeminen maailma ei ollut kiinnostanut häntä.
Älykkyydellä ja akateemisella menestyksellä on korrelaatio, mutta joka yksilön kohdalla se ei toteudu. Eikä älykkään elämä suinkaan ole aina hankalaa, yleensä päinvastoin.
Joku ongelma varmaan on, jos pitää vastustaa yliopistoa ja pitää sitä elitisminä.
Ongelma on ehkä pikemminkin sillä, joka 20 vuoden takaisen, elämäänsä tyytyväisen älykkyyskilpailun voittajan haastattelun perusteella väittää, että älykkäiden elämä on hankalaa Suomessa.
Ernest Hemingway oli sitä mieltä, että älykkään ihmisen on mahdotonta olla onnellinen.
Tosiasia on se, että kun on huippuälykäs, niin muiden ihmisten on vaikea ymmärtää tämän ajatuksia. Kommunikointi ainakin hankaloituu.
Mielenkiintoista, että kelloseppä päihitti sekä lääkärin että DI:n. Mutta kyllähän kelloseppä tietää konkreettisesti, kuinka aikaa tehdään. Niin, ihmisen keksintö se aika on. Mutta kuka sen keksi?Ernest Hemingway oli myös alkoholisti, mikä vaikutti ainakin hänen kohdallaan onnellisuuteen huomattavasti enemmän kuin älykkyys. Alkoholi panee välittäjäaineet vituralleen, ja siksi masennus on juopon ammattitauti.
Ei tarvitse myöskään olla kuin keskivertoälykäs ymmärtääkseen, että se että yksi kelloseppä on älykkäämpi kuin yksi lääkäri tai yksi insinööri, ei kerro mitään yleismaailmallista kelloseppien älykkyydestä tai kelloseppyyden olemuksesta.
Tutkimusten mukaan huippuälykkäät ovat kovia päihteiden käyttäjiä. Mutta alkoholihan tuhoaa aivot. Ainakin niin sanotaan. Oppenheimer oli juoppo ja ketjupolttaja, ja Feynman, joka vastasi atomipommin kvanttifysiikan laskuista, rakasti olutta ja tupakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Välkkyjä naisia on sorsittu ihan opettajienkin toimesta joskus. Varsinkin miesopettajilta saattoi kuulla kommentteja, että paremmin nainen soveltuu keittiöön kuin yliopistoon. Naisten äänioikeus ja koulutus on ollut jopa laitonta, tai ainakin paheksuttavaa. Peruskoulu oli aivan järkyttävää paskaa pahimmillaan korkean ÄOn tytölle. Masennus ja riittämättömyys syntyy, ja köyhyyskierre, jos paska lentää tuulettimeen ennen valmistumista.
Vielä 2000-luvulla meillä oli enkunope, joka oli sitä mieltä, että pojat on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi näitä tietynlaisia poikia. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa.
Ohis. Olikohan meillä sama ope? Suosiko nimenomaan MMO pelejä pelaavia poikia? En yhtään ihmettele, yllätys (!), koska olen naisena oppinut itse englantini vasta aikuisena pelatessani näitä lorea sisältäviä pelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotaan toistuvasti ja tarpeeksi pitkään kuinka paska ja turha sun koko olemassaolo onkaan, niin kasvavissa määrin pojat alkaa kyllä uskomaan.
Uskaltaisin väittää ettei tyttöjenkään koulumenestystä ole lannistamalla saatu, saati naistenkaan. Edelleen on vähän väliä artikkeleita naisten saavutuksista, joissa ei ole mitään ennenkuulumatonta, esimerkkinä vaikkapa Marin. Mitään erityistä saati merkittävää se nainen ei, ainakaan positiivisessa mielessä, saavuttanut, mutta silti julistettiin ympäri läntistä maailmaa lehdissä kuin Jeesuksen toista tulemista.
