Voitteko selittää anopin käytöstä, kiitos
Anoppi ostaa tavaraa/vaatetta kirppareilta ja Tokmannilta ja lahjoittaa niitä meille kysymättä onko tarvetta.
Muutaman vuoden jälkeen on kieltäydytty kaikesta ja palautetaan romut takaisin. Niiden tulo loppui.
On sanottu, että KYSY ensin ennen kuin ostaa, että onko tarve.
Nyt hän ostaa lapsenlapselleen liian pieniä vaatteita jatkuvasti, joten ikinä ne ei päädy käyttöön. On sanottu mikä on oikea koko mutta hän LOUKKAANTUU siitä?
Siis mököttää kun kerrotaan mitä vaatekokoa lapsi on?
Niin voisiko joku selittää, mistä tässä on kyse..aivan kaikki muut kysyvät että mitä kokoa lapsi on ennen kuin mitään hankkivat.
Sama vaipoissa ja leluissa, on sanottu jo pitkään että poika rakastaa autoja, niin osti jonkun vanhan, vedettävän puukoiran.
Poika katsoi sitä mutta ei leikkinyt sillä. Vastaavia ikäkaudelle sopimattomia leluja ostanut aina, vaipat on liian pientä kokoa yms.
On sanottu molemmat että KYSY se koko/tarve ensin. Viimeksi kivahti miehelle että no myykää kirpparilla jos ei kelpaa.
KELPAA? Että juu tämähän onkin asia, josta kannattaa suuttua meille, kun ei pueta poikaa kinnaaviin vaatteisiin.
Mistä anopin käytös voi johtua, miksi tietoisesti tekee näin
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos antaa homeisia satasia kolme? Mitä sanoo miniät? Liian vähän?
Tai entä jos taivas oiskin RUSKEA?
Ooks sä 3 vuotias vai vaan sen tasolla?Voisko joku miniä oikeasti sanoa mikä on riittävä ja hyvä lahja? Se on tietysti raha, paljonko ja monesti vuodessa? Kertokaa!
Minäpä kerron.
Riittävä ja hyvä lahja on vanhempien toivoma (eli lapselle mieleinen, järkevä, joku mitä ei ole jo 20 kpl kotona ja lapsi hinkuu lisää vaikkei ikinä leiki edellisilläkään sekä iän mukainen) ja n. 10-20 euron hintainen (saa olla kalliimpikin, mutta kymppikin riittää hyvin) lahja SYNTYMÄPÄIVÄNÄ JA JOULUNA. Tämä riittää vanhemmille.Jos SINÄ ITSE haluat ostaa muuten kuin kaksi kertaa vuodessa, niin riittävä ja hyvä lahja on se, mitä vanhemmat pyytävät, toivovat ja sanovat tarvitsevansa. Jos et halua ostaa sitä, älä osta. Mutta älä osta mitään muutakaan.
Mutta kai raha kelpaa? Täältä olen monesti lukenut että anoppi/ täti toi vain kahdenkympin lahjan synttäreille, se ei kattanut edes tarjoilujen hintaa.
Merkillistä. En ole koskaan nähnyt tuollaista.
Et ehkä lue täällä niin paljon kuin minä.
Täälläkin olevat tarinat olen monesti jo lukenut vastaavissa keskusteluissa.
Rajattoman ryönämummon tyttärenä luen kaikki tämän aihepiirin keskustelut täällä aina. Kaikki mikä vähänkin läheltä liippaa, jo 20 vuotta.
Yhtään tuollaista puheenvuoroa en ole lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Nää pitäis kirjoittaa englanniksi niin ei mummot ja anopit sotkeentuisi keskusteluihin.
Täällä on kyllä useimmilla vaikeuksia jo omalla äidinkielellään kirjoittaessa. Ihan riippumatta siitä onko miniä vai anoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos antaa homeisia satasia kolme? Mitä sanoo miniät? Liian vähän?
Tai entä jos taivas oiskin RUSKEA?
