Lue keskustelun säännöt.
Vegaanivalmisteiden suosio on romahtanut
13.08.2023 |
Kaikkein ilmeisimpänä syynä ilmiölle pidetään tuotteiden korkeaa hintaa.
Kalifornialaisen Beyond Meatin vegaanipihvien ja muiden tuotteiden myynti on laskenut kolmanneksella. Myös muut valmistajat, kuten Meatless Farm, Heck ja Pret A Manger ovat vaikeuksissa. Lisäksi Oatly, Innocent ja Nestlé ovat poistaneet vegaanituotteita valikoimistaan.
Kaikkein ilmeisimpänä syynä ilmiöön pidetään tuotteiden korkeaa hintaa. Ilmeisesti ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on kuluttajille sittenkin liian kallista.
Independentin haastattelemaMarc Summersspekuloi, että kuluttajat ovat siirtyneet valmistuotteista itse tehtyyn vegaaniruokaan, mutta ei esitä väitteidensä tueksi mitään lähteitä. Voidaan siis olettaa, että vegaanitrendi itsessäänkin on laskussa.
Lähde:Independent
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeinen ruoka-aineryhmä, joka aiheuttaa lähes tulkoon kaikilla jonkinlaisia vatsaoireita, ovat palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet. Tämä johtuu palkokasvien sisältämistä oligosakkarideista, jotka ovat huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä. Ruoansulatuskanavasta ei löydy näitä yhdisteitä pilkkovia entsyymejä, jonka vuoksi oligosakkaridit päätyvät suolistobakteeriemme ravinnoksi. Bakteerikäymisen sivutuotteena muodostuu kaasuja, kuten vetyä ja metaania, jotka aiheuttavat ilmavaivoja ja turvotusta.
Silleen jännä, kun palkokasvit on kuitenkin muodostaneet ihmisten ruokavalion perustan vähän kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa (missä vaan kasvavat, toki) jo tuhansia vuosia.
Niin ei niitä kovin epäsopivana ravintona ihmiselle voi oikein pitää 🤔Onko tosiaan näin?
On tietenkin näin. Oletin tämän olevan ihan yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa?
Ei se ole, joten toivon että laitat tähän linkit yleistietoasi tukevaan väitteeseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Palkokasvit
Mm.
" Niitä on viljelty viljojen ohella maanviljelyksen alkuajoista saakka[5], ja lähes jokaisella alueella, jossa maanviljelys mahdollisesti on keksitty itsenäisesti, on viljelyskasvien valikoimaan alusta lähtien sisältynyt myös yksi tai useampi palkokasvi"ja
"Ne ovatkin vanhastaan olleet eläinkunnan tuotteiden ohella ihmiskunnan tärkeimpiä proteiinin lähteitä"
Kiitos linkistä. Luin itse saman tekstin niin, että palkokasveja on käytetty korvaamaan ravintovajetta jos eläinkunnasta saalistamalla ei ole saatu riittävästi. En siis tulkinnut että ne olisivat pääasiallinen ravinnon lähde, vaan käytössä jos pakollista. Näin se tausta vaikuttaa tekstinsisäistämiseen. En tiedä kumpi on oikein.
Ne ovat nimenomaan muodostaneet viljojen kanssa ruokavalion perustan, koska ovat olleet paljon helpommin ja varmemmin jatkuvasti saatavilla, kuin liha, joka on ollut hyvin arvokasta. Metsästämällä ei ole ikinä kovin suuria ihmispopulaatioita elätetty, eikä paikallaan eläviä (jos elämäntapa taas on ollut vaeltava, on saaliseläinpopulaatio kestänyt paremmin metsästystä). Eikä kotieläimiä ole pystytty tuottamaan sellaisia määriä ja sellaista tahtia ennen nykyaikaista tehotuotantoa, että liha olisi voinut olla ruokavalion päivittäinen perusta.
Millä palkokasvilla suomessa on perinteisesti korvattu eläinproteiini? Talvesta johtuenhan meillä on niukasti ollut saatavilla liha- ja kalatuotteita niin luultavasti on sitten hyödynnetty niitä palkokasveja ravinnon perustana, jotta on säilytty hengissä.
Mietin noita muitakin Arktisen alueen asukkaita, niin kuin esim Inuiitteja ja Alaskan asukkaita, että sen palkokasvin viljelyn voisi sinne myös viedä, ihan edullisena ja ekologisena pohjana ravitsemukselle. Etenkin kun nyt on ajatus, että tänne pohjoiseen siirrettäisi paljon asukkaita tuolta pitkän kasvukauden alueilta, niin ekologisuus kirkkaana mielessä olisi syytä innovoida runsaasti kotimaiseen palkoksaviin perustuvaa ravintoa!
Herneellä ja härkäpavulla.
Inuiitit on niitä harvoja ihmisiä, jotka on asettuneet asumaan alueelle, jossa kasvien viljely ei ole mahdollista. Tällainen pieni kuriositeetti ei hirveästi nyt vaikuta yhtään mihinkään. Grönlanti on ei oo kauheesti ihmisiä etelämpää muuttamassa, eikä Grönlannissa aleta viljellä yhtään mitään.
Suomi ja muut Pohjoismaat on ihan eri asia, täällä on historiallisesti viljelty viljaa ja palkokasveja vaikka kuinka pitkään.Molemmat tiedämme, ettei herne ole ollut koskaan suomalaisen, tai ruotsalaisen, tai norjalaisen, tai islantilaisen, tai venäläisen, mongolialaisen, kanadalaisen, japanilaisen jne ravitsemuksen perusta, eikä härkäpapua ole täällä edes viljelty ennen kuin sille tuli markkinarako 2000 -luvulla.
Miksi puhut asiasta, mistä et selvästikään tiedä mitään? Että herne ja härkäpapu ei muka ole ikivanhoja viljelyskasveja Pohjoismaissa? Venäjällä myös linssit. Japanissa taas soijapapu. Kanadasta ja Mongoliasta en osaa suorilla sanoa.
Eli näissä maissa on perinteisesti palkokasvit koostaneet ravitsemuksen perustan, kuten väitit? Palkokasvien osuus ravinnosta on ollut merkittävä? Palkokasvit ovat ravitsemuksen perustana taanneet ihmisten hengissäsäilymisen näissä pohjoisissa olosuhteissa?