Kyllähän Marinin saavutuksista on paljonkin ennenkuulumatonta, vaikkei edes poliittisesti olisi hänen kanssaan samoilla linjoilla. Mutta niin, ehkä meille on kasvamassa sukupolvi joille on jo itsestään selvää että naiset voi olla johtajia tai mitä vaan, ja sen sukupolven pojat kaipaisi enemmän esimerkkejä ja kuvauksia menestyneistä miehistä. Siis muistakin kuin urheilutähdistä. Ehkä on unohdettu se, ettei se miehellekään ole mikään selvyys että asiat menee hyvin, vaan menestyksensä eteen pitää tehdä töitä.
Media ei halua yhtään kuvausta fiksusta, ahkerasta, menestyneestä miehestä.
Se aivopesu alkaa jo elokuvissa. Mies, perheen isä on poikkeuksetta joku kehitysvammaisen ja säälittävän epäonnistujan välillä oleva lihava, perässä vedettävä reppana.
Naisista taas leivotaan sankareita. Ketään ei esitetä täytenä luuserina koska se olisi.... naisvihaa.
Niinistökö on sellainen?
Oliko Niinistöstä joku elokuva jo? Vaikkapa "komedia" tyyppinen?
Minä olen kasvanut 80-luvulla katsoen teinikomedioita, joissa tytöille oli varattu nätin bimbon rooli. Nyt asetelma on tasaveroisempi. Bimboja ja menestyviä älykköjä löytyy mediassa kummastakin sukupuolesta.
Miehet käsikirjoittavat, tuottavat ja ohjaavat elokuvat. Tottakai miehinen ajatusmaailma on esillä voimakkaasti.
Ja kas, siellä kerrottiinkin että naiset syyllistyvät itse vastaavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista noissa pisa-tuloksissa on se, suomalaiset pojat ovat hyvin lähellä OECD-maiden tyttöjen tasoa.
OECD-maiden poikien tulokset olivat heikommat kuin suomalaisten poikien tulokset. Suomen eivät siis ole niin heikkoja kuin lööpit antavat ymmärtää.Toki tilanne silti on huolestuttavaa ja siihen täytyy puuttua.
Suomen tytötkö ovat OECD maiden huipulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Välkkyjä naisia on sorsittu ihan opettajienkin toimesta joskus. Varsinkin miesopettajilta saattoi kuulla kommentteja, että paremmin nainen soveltuu keittiöön kuin yliopistoon. Naisten äänioikeus ja koulutus on ollut jopa laitonta, tai ainakin paheksuttavaa. Peruskoulu oli aivan järkyttävää paskaa pahimmillaan korkean ÄOn tytölle. Masennus ja riittämättömyys syntyy, ja köyhyyskierre, jos paska lentää tuulettimeen ennen valmistumista.
Vielä 2000-luvulla meillä oli enkunope, joka oli sitä mieltä, että pojat on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi näitä tietynlaisia poikia. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa.
Jo 80-luvulla meillä oli ruotsinope, joka oli sitä mieltä että tytöt on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi kaikkia tyttöjä. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa (terkkuja tylyyn)
Ikävää jos opettaja syrji, mutta voihan tuossa olla totuuden siemen. Oman mieheni keskiarvo oli 9,5, mutta ruotsi ei vaan kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laajamittaista miesuhriutumista ja vastuun välttelyä, joka nousi persujen ja incelien myötä muotiin 2010-luvulla, ei aiemmin esiintynyt.
Ei niitä voi auttaa tai muuttaa mitenkään, kaikki on aina ja ikuisesti muiden syy. Vaikka olisivat vallassa, niin vastuun välttelyllä ja muiden syyttelyllä mennään eteenpäin (tai taaksepäin, koska edistystä harvoin tapahtuu) kuten ennenkin.
Miesuhriutuminen. Tuossapa näppärä tapa naisilla dissata mitä tahansa miehet sanovat asiasta joka on miehiä vastaan.