Ooks sä 3 vuotias vai vaan sen tasolla?Voisko joku miniä oikeasti sanoa mikä on riittävä ja hyvä lahja? Se on tietysti raha, paljonko ja monesti vuodessa? Kertokaa!
Minäpä kerron.
Riittävä ja hyvä lahja on vanhempien toivoma (eli lapselle mieleinen, järkevä, joku mitä ei ole jo 20 kpl kotona ja lapsi hinkuu lisää vaikkei ikinä leiki edellisilläkään sekä iän mukainen) ja n. 10-20 euron hintainen (saa olla kalliimpikin, mutta kymppikin riittää hyvin) lahja SYNTYMÄPÄIVÄNÄ JA JOULUNA. Tämä riittää vanhemmille.Jos SINÄ ITSE haluat ostaa muuten kuin kaksi kertaa vuodessa, niin riittävä ja hyvä lahja on se, mitä vanhemmat pyytävät, toivovat ja sanovat tarvitsevansa. Jos et halua ostaa sitä, älä osta. Mutta älä osta mitään muutakaan.
Mutta kai raha kelpaa? Täältä olen monesti lukenut että anoppi/ täti toi vain kahdenkympin lahjan synttäreille, se ei kattanut edes tarjoilujen hintaa.
Merkillistä. En ole koskaan nähnyt tuollaista.
Et ehkä lue täällä niin paljon kuin minä.
Täälläkin olevat tarinat olen monesti jo lukenut vastaavissa keskusteluissa.Rajattoman ryönämummon tyttärenä luen kaikki tämän aihepiirin keskustelut täällä aina. Kaikki mikä vähänkin läheltä liippaa, jo 20 vuotta.
Yhtään tuollaista puheenvuoroa en ole lukenut.
No en mahda mitään jos olet kiinnostunut vain omista jutuistasi. Jotka olen jo kymmeniä kertoja lukenut. Ihan ennalta tiesin kun luin otsikon mitkä tarinat ja sanamuodot täällä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos antaa homeisia satasia kolme? Mitä sanoo miniät? Liian vähän?
Tai entä jos taivas oiskin RUSKEA?
Ooks sä 3 vuotias vai vaan sen tasolla?Voisko joku miniä oikeasti sanoa mikä on riittävä ja hyvä lahja? Se on tietysti raha, paljonko ja monesti vuodessa? Kertokaa!
Minäpä kerron.
Riittävä ja hyvä lahja on vanhempien toivoma (eli lapselle mieleinen, järkevä, joku mitä ei ole jo 20 kpl kotona ja lapsi hinkuu lisää vaikkei ikinä leiki edellisilläkään sekä iän mukainen) ja n. 10-20 euron hintainen (saa olla kalliimpikin, mutta kymppikin riittää hyvin) lahja SYNTYMÄPÄIVÄNÄ JA JOULUNA. Tämä riittää vanhemmille.Jos SINÄ ITSE haluat ostaa muuten kuin kaksi kertaa vuodessa, niin riittävä ja hyvä lahja on se, mitä vanhemmat pyytävät, toivovat ja sanovat tarvitsevansa. Jos et halua ostaa sitä, älä osta. Mutta älä osta mitään muutakaan.
Mutta kai raha kelpaa? Täältä olen monesti lukenut että anoppi/ täti toi vain kahdenkympin lahjan synttäreille, se ei kattanut edes tarjoilujen hintaa.
Merkillistä. En ole koskaan nähnyt tuollaista.
Et ehkä lue täällä niin paljon kuin minä.
Täälläkin olevat tarinat olen monesti jo lukenut vastaavissa keskusteluissa.Rajattoman ryönämummon tyttärenä luen kaikki tämän aihepiirin keskustelut täällä aina. Kaikki mikä vähänkin läheltä liippaa, jo 20 vuotta.
Yhtään tuollaista puheenvuoroa en ole lukenut.
En minäkään, häistä on joskus sanottu että pitäisi kattaa tarjoilut, ei ikinä lasten synttäreistä. Eikä tämä aihe edes koske synttäreitä, sitä epäkuranttia tuodaan vailla mitään merkkipäivää myös.