Se, että meillä on nyt kuljetusten ja tehostuneen maanviljelyksen ansiosta mahdollisuus kuluttaa muissa maissa kasvatettua ruokaa, ei ole ekologista; ei millään lailla edistä eläinoikeuksia; eikä edes ihmisoikeuksia!
Syömme toisten (sekä ihmisten, että niiden eläinten) elinalueella kasvatettua ruokaa, koska emme halua tappaa suomalaisessa järvessä ihan itsestään kasvavaa kalaa. Come on..
Niin, viljat ja palkokasvit. Suomessa enemmän viljat. Ei tuo sun saivartelu muuta asiaa miksikään.
Liha ei ole (maanviljelyn aikana) köyhemmän kansanosan päivittäisessä ruokavaliossa ollut merkittävin osa melkein missään koskaan (pl.ne inuiitit ja jotkut muut kuriositeetit). Vaan ne viljat ja palkokasvit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupasta saa ympäri vuoden perunaa, porkkanaa ja muita juureksia halvalla. Kesällä salaatit, kurkut ja tomaatit on edullisia niin mihin tarvitaan jotain kalliita jalosteita kun voi itse tehdä puhtaista raaka-aineista paremmat ruuat. Ei kuluttaja ole tyhmä.
Miten nämä liittyvät vegaanien proteiinivalmisteisiin? Minä ainakin sekasyöjänä syön paljon luettelemisia kasviksia. Ihmisillä tuntuu menevän puurot ja vellit sekaisin, mutta kaipa sitten niitäkin sekasyöjiä on, jotka eivät syö kasviksia ollenkaan. Jos itse ryhtyisin vegaaniksi, ruokavalioni ei muuttuisi muuten kuin luopumalla maitotuotteista ja korvaamalla eläinproteiinit kasvipohjaisilla mitä kyllä teen muutenkin aika usein kokkaamalla pavuista ja linsseistä. Beyond Meetin vegaanipihvit ovat muuten tuote, jota en pysty syömään, vaikka syön lihaa, kamala paksu pihvi, jonka rakenne on epämiellyttävän lihaisa. Pitää myös muistaa, että vegaanius ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen söisi jotenkin terveellisemmin, eläinperäisiä tuotteita kun pystyy välttelemään pistämättä ikinä mitään tuoretta suuhunsa.
Lukekaa lihankaltaisten tuotteiden valmistusaineet niin loppuu niiden syöminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vegaanit ette syö suomalaista särkeä kun se olisi oikeasti ihan ekoteko sen lisäksi että on terveellinen proteiininlähde?
Suomen vesialueet rehevöityy osin pienen ns "roskakalan" paljoudesta, rehevöityminen on sillä tavalla itseään ruokkiva kierre. jos ravinnelaskeumien lisäksi myös pikkukalakannat saataisi kuriin, niin rehevöityminen loppuisi. Mutta ei sille ole markkinaa, kukaan ei osta. Paikallinen kalastaja kompostoi pienisilmäisellä katiskalla pyytämänsä pikkukalan, siltä osin kun kissat ei syö. Miksi te ette kissoillekaan osta kalastajilta tai hanki ihan vaikka kotitarvekalastajilta tuoretta särkeä, vaan ostatte jotain hollantilaisesta broilerista tehtyjä raakapalloja Mustista ja Mirristä?
No kun veganismissa on kyse eläinten oikeuksista, niin ei siinä tapeta särkeäkään.
ööh, eli siis särjen oikeudesta lisääntyä rajattomasti ja viedä elintilaa mm muikulta tai kuoreelta, jotka puolestaan tarjoavat rasvapitoisen ravinnonlähteen petokaloille, jota ne tarvitsevat kasvaakseen ja selviytyäkseen?
Oletteko perehtyneet kuinka niillä vihannes- tai hedelmätiloille, joiden tuotteita kulutatte, torjutaan ns haittaeläimiä?
minusta on hassua, että puritaanisimmat vegaanit kieltäytyvät tuotteista, joissa on kopakuoriaisesta eristettyä pigmenttiä väriaineena, mutta kykenevät hyvin kulkemaan paikasta toiseen -tai kuljetuttamaan ravintonsa - kulkuneuvoilla, joiden syyksi voi laskea miljardien hyönteisten ja pienten nisäkkäiden & vaihtolämpöisten kuolemat.
Niin. En minä lähde tästä ihmiskunnankaan liian tiheään kantaa harventamaan, vaikka se tekisi ympäristölle hyvää.
Suoraa tappamista voi välttää, epäsuoraa heikommin. Pelkän kasviravinnon tuottamisessa kuolee kuitenkin aina vähemmän olentoja - niitä ns. haittaeläimiä kun torjutaan toki ihan rehuviljelmilläkin, ja siihen päälle tapetaan ne tuotantoeläimet, ja toki sekasyöjä syö sitten vielä niitä vihanneksia ja hedelmiä yhtä paljon kuin vegaanikin.
Kyse on aiheutetun kärsimyksen minimoinnista.
Eikä niin, että kun ei voi olla täydellisesti aiheuttamatta mitään kärsimystä, niin ei olisi mitään väliä sitten sillä, miten paljon kärsimystä aiheuttaa.Kyllä sinä pystyt yhä vähentämään ravitsemuksesi ja kulkemisesi aiheuttamaa kärsimystä keskittymällä kotimaiseen kasvis -ja viljapainotteiseen ravintoon ja pidättäytymällä matkustamasta sekä kuluttamasta ulkomailla tuotettuja tuotteita sekä suomalaisia metsä- ja metalliteollisuuden tuotteita.
Ihan oikeasti, jos motiivi on eettisyys ja ekologisuus, niin kukaan ei asu uudessa betonitalossa kaupungin keskustassa, viemäröintijärjestelmän ja kaukaa kuljetetun ravinnon ja kulutustuotteiden tarjonnan äärellä.
No tuohan pätee kaikille sekasyöjille ihan yhtälailla kuin vegaaneillekin.
Niinpä, siksi syönkin kotimaista silakkaa mieluummin kuin juon Sumatran saarella laittomasti polteltuilla pelloilla viljeltyä vihreää teetä.
Eikö työpaikallasi yhtään ihmetellä? Muut juovat kahvia tai teetä kahvitauolla, sinä syöt kotimaista silakkaa?