Sama että miehet hiljentäisivät naiset toteamalla niiden uhriutuvan, kun naiset yrittävät puuttua vaikkapa intian raisk ausepidemiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman ot, mutta kuinkahan paljon asiaa on tutkittu sen suhteen, että mikä sen äidin rooli on siinä isän passiivisuudessa? Tarkoitan siis sitä, monessa perheessä olen kohdannut sen, että äiti on se perheen pää mitä tulee siihen kotitalouden pyörittämiseen ja sitten tapellaan, kun mies onkin laittanut astiat väärään järjestykseen koneesta tai pyykit tms.
Koska miehillä on ihan samalla tavalla kyky toimia yh:na kuin naisillakin, niin ei se mistään kyvyttömyydestä johdu.
Enkä nyt tietenkään sano, etteikö niitä laiskoja miehiä ole, toki on, mutta väittäisin ettei asia ole noin yksiselitteinen kuin monet sen vain summaa, että "joo kaikki miehet on paskoja" ja keskustelu loppuu siihen.
"Äidin rooli isän passiivisuudessa"? Mitä helvettiä nyt taas.
Ehkä se äiti nalkutti liian vähän tekemättömistä kotitöistä? En kans oikein ymmärrä, että mitä miehet oikeasti haluavat 🤷🏻
Täytyykin kokeilla itsekin kun tulee talvi niin valutan ja nalkutan niin kauan että autoihin vaihtuu renkaat ja valitan sekä nalkutan niin kauan että ne lumityöt tapahtuu. Kun joka toinen nainen sitä tyyliö harrastaa niin pakkohan se on hyväksyä normaaliksi toiminta tavaksi ja alkaa käyttämään sitä itsekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko köyhien pojat sitten ennen pärjänneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista noissa pisa-tuloksissa on se, suomalaiset pojat ovat hyvin lähellä OECD-maiden tyttöjen tasoa.
OECD-maiden poikien tulokset olivat heikommat kuin suomalaisten poikien tulokset. Suomen eivät siis ole niin heikkoja kuin lööpit antavat ymmärtää.Toki tilanne silti on huolestuttavaa ja siihen täytyy puuttua.
Suomen tytötkö ovat OECD maiden huipulla?
Kyllä, Suomen tytöt ovat edelleen maailman huippua, vain pojat lagaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Välkkyjä naisia on sorsittu ihan opettajienkin toimesta joskus. Varsinkin miesopettajilta saattoi kuulla kommentteja, että paremmin nainen soveltuu keittiöön kuin yliopistoon. Naisten äänioikeus ja koulutus on ollut jopa laitonta, tai ainakin paheksuttavaa. Peruskoulu oli aivan järkyttävää paskaa pahimmillaan korkean ÄOn tytölle. Masennus ja riittämättömyys syntyy, ja köyhyyskierre, jos paska lentää tuulettimeen ennen valmistumista.
Vielä 2000-luvulla meillä oli enkunope, joka oli sitä mieltä, että pojat on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi näitä tietynlaisia poikia. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa.
Jo 80-luvulla meillä oli ruotsinope, joka oli sitä mieltä että tytöt on parempia ja siis toki suosi aivan räikeästi kaikkia tyttöjä. Ihan siis sanoi tämän ääneen. Opetti lukiossa ja yläkoulussa (terkkuja tylyyn)
Ikävää jos opettaja syrji, mutta voihan tuossa olla totuuden siemen. Oman mieheni keskiarvo oli 9,5, mutta ruotsi ei vaan kiinnostanut.