Kai se on jotakin sellaista, että on kiva ostaa, mutta kun itsellä ei ole tilaa eikä käyttöä eikä halua itselleen myöntää että turha ostos, niin laittaa vahingon kiertämään.
Noi ketkä ei halua oppia lasten allergioita on vihonviimeisiä, osa allergioista on oikeasti vaarallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos antaa homeisia satasia kolme? Mitä sanoo miniät? Liian vähän?
Tai entä jos taivas oiskin RUSKEA?
Ooks sä 3 vuotias vai vaan sen tasolla?Voisko joku miniä oikeasti sanoa mikä on riittävä ja hyvä lahja? Se on tietysti raha, paljonko ja monesti vuodessa? Kertokaa!
Minäpä kerron.
Riittävä ja hyvä lahja on vanhempien toivoma (eli lapselle mieleinen, järkevä, joku mitä ei ole jo 20 kpl kotona ja lapsi hinkuu lisää vaikkei ikinä leiki edellisilläkään sekä iän mukainen) ja n. 10-20 euron hintainen (saa olla kalliimpikin, mutta kymppikin riittää hyvin) lahja SYNTYMÄPÄIVÄNÄ JA JOULUNA. Tämä riittää vanhemmille.Jos SINÄ ITSE haluat ostaa muuten kuin kaksi kertaa vuodessa, niin riittävä ja hyvä lahja on se, mitä vanhemmat pyytävät, toivovat ja sanovat tarvitsevansa. Jos et halua ostaa sitä, älä osta. Mutta älä osta mitään muutakaan.
Mutta kai raha kelpaa? Täältä olen monesti lukenut että anoppi/ täti toi vain kahdenkympin lahjan synttäreille, se ei kattanut edes tarjoilujen hintaa.
Merkillistä. En ole koskaan nähnyt tuollaista.
Et ehkä lue täällä niin paljon kuin minä.
Täälläkin olevat tarinat olen monesti jo lukenut vastaavissa keskusteluissa.Rajattoman ryönämummon tyttärenä luen kaikki tämän aihepiirin keskustelut täällä aina. Kaikki mikä vähänkin läheltä liippaa, jo 20 vuotta.
Yhtään tuollaista puheenvuoroa en ole lukenut.
No en mahda mitään jos olet kiinnostunut vain omista jutuistasi. Jotka olen jo kymmeniä kertoja lukenut. Ihan ennalta tiesin kun luin otsikon mitkä tarinat ja sanamuodot täällä on.
Niinhän tuossa ei lue. Siinä lukee että mitäön tuollaista väittämääsi kirjoitusta täällä ei ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua niin tuttua.
Paras oli kun erehdyttiin luottaan anoppiin lastenvaunujen hommaamisen kans, ainoa toivomukset oli, "ei nahkaa, eikä varsinkaan vaaleaa, koska meillä on kissoja. Ja me asutaan kerrostalossa jossa ei ole hissiä joten se tarvii pystyä kantaan rappusissa, kokoontaittuva malli"
No se sit toi kauhean metakan saattelemana meille kirkkaan valkoiset nahkaiset lastenrattaat suoraan 70 luvulta, painaa 100 kilo ja mitään ei saa osiin ja maksoi aivan perkeleesti.
Nyt meiän kissoilla on kallis ja ihan tuhannen paskaks revitty antiikkivauvatankki.
Käytin sit omat silmälasirahat uuden ostamiseen pakon edessä kiireellä ja ihan liian kalliilla vs jos ois ollu aika säätää sitä ja mulllon nyt sit edelleen 20 vuotta vanhat silmälasit jotka lääkärin mukaan pilaa mun näön pysyvästi, joka on kuvataiteilijana aika raskas rasti, kiitti mutsi, et tuu ikinä tapaan lapsenlapsias. <3
Miksi mutsia rangaistaan, kun anoppi osti vääränlaiset vaunut? Vai rattaatko ne olivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos antaa homeisia satasia kolme? Mitä sanoo miniät? Liian vähän?
Tai entä jos taivas oiskin RUSKEA?