Vierailija kirjoitti:
Onko se espanjalainen linssi mielestäsi todellakin vähemmän ongelmallinen kuin vaikkapa kotimainen peuranliha?
Espanjalaista linssiä lienee helpommin saatavilla laajemmalle porukalle kuin kotimaista peuranlihaa pitkin vuotta käytettäväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeinen ruoka-aineryhmä, joka aiheuttaa lähes tulkoon kaikilla jonkinlaisia vatsaoireita, ovat palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet. Tämä johtuu palkokasvien sisältämistä oligosakkarideista, jotka ovat huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä. Ruoansulatuskanavasta ei löydy näitä yhdisteitä pilkkovia entsyymejä, jonka vuoksi oligosakkaridit päätyvät suolistobakteeriemme ravinnoksi. Bakteerikäymisen sivutuotteena muodostuu kaasuja, kuten vetyä ja metaania, jotka aiheuttavat ilmavaivoja ja turvotusta.
Silleen jännä, kun palkokasvit on kuitenkin muodostaneet ihmisten ruokavalion perustan vähän kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa (missä vaan kasvavat, toki) jo tuhansia vuosia.
Niin ei niitä kovin epäsopivana ravintona ihmiselle voi oikein pitää 🤔Onko tosiaan näin?
On tietenkin näin. Oletin tämän olevan ihan yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa?
Ei se ole, joten toivon että laitat tähän linkit yleistietoasi tukevaan väitteeseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Palkokasvit
Mm.
" Niitä on viljelty viljojen ohella maanviljelyksen alkuajoista saakka[5], ja lähes jokaisella alueella, jossa maanviljelys mahdollisesti on keksitty itsenäisesti, on viljelyskasvien valikoimaan alusta lähtien sisältynyt myös yksi tai useampi palkokasvi"ja
"Ne ovatkin vanhastaan olleet eläinkunnan tuotteiden ohella ihmiskunnan tärkeimpiä proteiinin lähteitä"
Kiitos linkistä. Luin itse saman tekstin niin, että palkokasveja on käytetty korvaamaan ravintovajetta jos eläinkunnasta saalistamalla ei ole saatu riittävästi. En siis tulkinnut että ne olisivat pääasiallinen ravinnon lähde, vaan käytössä jos pakollista. Näin se tausta vaikuttaa tekstinsisäistämiseen. En tiedä kumpi on oikein.
Ne ovat nimenomaan muodostaneet viljojen kanssa ruokavalion perustan, koska ovat olleet paljon helpommin ja varmemmin jatkuvasti saatavilla, kuin liha, joka on ollut hyvin arvokasta. Metsästämällä ei ole ikinä kovin suuria ihmispopulaatioita elätetty, eikä paikallaan eläviä (jos elämäntapa taas on ollut vaeltava, on saaliseläinpopulaatio kestänyt paremmin metsästystä). Eikä kotieläimiä ole pystytty tuottamaan sellaisia määriä ja sellaista tahtia ennen nykyaikaista tehotuotantoa, että liha olisi voinut olla ruokavalion päivittäinen perusta.
Millä palkokasvilla suomessa on perinteisesti korvattu eläinproteiini? Talvesta johtuenhan meillä on niukasti ollut saatavilla liha- ja kalatuotteita niin luultavasti on sitten hyödynnetty niitä palkokasveja ravinnon perustana, jotta on säilytty hengissä.
Mietin noita muitakin Arktisen alueen asukkaita, niin kuin esim Inuiitteja ja Alaskan asukkaita, että sen palkokasvin viljelyn voisi sinne myös viedä, ihan edullisena ja ekologisena pohjana ravitsemukselle. Etenkin kun nyt on ajatus, että tänne pohjoiseen siirrettäisi paljon asukkaita tuolta pitkän kasvukauden alueilta, niin ekologisuus kirkkaana mielessä olisi syytä innovoida runsaasti kotimaiseen palkoksaviin perustuvaa ravintoa!
Herneellä ja härkäpavulla.
Inuiitit on niitä harvoja ihmisiä, jotka on asettuneet asumaan alueelle, jossa kasvien viljely ei ole mahdollista. Tällainen pieni kuriositeetti ei hirveästi nyt vaikuta yhtään mihinkään. Grönlanti on ei oo kauheesti ihmisiä etelämpää muuttamassa, eikä Grönlannissa aleta viljellä yhtään mitään.
Suomi ja muut Pohjoismaat on ihan eri asia, täällä on historiallisesti viljelty viljaa ja palkokasveja vaikka kuinka pitkään.Molemmat tiedämme, ettei herne ole ollut koskaan suomalaisen, tai ruotsalaisen, tai norjalaisen, tai islantilaisen, tai venäläisen, mongolialaisen, kanadalaisen, japanilaisen jne ravitsemuksen perusta, eikä härkäpapua ole täällä edes viljelty ennen kuin sille tuli markkinarako 2000 -luvulla.
Mitä ihmettä selität?Härkäpapu on ollut ikivanha viljelyskasvi Suomessa! 😀
Ja herne todellakin. Hernekeitto ym. vastaavat on perinneruokaa about koko Pohjois-euroopassa.Miksi välität ihan paikkaansapitämättömiä tarkistamatta ensin asioita jostain?
Se että hernekeittoa on syöty kerran kahdessa viikossa ryyditettynä sianihralla ei tee herneestä ruokavalion perustaa.
"Härkäpapua on viljely Suomessa jo 600-700 jKr erityisesti eläinten rehuksi. Aikaisempina vuosina viljely keskittyi Etelä-Karjalaan, lisäksi ainakin Varsinais-Suomessa se tunnettiin. Perunan viljelyn yleistyminen 1800-luvun alkussa lopetti härkäpavun viljelyn lähes kokonaan."
Pavut eivät todellakaan ole olleet mikään suomalaisen ravitsemuksen perusta koskaan. Perinneresepteissäkin löytyy vain papurokka ja jauhopuuro, jossa ruispuuron joukossa on papuja.
Niin Suomessa vilja on ollut ruokavalion perusta. Yleisesti kaikkialla ne on olleet viljat ja palkokasvit.