Samassa koulussa oli saksanmaikka (nainen) joka antoi kasin arvosanaksi pojalle joka oli puoliksi saksalainen. Se maikka vihasi ko. poikaa ja muutaman kerran "kadotti" sen kokeen mutta muisti kyllä että se valitettavasti meni huonosti. Kummasti numerot nous lukion tokalla kun ko. maikka jäi eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Väite, että Suomen korkein ÄO on kellosepällä, pohjautuu City-lehden 20 vuoden takaiseen Valopää-kisaan. Siinä voittaja tosiaankin oli kelloseppä, mutta kakkonen ja kolmonen olivat erikoislääkäri ja diplomi-insinööri. Ja tosiaan kyseessä olivat älykkyyskilpailuun ilmoittautuneet. Nykyään todennäköisesti toiset ihmiset olisivat kärkipaikoilla.
Jutussa muutenkin korostettiin, että kyseinen kaiffari oli aina vastustanut kaikkinaista elitismiä, eli akateeminen maailma ei ollut kiinnostanut häntä.
Älykkyydellä ja akateemisella menestyksellä on korrelaatio, mutta joka yksilön kohdalla se ei toteudu. Eikä älykkään elämä suinkaan ole aina hankalaa, yleensä päinvastoin.
Joku ongelma varmaan on, jos pitää vastustaa yliopistoa ja pitää sitä elitisminä.
Ongelma on ehkä pikemminkin sillä, joka 20 vuoden takaisen, elämäänsä tyytyväisen älykkyyskilpailun voittajan haastattelun perusteella väittää, että älykkäiden elämä on hankalaa Suomessa.
Ernest Hemingway oli sitä mieltä, että älykkään ihmisen on mahdotonta olla onnellinen.
Tosiasia on se, että kun on huippuälykäs, niin muiden ihmisten on vaikea ymmärtää tämän ajatuksia. Kommunikointi ainakin hankaloituu.
Mielenkiintoista, että kelloseppä päihitti sekä lääkärin että DI:n. Mutta kyllähän kelloseppä tietää konkreettisesti, kuinka aikaa tehdään. Niin, ihmisen keksintö se aika on. Mutta kuka sen keksi?Ernest Hemingway oli myös alkoholisti, mikä vaikutti ainakin hänen kohdallaan onnellisuuteen huomattavasti enemmän kuin älykkyys. Alkoholi panee välittäjäaineet vituralleen, ja siksi masennus on juopon ammattitauti.
Ei tarvitse myöskään olla kuin keskivertoälykäs ymmärtääkseen, että se että yksi kelloseppä on älykkäämpi kuin yksi lääkäri tai yksi insinööri, ei kerro mitään yleismaailmallista kelloseppien älykkyydestä tai kelloseppyyden olemuksesta.
Ei myöskään tarvitse olla edes keskivertohölmö tajutakseen sen, että mensan testeihin hakeutuneet muodostavat lievästi sanottuna vinoutuneen otannan kaikissa muissa laareissa pl. ehkäpä politiikan harrastajat ja mahd. persut.
Kun älykkyysosamäärä laskee, oppimistulokset myös heikkenee. Suomella on v. 2019 mittausten mukaan Länsimaiden korkein ÄO. Mutta laskusuunnassa. Mikä ei tiedä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy siihen, että korkeasti koulutettujen vanhempien pojat pärjäävät koulussa on se, että heille se on helpompaa. Eli fiksuus periytyy. Ja mikset jatkaisi luikioon, jos opiskelu ei vaadi hirveästi työtä.
Ei taida mennä ihan näin, kun tarkastellaan älykkyysosamääriä. Tosiasiallisesti koulun opetus etenee etanan vauhdilla korkean älykkyysosamäärän oppilaan näkökulmasta. Tällainen oppilas vain turhautuu. Ja jättää homman kesken jo peruskoulun jälkeen.
Jos katsotaan peruskoulun pudokkaita, niin ei tuo porukka älyllä loista. Jo ihan normaaliälyinenkin tajuaa, että kouluttamattomat syrjäytyvät sekä työelämästä että sosiaalisesti.