Ooks sä 3 vuotias vai vaan sen tasolla?Voisko joku miniä oikeasti sanoa mikä on riittävä ja hyvä lahja? Se on tietysti raha, paljonko ja monesti vuodessa? Kertokaa!
Minäpä kerron.
Riittävä ja hyvä lahja on vanhempien toivoma (eli lapselle mieleinen, järkevä, joku mitä ei ole jo 20 kpl kotona ja lapsi hinkuu lisää vaikkei ikinä leiki edellisilläkään sekä iän mukainen) ja n. 10-20 euron hintainen (saa olla kalliimpikin, mutta kymppikin riittää hyvin) lahja SYNTYMÄPÄIVÄNÄ JA JOULUNA. Tämä riittää vanhemmille.Jos SINÄ ITSE haluat ostaa muuten kuin kaksi kertaa vuodessa, niin riittävä ja hyvä lahja on se, mitä vanhemmat pyytävät, toivovat ja sanovat tarvitsevansa. Jos et halua ostaa sitä, älä osta. Mutta älä osta mitään muutakaan.
Mutta kai raha kelpaa? Täältä olen monesti lukenut että anoppi/ täti toi vain kahdenkympin lahjan synttäreille, se ei kattanut edes tarjoilujen hintaa.
Merkillistä. En ole koskaan nähnyt tuollaista.
Et ehkä lue täällä niin paljon kuin minä.
Täälläkin olevat tarinat olen monesti jo lukenut vastaavissa keskusteluissa.Rajattoman ryönämummon tyttärenä luen kaikki tämän aihepiirin keskustelut täällä aina. Kaikki mikä vähänkin läheltä liippaa, jo 20 vuotta.
Yhtään tuollaista puheenvuoroa en ole lukenut.
No en mahda mitään jos olet kiinnostunut vain omista jutuistasi. Jotka olen jo kymmeniä kertoja lukenut. Ihan ennalta tiesin kun luin otsikon mitkä tarinat ja sanamuodot täällä on.
Niinhän tuossa ei lue. Siinä lukee että mitäön tuollaista väittämääsi kirjoitusta täällä ei ole ollut.
Ei tässä keskustelussa mutta kymmenissä anoppi on paha ja lahjat huonoja keskusteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on ihan tahallista kiusaamista, kuten tuo maitotuotteiden käyttö, vaikka on allergiaa. Vallan näyttämistä, nöyryyttämistä ja pääsee sitten uhriutumaan ja valittamaan "kun mikään ei kelpaa prinsessaminiälle". Olen lähipiiristä tällaista kuullut ja nähnyt. Anoppi päävikainen ja juoruaa sitten ympäri kyliä millainen kiittämätön miniänsä on... Jostain syystä poikansa ihan tossu.
Tuohan on vaarallista antaa ominpäin lapselle esim maitotuotteita. En jättäisi lastani sellaisen anopin kanssa keskenään, koskaan.
Pelkääkö poikansa äitiään? sitten tosiaan on tossu. Joutuuko pyytelemään äidiltään anteeksi harva se päivä, syyttä? Itkeskeleekö äitinsä takia?
Vaikuttaa kyllä päävikaiselta narsistilta kun haukkuu miniäänsä, tiedän samanlaisia tapauksia.
Vierailija kirjoitti:
🥱
Mutta kirjoitat tässä ketjussa varmaan eniten? Ei kovin uskottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin nähdä miniän ilmeen kun anoppi menee synttäreille kympin lahjan kanssa :)
Täällä on haukuttu värikynät, liidut, värityskirjat, tarrakirjat, nuo kympin lahjat.
Jos kaapit pursuaa kynistä, liiduista, värityskirjoista ja tarrakirjoista + tarroja ja piirrustuksia löytyy seiniltäkin, niin ei niitä tarvita.
Nekin kyllä kelpaa hyväntekeväisyyskirppareille.
Kyllä on anopit typeriä.No miksi ne sitten pitää kierrättää siellä toisen kodissa ollenkaan?
Anopit on tyhmiä. Seuraava anoppisukupolvi on jo fiksu, vain raha on käypää tavaraa.