Kumma kun äsken väitti, ettei härkäpapua olisi viljelty ennen 2000-lukua, ja nyt se onkin vaatimattomat 1400 vuotta vanhempi täälläpäin 😀
Voi anteeksi, sitä on viljelty eteläsuomessa ennen 1800-lukua, mutta sittemmin ei ennen kuin Amerikasta saapui meille 2000-luvulla erinäisiä trendejä ja liikkeitä, joihin liittymällä voi kokea erottuvansa edes jotenkin massasta ja olevansa ihmisenä kiinnostava ja tiedostava.
Hymyilen yhä kun muistan mm mielenosoitukset joissa vastustettiin suomalaisen poliisin väkivaltaisuuksia :'D
Oi teitä nuoria :D <3
Ketjun ylimielisin kommentti. Tyyppi, joka ei tunne Suomen historiaa, lässyttää jotain nuorista. Sitten kun huomaan olleensa väärässä, alkaa lässyttää ihan jostian muusta voimatta tunnustaa olevansa kujalla.
Sensiiliys ei ole riittävä tekosyy tyhmyydelle.
Vierailija kirjoitti:
Hinnastahsn se on kiinni. Ärsyttää, että vegaanivalmisteet ovat kalliimpia, vaikka niiden raaka-aineet ovat eläinperäisiä halvempia. Aina välillä tulee silti ostettua, ihan maukkaita ne on, mutta ei todellakaan ole varaa johonkin nyhtökauraan arkiruokana. Vegaanisuudesta en ole luopumassa siltikään! Mitä ne teuraaksi kasvatetut eläimet ajattelisivat siitä, että ostaisin niiden raatoja vain koska heidät myydään halvemmalla? En voisi hintaan vetoamalla koskaan vaihtaa eläinperäiseen vaihtoehtoon.
Ei ne eläimet ajattele siitä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hinnastahsn se on kiinni. Ärsyttää, että vegaanivalmisteet ovat kalliimpia, vaikka niiden raaka-aineet ovat eläinperäisiä halvempia.
Tuotteen hintaanhan vaikuttaa moni muukin tekijä kuin pelkkä raaka-aineiden hinta. Tuotekehitystyö ja markkinointi esimerkkinä mainittakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeinen ruoka-aineryhmä, joka aiheuttaa lähes tulkoon kaikilla jonkinlaisia vatsaoireita, ovat palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet. Tämä johtuu palkokasvien sisältämistä oligosakkarideista, jotka ovat huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä. Ruoansulatuskanavasta ei löydy näitä yhdisteitä pilkkovia entsyymejä, jonka vuoksi oligosakkaridit päätyvät suolistobakteeriemme ravinnoksi. Bakteerikäymisen sivutuotteena muodostuu kaasuja, kuten vetyä ja metaania, jotka aiheuttavat ilmavaivoja ja turvotusta.
Silleen jännä, kun palkokasvit on kuitenkin muodostaneet ihmisten ruokavalion perustan vähän kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa (missä vaan kasvavat, toki) jo tuhansia vuosia.
Niin ei niitä kovin epäsopivana ravintona ihmiselle voi oikein pitää 🤔Onko tosiaan näin?
On tietenkin näin. Oletin tämän olevan ihan yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa?
Ei se ole, joten toivon että laitat tähän linkit yleistietoasi tukevaan väitteeseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Palkokasvit
Mm.
" Niitä on viljelty viljojen ohella maanviljelyksen alkuajoista saakka[5], ja lähes jokaisella alueella, jossa maanviljelys mahdollisesti on keksitty itsenäisesti, on viljelyskasvien valikoimaan alusta lähtien sisältynyt myös yksi tai useampi palkokasvi"ja
"Ne ovatkin vanhastaan olleet eläinkunnan tuotteiden ohella ihmiskunnan tärkeimpiä proteiinin lähteitä"
Kiitos linkistä. Luin itse saman tekstin niin, että palkokasveja on käytetty korvaamaan ravintovajetta jos eläinkunnasta saalistamalla ei ole saatu riittävästi. En siis tulkinnut että ne olisivat pääasiallinen ravinnon lähde, vaan käytössä jos pakollista. Näin se tausta vaikuttaa tekstinsisäistämiseen. En tiedä kumpi on oikein.
Ne ovat nimenomaan muodostaneet viljojen kanssa ruokavalion perustan, koska ovat olleet paljon helpommin ja varmemmin jatkuvasti saatavilla, kuin liha, joka on ollut hyvin arvokasta. Metsästämällä ei ole ikinä kovin suuria ihmispopulaatioita elätetty, eikä paikallaan eläviä (jos elämäntapa taas on ollut vaeltava, on saaliseläinpopulaatio kestänyt paremmin metsästystä). Eikä kotieläimiä ole pystytty tuottamaan sellaisia määriä ja sellaista tahtia ennen nykyaikaista tehotuotantoa, että liha olisi voinut olla ruokavalion päivittäinen perusta.
Millä palkokasvilla suomessa on perinteisesti korvattu eläinproteiini? Talvesta johtuenhan meillä on niukasti ollut saatavilla liha- ja kalatuotteita niin luultavasti on sitten hyödynnetty niitä palkokasveja ravinnon perustana, jotta on säilytty hengissä.
Mietin noita muitakin Arktisen alueen asukkaita, niin kuin esim Inuiitteja ja Alaskan asukkaita, että sen palkokasvin viljelyn voisi sinne myös viedä, ihan edullisena ja ekologisena pohjana ravitsemukselle. Etenkin kun nyt on ajatus, että tänne pohjoiseen siirrettäisi paljon asukkaita tuolta pitkän kasvukauden alueilta, niin ekologisuus kirkkaana mielessä olisi syytä innovoida runsaasti kotimaiseen palkoksaviin perustuvaa ravintoa!
Herneellä ja härkäpavulla.
Inuiitit on niitä harvoja ihmisiä, jotka on asettuneet asumaan alueelle, jossa kasvien viljely ei ole mahdollista. Tällainen pieni kuriositeetti ei hirveästi nyt vaikuta yhtään mihinkään. Grönlanti on ei oo kauheesti ihmisiä etelämpää muuttamassa, eikä Grönlannissa aleta viljellä yhtään mitään.
Suomi ja muut Pohjoismaat on ihan eri asia, täällä on historiallisesti viljelty viljaa ja palkokasveja vaikka kuinka pitkään.Molemmat tiedämme, ettei herne ole ollut koskaan suomalaisen, tai ruotsalaisen, tai norjalaisen, tai islantilaisen, tai venäläisen, mongolialaisen, kanadalaisen, japanilaisen jne ravitsemuksen perusta, eikä härkäpapua ole täällä edes viljelty ennen kuin sille tuli markkinarako 2000 -luvulla.