Älykkyysosamäärä on kognitiivisten toimintojen nopeutta. Mitä korkeampi älykkyysosamäärä on, sitä hankalampi on tilanne tasapäistävässä pk-systeemissä. Suomen korkein ÄO on ihmisellä, jonka ammatti on kelloseppä.
Toki ammatti pitää hankkia. Pudokkailla tätä ei ole.
Suomessa ei ole mitään takeita siitä, että fiksuin aines menee yliopistolle.Väite, että Suomen korkein ÄO on kellosepällä, pohjautuu City-lehden 20 vuoden takaiseen Valopää-kisaan. Siinä voittaja tosiaankin oli kelloseppä, mutta kakkonen ja kolmonen olivat erikoislääkäri ja diplomi-insinööri. Ja tosiaan kyseessä olivat älykkyyskilpailuun ilmoittautuneet. Nykyään todennäköisesti toiset ihmiset olisivat kärkipaikoilla.
Jutussa muutenkin korostettiin, että kyseinen kaiffari oli aina vastustanut kaikkinaista elitismiä, eli akateeminen maailma ei ollut kiinnostanut häntä.
Älykkyydellä ja akateemisella menestyksellä on korrelaatio, mutta joka yksilön kohdalla se ei toteudu. Eikä älykkään elämä suinkaan ole aina hankalaa, yleensä päinvastoin.
Joku ongelma varmaan on, jos pitää vastustaa yliopistoa ja pitää sitä elitisminä.
Ongelma on ehkä pikemminkin sillä, joka 20 vuoden takaisen, elämäänsä tyytyväisen älykkyyskilpailun voittajan haastattelun perusteella väittää, että älykkäiden elämä on hankalaa Suomessa.
Ernest Hemingway oli sitä mieltä, että älykkään ihmisen on mahdotonta olla onnellinen.
Tosiasia on se, että kun on huippuälykäs, niin muiden ihmisten on vaikea ymmärtää tämän ajatuksia. Kommunikointi ainakin hankaloituu.
Mielenkiintoista, että kelloseppä päihitti sekä lääkärin että DI:n. Mutta kyllähän kelloseppä tietää konkreettisesti, kuinka aikaa tehdään. Niin, ihmisen keksintö se aika on. Mutta kuka sen keksi?Ernest Hemingway oli myös alkoholisti, mikä vaikutti ainakin hänen kohdallaan onnellisuuteen huomattavasti enemmän kuin älykkyys. Alkoholi panee välittäjäaineet vituralleen, ja siksi masennus on juopon ammattitauti.
Ei tarvitse myöskään olla kuin keskivertoälykäs ymmärtääkseen, että se että yksi kelloseppä on älykkäämpi kuin yksi lääkäri tai yksi insinööri, ei kerro mitään yleismaailmallista kelloseppien älykkyydestä tai kelloseppyyden olemuksesta.
Tutkimusten mukaan huippuälykkäät ovat kovia päihteiden käyttäjiä. Mutta alkoholihan tuhoaa aivot. Ainakin niin sanotaan. Oppenheimer oli juoppo ja ketjupolttaja, ja Feynman, joka vastasi atomipommin kvanttifysiikan laskuista, rakasti olutta ja tupakkaa.
Nikotiinihan parantaa keskittymiskykyä. Alkoholi tekee rohkeaksi.
Alue: Aihe vapaa
Ohis, huippuälykkään ajatuksia suomentaa sellainen ammatti nimeltään "Knowledge Broker". Hekin ovat älykkäitä ihmisiä, mutta osaavat ns. puhua "burgeria", eli saavat asiantuntijoiden ajatukset sille johtoryhmälle ymmärrettävästi suomen kielelle.
Jos tällaisesta älyköstä ei oteta peruskoulun aikana koppia, vaan annetaan muiden luokkalaisten sorsia ja psykologisesti kiduttaa, joskus jopa opettajan johdolla, ei se älykkö masennukseltaan sitten käytä älyään yhteiskunnan hyödyksi.