Osa meistä on sekä anoppeja että miniöitä, ei tämä ole ikäkysymys. Taitaapa olla mukana aito incelkin, jotenkin tutun oloista kiukuttelua.
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi ei koskaan osta lapsille mitään, on niin saita.
Sun anoppi lukee vauvapalstaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi ostaa tavaroita joista itse tykkää. Pienessä mittakaavassa tämä on ok mutta jos anoppi ei kuuntele lahjansaajien toiveita vaan tyrkyttää yhä vain pelkästään omia juttujaan niin tämä viittaa jossain määrin narsismiin. Tällöinhän kyse ei ole lahjansaajan mieltymyksistä vaan nimenomaan lahjanantajan omista tunteista.
Ikävä juttu ja vielä ikävämpi asia on siinä, että monet sairaudet ovat perinnnöllisiä. Jossain määrin hälyttävä signaali koko sukua ajatellen.
Joo siis tämä just. Muistan silloin ennen lasta pitäneeni tuota kaman antamista ystävällisyytenä, mutta kun alkoi tulla kierrätyskeskukseen menevää kamaa meille, aloin kieltäytyä.
Ja tajusin et hetkine eihän se ikinä kysy tarvitaanko me jotain!
Pari kertaa mies pyysi jotain meille tarpeellista astiaa, ei antanut koska vitriinissä kuuluu olla ne.Anoppi piti meidän kotia kierrätyskeskuksena ja saatiin kulahtaneita pussilakanoita, puolikuolleita kukkia ja hänen kotinsa romuja.
Ostettiin aloitteestani hälle kuitenkin pyykinpesukone, lahjakortti yksityiselle lääkäriasemalle ja S-ryhmän lahjakortteja.
Sanoin miehelle et nyt riittää meidän puolelta hyvät lahjat, vittuilua tuo anopin käytös on.Ap
Ahaa, vitriinimummo, vitriinejä joka nurkassa ja täynnä sälää jeesuksenajoilta asti, ostettuja, varastettuja, muilta mummoilta huijattuja jne. Nehän ne on stana tärkeitä.
Varmaan muisti kiittää pesukoneesta ja muista lahjoista? ja selän takana haukkuu miniää kiittämättömäksi.
Hoitoon sellainen anoppi pitäisi roudata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin nähdä miniän ilmeen kun anoppi menee synttäreille kympin lahjan kanssa :)
Täällä on haukuttu värikynät, liidut, värityskirjat, tarrakirjat, nuo kympin lahjat.
Jos kaapit pursuaa kynistä, liiduista, värityskirjoista ja tarrakirjoista + tarroja ja piirrustuksia löytyy seiniltäkin, niin ei niitä tarvita.
Nekin kyllä kelpaa hyväntekeväisyyskirppareille.
Kyllä on anopit typeriä.No miksi ne sitten pitää kierrättää siellä toisen kodissa ollenkaan?
Anopit on tyhmiä. Seuraava anoppisukupolvi on jo fiksu, vain raha on käypää tavaraa.
Osa meistä on sekä anoppeja että miniöitä, ei tämä ole ikäkysymys. Taitaapa olla mukana aito incelkin, jotenkin tutun oloista kiukuttelua.
Jep. Huomaa siitä, kun on naisvihaa aina sitä nuorempaa kohtaan. Nimenomaan, kun on kyse jonkun miehen vaimosta, niin palstainkkelin jankkaus alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Voitteko selittää anopin käytöstä, kiitos
Kannattaa lukea ne anopin käyttöohjeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos antaa homeisia satasia kolme? Mitä sanoo miniät? Liian vähän?
Tai entä jos taivas oiskin RUSKEA?
Ooks sä 3 vuotias vai vaan sen tasolla?Voisko joku miniä oikeasti sanoa mikä on riittävä ja hyvä lahja? Se on tietysti raha, paljonko ja monesti vuodessa? Kertokaa!
Minäpä kerron.