Mitä ihmettä selität?Härkäpapu on ollut ikivanha viljelyskasvi Suomessa! 😀
Ja herne todellakin. Hernekeitto ym. vastaavat on perinneruokaa about koko Pohjois-euroopassa.Miksi välität ihan paikkaansapitämättömiä tarkistamatta ensin asioita jostain?
Se että hernekeittoa on syöty kerran kahdessa viikossa ryyditettynä sianihralla ei tee herneestä ruokavalion perustaa.
"Härkäpapua on viljely Suomessa jo 600-700 jKr erityisesti eläinten rehuksi. Aikaisempina vuosina viljely keskittyi Etelä-Karjalaan, lisäksi ainakin Varsinais-Suomessa se tunnettiin. Perunan viljelyn yleistyminen 1800-luvun alkussa lopetti härkäpavun viljelyn lähes kokonaan."
Pavut eivät todellakaan ole olleet mikään suomalaisen ravitsemuksen perusta koskaan. Perinneresepteissäkin löytyy vain papurokka ja jauhopuuro, jossa ruispuuron joukossa on papuja.
Niin Suomessa vilja on ollut ruokavalion perusta. Yleisesti kaikkialla ne on olleet viljat ja palkokasvit.
Kumma kun äsken väitti, ettei härkäpapua olisi viljelty ennen 2000-lukua, ja nyt se onkin vaatimattomat 1400 vuotta vanhempi täälläpäin 😀
Voi anteeksi, sitä on viljelty eteläsuomessa ennen 1800-lukua, mutta sittemmin ei ennen kuin Amerikasta saapui meille 2000-luvulla erinäisiä trendejä ja liikkeitä, joihin liittymällä voi kokea erottuvansa edes jotenkin massasta ja olevansa ihmisenä kiinnostava ja tiedostava.
Hymyilen yhä kun muistan mm mielenosoitukset joissa vastustettiin suomalaisen poliisin väkivaltaisuuksia :'D
Oi teitä nuoria :D <3
Ketjun ylimielisin kommentti. Tyyppi, joka ei tunne Suomen historiaa, lässyttää jotain nuorista. Sitten kun huomaan olleensa väärässä, alkaa lässyttää ihan jostian muusta voimatta tunnustaa olevansa kujalla.
Sensiiliys ei ole riittävä tekosyy tyhmyydelle.
Kyllähän tuo näin kuusikymppisenä hymyilyttää hänen kommenttejaan lukea. Ihan puolta elämästäni en ole ollut kasvissyöjä, kun jätin lihan pois 33-vuotiaana (90-luvun puolivälissä), mutta ehkä hän oikeasti kuvittelee kääntävänsä minut lihansyöjäksi kun vain tarpeeksi pitkään jankuttaa. Ei ollut mikään trendi eikä liike, mihin silloin liityin, tajusin vain etten pysty enää syömään lihaa eläinoikeudellisista syistä. Sittemmin jäivät myös muut eläinperäiset tuotteet. Näitä nykyisiä vegaanivalmisteita on ollut olemassa vasta muutama vuosi, suurimman osan vegaanivuosistani olen pärjännyt ihan ilman niitä, kuten tietääkseni moni muukin vegaani. Lihansyöjillehän ne on suunnattu.
Se on kyllä jännä, että sekaanipuolisoni kahvi ei ole ekologisesti eikä eettisesti ongelma, tai mantelit tai banaanit tai mikään muukaan, mitä hän syö, mutta kaikki mitä minä laitan suuhuni on.
No, nyt pari tuntia töitä ja sitten lounaaksi porkkanalinssikeittoa. Porkkanat ja kaurarasva kotimaisia, linssit Italiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat ravinnon lähteet: punainen liha, sisäelimet, kananmuna
Perusteletko listaasi? Mitä ravinteita lihassa on sellainen ylivertainen määrä, että se olisi paras ravinnonlähde?
Finelistä näkyy kaikkien ruoka-aineiden ravintoarvot.
Kun esimerkiksi magnesiumia on kasveissa paremmin saatavilla kuin lihassa, niin miksi liha on niin ylivertainen ravinnonlähde? Et kykene mitenkään perustelemaan väitettäsi punaisen lihan ylivertaisuudesta.
Mistä saat B12 vitamiinia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeinen ruoka-aineryhmä, joka aiheuttaa lähes tulkoon kaikilla jonkinlaisia vatsaoireita, ovat palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet. Tämä johtuu palkokasvien sisältämistä oligosakkarideista, jotka ovat huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä. Ruoansulatuskanavasta ei löydy näitä yhdisteitä pilkkovia entsyymejä, jonka vuoksi oligosakkaridit päätyvät suolistobakteeriemme ravinnoksi. Bakteerikäymisen sivutuotteena muodostuu kaasuja, kuten vetyä ja metaania, jotka aiheuttavat ilmavaivoja ja turvotusta.
Silleen jännä, kun palkokasvit on kuitenkin muodostaneet ihmisten ruokavalion perustan vähän kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa (missä vaan kasvavat, toki) jo tuhansia vuosia.
Niin ei niitä kovin epäsopivana ravintona ihmiselle voi oikein pitää 🤔Onko tosiaan näin?
On tietenkin näin. Oletin tämän olevan ihan yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa?
Ei se ole, joten toivon että laitat tähän linkit yleistietoasi tukevaan väitteeseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Palkokasvit
Mm.
" Niitä on viljelty viljojen ohella maanviljelyksen alkuajoista saakka[5], ja lähes jokaisella alueella, jossa maanviljelys mahdollisesti on keksitty itsenäisesti, on viljelyskasvien valikoimaan alusta lähtien sisältynyt myös yksi tai useampi palkokasvi"ja
"Ne ovatkin vanhastaan olleet eläinkunnan tuotteiden ohella ihmiskunnan tärkeimpiä proteiinin lähteitä"
Kiitos linkistä. Luin itse saman tekstin niin, että palkokasveja on käytetty korvaamaan ravintovajetta jos eläinkunnasta saalistamalla ei ole saatu riittävästi. En siis tulkinnut että ne olisivat pääasiallinen ravinnon lähde, vaan käytössä jos pakollista. Näin se tausta vaikuttaa tekstinsisäistämiseen. En tiedä kumpi on oikein.
Ne ovat nimenomaan muodostaneet viljojen kanssa ruokavalion perustan, koska ovat olleet paljon helpommin ja varmemmin jatkuvasti saatavilla, kuin liha, joka on ollut hyvin arvokasta. Metsästämällä ei ole ikinä kovin suuria ihmispopulaatioita elätetty, eikä paikallaan eläviä (jos elämäntapa taas on ollut vaeltava, on saaliseläinpopulaatio kestänyt paremmin metsästystä). Eikä kotieläimiä ole pystytty tuottamaan sellaisia määriä ja sellaista tahtia ennen nykyaikaista tehotuotantoa, että liha olisi voinut olla ruokavalion päivittäinen perusta.
Millä palkokasvilla suomessa on perinteisesti korvattu eläinproteiini? Talvesta johtuenhan meillä on niukasti ollut saatavilla liha- ja kalatuotteita niin luultavasti on sitten hyödynnetty niitä palkokasveja ravinnon perustana, jotta on säilytty hengissä.
Mietin noita muitakin Arktisen alueen asukkaita, niin kuin esim Inuiitteja ja Alaskan asukkaita, että sen palkokasvin viljelyn voisi sinne myös viedä, ihan edullisena ja ekologisena pohjana ravitsemukselle. Etenkin kun nyt on ajatus, että tänne pohjoiseen siirrettäisi paljon asukkaita tuolta pitkän kasvukauden alueilta, niin ekologisuus kirkkaana mielessä olisi syytä innovoida runsaasti kotimaiseen palkoksaviin perustuvaa ravintoa!
Herneellä ja härkäpavulla.
Inuiitit on niitä harvoja ihmisiä, jotka on asettuneet asumaan alueelle, jossa kasvien viljely ei ole mahdollista. Tällainen pieni kuriositeetti ei hirveästi nyt vaikuta yhtään mihinkään. Grönlanti on ei oo kauheesti ihmisiä etelämpää muuttamassa, eikä Grönlannissa aleta viljellä yhtään mitään.
Suomi ja muut Pohjoismaat on ihan eri asia, täällä on historiallisesti viljelty viljaa ja palkokasveja vaikka kuinka pitkään.Molemmat tiedämme, ettei herne ole ollut koskaan suomalaisen, tai ruotsalaisen, tai norjalaisen, tai islantilaisen, tai venäläisen, mongolialaisen, kanadalaisen, japanilaisen jne ravitsemuksen perusta, eikä härkäpapua ole täällä edes viljelty ennen kuin sille tuli markkinarako 2000 -luvulla.
Miksi puhut asiasta, mistä et selvästikään tiedä mitään? Että herne ja härkäpapu ei muka ole ikivanhoja viljelyskasveja Pohjoismaissa? Venäjällä myös linssit. Japanissa taas soijapapu. Kanadasta ja Mongoliasta en osaa suorilla sanoa.
Eli näissä maissa on perinteisesti palkokasvit koostaneet ravitsemuksen perustan, kuten väitit? Palkokasvien osuus ravinnosta on ollut merkittävä? Palkokasvit ovat ravitsemuksen perustana taanneet ihmisten hengissäsäilymisen näissä pohjoisissa olosuhteissa?
Se, että meillä on nyt kuljetusten ja tehostuneen maanviljelyksen ansiosta mahdollisuus kuluttaa muissa maissa kasvatettua ruokaa, ei ole ekologista; ei millään lailla edistä eläinoikeuksia; eikä edes ihmisoikeuksia!
Syömme toisten (sekä ihmisten, että niiden eläinten) elinalueella kasvatettua ruokaa, koska emme halua tappaa suomalaisessa järvessä ihan itsestään kasvavaa kalaa. Come on..
Niin, viljat ja palkokasvit. Suomessa enemmän viljat. Ei tuo sun saivartelu muuta asiaa miksikään.
Liha ei ole (maanviljelyn aikana) köyhemmän kansanosan päivittäisessä ruokavaliossa ollut merkittävin osa melkein missään koskaan (pl.ne inuiitit ja jotkut muut kuriositeetit). Vaan ne viljat ja palkokasvit.Ruokakulttuuri 1500–1700-luvulla - Ruokatieto
täältäpä sitä voipi opiskella. Suomalaisten päivittäiseen ravitsemukseen on jo ainakin satoja vuosia kuulunut liha ja kala, niiden säilytettävyyden ja myös saatavuuden kaikkina vuodenaikoina ansiosta.
Kauas on porukka ajautunut luonnosta kun ei tuotakaan ymmärretä. Ehkä sen täällä itäsuomessa, jossa vielä eletään kosketuksissa perinteisiin, ymmärtää paremmin, että kun vaihtoehdot on syödä pelkkää kuivaleipää ja puuroa, tai laittaa pitkääsiimaa jään alle, niin kyllä se siima on kuulkaa laitettu, ihan kalaa säälimättä. Papuja ei täällä ollut kellään.
täältä voit puolestaan opiskella metsästäjä-keräiljän ruokavaliosta johon kuului joka päivä liha tai kala.
Näin liikkui ja söi metsästäjä-keräilijä – opi tämä (iltalehti.fi)
Tundra-vyöhykkeen paimentolaiskansoista en edes ala..
linkit:
https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/e9713b6c-55ce-4a17-9c18-f8c0418009…
https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/kehitysvaiheet/ruokaku…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se espanjalainen linssi mielestäsi todellakin vähemmän ongelmallinen kuin vaikkapa kotimainen peuranliha?
En syö peuranlihaa, koska kyseessä on eläin, joka on tuntenut hätää, kauhua, paniikkia ja pelkoa viimeisillä hetkillään. Niin yksinkertaista se on. Yksikään eläin ei halua tulla tapetuksi.
En lähde keskusteluun peuroista liikenteessä tai siitä, mitä ne tuntevat kun tulevat toisen eläimen tappamiksi, minulle riittää että yhdenkään peuran ei tarvitse kuolla päätyäkseen minun lautaselleni.