Riittävä ja hyvä lahja on vanhempien toivoma (eli lapselle mieleinen, järkevä, joku mitä ei ole jo 20 kpl kotona ja lapsi hinkuu lisää vaikkei ikinä leiki edellisilläkään sekä iän mukainen) ja n. 10-20 euron hintainen (saa olla kalliimpikin, mutta kymppikin riittää hyvin) lahja SYNTYMÄPÄIVÄNÄ JA JOULUNA. Tämä riittää vanhemmille.Jos SINÄ ITSE haluat ostaa muuten kuin kaksi kertaa vuodessa, niin riittävä ja hyvä lahja on se, mitä vanhemmat pyytävät, toivovat ja sanovat tarvitsevansa. Jos et halua ostaa sitä, älä osta. Mutta älä osta mitään muutakaan.
Mutta kai raha kelpaa? Täältä olen monesti lukenut että anoppi/ täti toi vain kahdenkympin lahjan synttäreille, se ei kattanut edes tarjoilujen hintaa.
Merkillistä. En ole koskaan nähnyt tuollaista.
Et ehkä lue täällä niin paljon kuin minä.
Täälläkin olevat tarinat olen monesti jo lukenut vastaavissa keskusteluissa.Rajattoman ryönämummon tyttärenä luen kaikki tämän aihepiirin keskustelut täällä aina. Kaikki mikä vähänkin läheltä liippaa, jo 20 vuotta.
Yhtään tuollaista puheenvuoroa en ole lukenut.
No en mahda mitään jos olet kiinnostunut vain omista jutuistasi. Jotka olen jo kymmeniä kertoja lukenut. Ihan ennalta tiesin kun luin otsikon mitkä tarinat ja sanamuodot täällä on.
Niinhän tuossa ei lue. Siinä lukee että mitäön tuollaista väittämääsi kirjoitusta täällä ei ole ollut.
Ei tässä keskustelussa mutta kymmenissä anoppi on paha ja lahjat huonoja keskusteluissa.
Puppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin nähdä miniän ilmeen kun anoppi menee synttäreille kympin lahjan kanssa :)
Täällä on haukuttu värikynät, liidut, värityskirjat, tarrakirjat, nuo kympin lahjat.
Jos kaapit pursuaa kynistä, liiduista, värityskirjoista ja tarrakirjoista + tarroja ja piirrustuksia löytyy seiniltäkin, niin ei niitä tarvita.
Nekin kyllä kelpaa hyväntekeväisyyskirppareille.
Kyllä on anopit typeriä.
Vie sinne sitten.
Vierailija kirjoitti:
Aika huonosti kuitenkin aviomies valitaan, pettymys puretaan anoppiin.
Vanhempiaan ei voi valita.
Miksihän näissä viesteissä se on lähes aina anoppi, joka rahtaa ryönää lapsenlapsilleei juuri koskaan oma äiti saati appi. Vaarin kohdalla kun riittää, että vaivautuu edes joskus paikalle. Mitään vaarin ei toki tarvitse tuoda, sillä vaari sanoo kerran lapsenlapselle jotain tyyliin tiluliluleijaa ja vilkuttaa ja sitten vaari jo keskittyykin juttelemaan tärkeämpiä (ja paljon kiinnostavampia) miesten asioita talon isännän kanssa. Oli anoppi tuomatta tai toi tuomisia, niin se on aina pieleen. Vaarin ei tarvitse vaivautua, sillä vaari on mies, eikä miehiä kiinnosta kakarat ja niiden romut. Ei ole ikinä kiinnostanut. Huomioitavaa on myös se, ettei vaari ole ikinä se, joka soittaa ja kysyy kuulumisia. Vaari on se, jonka kuulumiset kysytään. Vaari on ikään kuin jokin lisäosa, joka raahautuu paikalle mummun mukana. Jollei satu olemaan (usein sattuu) tärkeämpääkin tekemistä, kuten halkojen hakkuu, kalastus, jonkin turhan vempaimen korjailu tai urheilun möllötys. Ja en ole anoppi. Olenpahan vaan laittanut merkille.
Anopit on tyhmiä. Seuraava anoppisukupolvi on jo fiksu, vain raha on käypää tavaraa.