Ihan uteliaisuudesta: yritätkö sinä kääntää meitä vegaaneja lihansyöjiksi vai mikä agendasi on? Miksi meidän ruokavaliomme on sinulle ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat ravinnon lähteet: punainen liha, sisäelimet, kananmuna
Perusteletko listaasi? Mitä ravinteita lihassa on sellainen ylivertainen määrä, että se olisi paras ravinnonlähde?
Finelistä näkyy kaikkien ruoka-aineiden ravintoarvot.
Kun esimerkiksi magnesiumia on kasveissa paremmin saatavilla kuin lihassa, niin miksi liha on niin ylivertainen ravinnonlähde? Et kykene mitenkään perustelemaan väitettäsi punaisen lihan ylivertaisuudesta.
Mistä saat B12 vitamiinia?
Purkista. Mistä sinä saat talvella D-vitamiinia? Entä jodia?
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskeinen ruoka-aineryhmä, joka aiheuttaa lähes tulkoon kaikilla jonkinlaisia vatsaoireita, ovat palkokasvit eli pavut, linssit ja herneet. Tämä johtuu palkokasvien sisältämistä oligosakkarideista, jotka ovat huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä. Ruoansulatuskanavasta ei löydy näitä yhdisteitä pilkkovia entsyymejä, jonka vuoksi oligosakkaridit päätyvät suolistobakteeriemme ravinnoksi. Bakteerikäymisen sivutuotteena muodostuu kaasuja, kuten vetyä ja metaania, jotka aiheuttavat ilmavaivoja ja turvotusta.
Silleen jännä, kun palkokasvit on kuitenkin muodostaneet ihmisten ruokavalion perustan vähän kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa (missä vaan kasvavat, toki) jo tuhansia vuosia.
Niin ei niitä kovin epäsopivana ravintona ihmiselle voi oikein pitää 🤔Onko tosiaan näin?
On tietenkin näin. Oletin tämän olevan ihan yleissivistykseen kuuluvaa perustietoa?
Ei se ole, joten toivon että laitat tähän linkit yleistietoasi tukevaan väitteeseen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Palkokasvit
Mm.
" Niitä on viljelty viljojen ohella maanviljelyksen alkuajoista saakka[5], ja lähes jokaisella alueella, jossa maanviljelys mahdollisesti on keksitty itsenäisesti, on viljelyskasvien valikoimaan alusta lähtien sisältynyt myös yksi tai useampi palkokasvi"ja
"Ne ovatkin vanhastaan olleet eläinkunnan tuotteiden ohella ihmiskunnan tärkeimpiä proteiinin lähteitä"
Kiitos linkistä. Luin itse saman tekstin niin, että palkokasveja on käytetty korvaamaan ravintovajetta jos eläinkunnasta saalistamalla ei ole saatu riittävästi. En siis tulkinnut että ne olisivat pääasiallinen ravinnon lähde, vaan käytössä jos pakollista. Näin se tausta vaikuttaa tekstinsisäistämiseen. En tiedä kumpi on oikein.
Ne ovat nimenomaan muodostaneet viljojen kanssa ruokavalion perustan, koska ovat olleet paljon helpommin ja varmemmin jatkuvasti saatavilla, kuin liha, joka on ollut hyvin arvokasta. Metsästämällä ei ole ikinä kovin suuria ihmispopulaatioita elätetty, eikä paikallaan eläviä (jos elämäntapa taas on ollut vaeltava, on saaliseläinpopulaatio kestänyt paremmin metsästystä). Eikä kotieläimiä ole pystytty tuottamaan sellaisia määriä ja sellaista tahtia ennen nykyaikaista tehotuotantoa, että liha olisi voinut olla ruokavalion päivittäinen perusta.
Millä palkokasvilla suomessa on perinteisesti korvattu eläinproteiini? Talvesta johtuenhan meillä on niukasti ollut saatavilla liha- ja kalatuotteita niin luultavasti on sitten hyödynnetty niitä palkokasveja ravinnon perustana, jotta on säilytty hengissä.
Mietin noita muitakin Arktisen alueen asukkaita, niin kuin esim Inuiitteja ja Alaskan asukkaita, että sen palkokasvin viljelyn voisi sinne myös viedä, ihan edullisena ja ekologisena pohjana ravitsemukselle. Etenkin kun nyt on ajatus, että tänne pohjoiseen siirrettäisi paljon asukkaita tuolta pitkän kasvukauden alueilta, niin ekologisuus kirkkaana mielessä olisi syytä innovoida runsaasti kotimaiseen palkoksaviin perustuvaa ravintoa!
Herneellä ja härkäpavulla.
Inuiitit on niitä harvoja ihmisiä, jotka on asettuneet asumaan alueelle, jossa kasvien viljely ei ole mahdollista. Tällainen pieni kuriositeetti ei hirveästi nyt vaikuta yhtään mihinkään. Grönlanti on ei oo kauheesti ihmisiä etelämpää muuttamassa, eikä Grönlannissa aleta viljellä yhtään mitään.
Suomi ja muut Pohjoismaat on ihan eri asia, täällä on historiallisesti viljelty viljaa ja palkokasveja vaikka kuinka pitkään.Molemmat tiedämme, ettei herne ole ollut koskaan suomalaisen, tai ruotsalaisen, tai norjalaisen, tai islantilaisen, tai venäläisen, mongolialaisen, kanadalaisen, japanilaisen jne ravitsemuksen perusta, eikä härkäpapua ole täällä edes viljelty ennen kuin sille tuli markkinarako 2000 -luvulla.
Mitä ihmettä selität?Härkäpapu on ollut ikivanha viljelyskasvi Suomessa! 😀
Ja herne todellakin. Hernekeitto ym. vastaavat on perinneruokaa about koko Pohjois-euroopassa.Miksi välität ihan paikkaansapitämättömiä tarkistamatta ensin asioita jostain?
Se että hernekeittoa on syöty kerran kahdessa viikossa ryyditettynä sianihralla ei tee herneestä ruokavalion perustaa.
"Härkäpapua on viljely Suomessa jo 600-700 jKr erityisesti eläinten rehuksi. Aikaisempina vuosina viljely keskittyi Etelä-Karjalaan, lisäksi ainakin Varsinais-Suomessa se tunnettiin. Perunan viljelyn yleistyminen 1800-luvun alkussa lopetti härkäpavun viljelyn lähes kokonaan."
Pavut eivät todellakaan ole olleet mikään suomalaisen ravitsemuksen perusta koskaan. Perinneresepteissäkin löytyy vain papurokka ja jauhopuuro, jossa ruispuuron joukossa on papuja.
Niin Suomessa vilja on ollut ruokavalion perusta. Yleisesti kaikkialla ne on olleet viljat ja palkokasvit.
Kumma kun äsken väitti, ettei härkäpapua olisi viljelty ennen 2000-lukua, ja nyt se onkin vaatimattomat 1400 vuotta vanhempi täälläpäin 😀
Voi anteeksi, sitä on viljelty eteläsuomessa ennen 1800-lukua, mutta sittemmin ei ennen kuin Amerikasta saapui meille 2000-luvulla erinäisiä trendejä ja liikkeitä, joihin liittymällä voi kokea erottuvansa edes jotenkin massasta ja olevansa ihmisenä kiinnostava ja tiedostava.
Hymyilen yhä kun muistan mm mielenosoitukset joissa vastustettiin suomalaisen poliisin väkivaltaisuuksia :'D
Oi teitä nuoria :D <3
Ketjun ylimielisin kommentti. Tyyppi, joka ei tunne Suomen historiaa, lässyttää jotain nuorista. Sitten kun huomaan olleensa väärässä, alkaa lässyttää ihan jostian muusta voimatta tunnustaa olevansa kujalla.
Sensiiliys ei ole riittävä tekosyy tyhmyydelle.
tuossa edellisessä on sulle perehdyttäväksi sitä historiaa jonka tuntemusta kaipailit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat ravinnon lähteet: punainen liha, sisäelimet, kananmuna
Perusteletko listaasi? Mitä ravinteita lihassa on sellainen ylivertainen määrä, että se olisi paras ravinnonlähde?
Finelistä näkyy kaikkien ruoka-aineiden ravintoarvot.
Kun esimerkiksi magnesiumia on kasveissa paremmin saatavilla kuin lihassa, niin miksi liha on niin ylivertainen ravinnonlähde? Et kykene mitenkään perustelemaan väitettäsi punaisen lihan ylivertaisuudesta.
Mistä saat B12 vitamiinia?
Purkista. Mistä sinä saat talvella D-vitamiinia? Entä jodia?
eri
suolatusta lohesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se espanjalainen linssi mielestäsi todellakin vähemmän ongelmallinen kuin vaikkapa kotimainen peuranliha?
En syö peuranlihaa, koska kyseessä on eläin, joka on tuntenut hätää, kauhua, paniikkia ja pelkoa viimeisillä hetkillään. Niin yksinkertaista se on. Yksikään eläin ei halua tulla tapetuksi.
En lähde keskusteluun peuroista liikenteessä tai siitä, mitä ne tuntevat kun tulevat toisen eläimen tappamiksi, minulle riittää että yhdenkään peuran ei tarvitse kuolla päätyäkseen minun lautaselleni.
Ihan uteliaisuudesta: yritätkö sinä kääntää meitä vegaaneja lihansyöjiksi vai mikä agendasi on? Miksi meidän ruokavaliomme on sinulle ongelma?
miksi minun ruokavalioni on sinulle ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaat ravinnon lähteet: punainen liha, sisäelimet, kananmuna
Perusteletko listaasi? Mitä ravinteita lihassa on sellainen ylivertainen määrä, että se olisi paras ravinnonlähde?
Finelistä näkyy kaikkien ruoka-aineiden ravintoarvot.
Kun esimerkiksi magnesiumia on kasveissa paremmin saatavilla kuin lihassa, niin miksi liha on niin ylivertainen ravinnonlähde? Et kykene mitenkään perustelemaan väitettäsi punaisen lihan ylivertaisuudesta.
Mistä saat B12 vitamiinia?
Purkista. Mistä sinä saat talvella D-vitamiinia? Entä jodia?
eri
Aivan purkista, kyllä kaikki vitamiinit saa sekaravinnosta. Minä saan D-vitamiinia juustosta esim.
Vierailija kirjoitti:
Kaupat nykyään täynnä noita punalappuisina täällä Helsingissä. Joskus saattaa punalappuhylly olla pelkkää vegaania täynnä. Turhauttavaa köyhälle, kun etsii kunnon ruokaa.
Ai.
Minä syön lihaakin mutta jos ei osaa nyhtökaurasta, tofusta härkiksestä, mifusta,quornista ym. tehdä ruokaa, joka täyttää vatsan ja pärjää, niin kyllä vika on sitten ihan itsessä.
Teen usein paljon mieluummin vegeruokaa kuin järsin makkaraa. Kevyempää, terveellisempää.
Kyllähän trendi siitä, että vegeruoan suosio laskee on näennäistä potaskaa. Ihmisten tietoisuus siitä, miten epäterveellistä, epäeettistä, täysin perustelematonta ja tarpeetonta lihansyönti on, on jatkanut tasaista kasvuaan.
Kauan asiassa varmasti menee, puhutaan varmaan kymmenistä ellei sadoista vuosista, että lihansyönti vähenee selvästi. Vaikka lihaa itse edelleen syön, kannatan ehdottomasti lihankulutuksen vähentämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suolaa, lisäaineita...mahtaa olla terveellistä.
Joo, kaupan lihapitoisissa valmisruuissa ei näitä aineita olekaan ja ne on paljon terveellisempiä. 🙄
Itse asiassa ovat. Vegaaniset lihankorvikkeet täyttä keinotekoista skeidaa. Suolaa järjettömästi.
Nyhtökaura on kaurasta eristettyä proteiinia, ei se mitään skeidaa ole. Siinä on enemmän proteiinia kuin lihassa. Tietty siinä on muitakin ainesosia, muttei esimerkiksi nitriittiä, jota on makkarassa, kuten muitakin lisäaineita ja varsinkin sitä suolaa.
Ja miksi sinä luulisit, että sen viljely korvattiin perunalla juuri siihen samaan aikaan kun maatalous teollistui ja tehostui? Eihän olisi vaan taustalla paremmat tuotot / viljelty ala? Eli enemmän ruokaa kansalle pienemmällä tuotantopanostuksella, aivan kuten nyt vaaditaan kun halutaan lihantuotanto kieltää.
Onko se espanjalainen linssi mielestäsi todellakin vähemmän ongelmallinen kuin vaikkapa kotimainen peuranliha?