Lue keskustelun säännöt.
Perinnötkin menee jatkossa hoitomaksuihin
26.04.2023 |
Olen järkyttynyt. Isäni on hoidossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelutalossa. Aikaisemmin hoitomaksu määräytyi niin, että eläkkeestä piti jäädä pieni summa ihmiselle käyttövaraa, esim. puhelin- ja parturikuluja varten. Muistaakseni summa oli n. 150 €.
Eipä ole näin enää. Hoitomaksuun voi mennä koko eläke, jos tilillä on yli 4000 euroa. Isäni on saanut äidiltään pienen perinnön, n. 20 000 euroa. Nyt siis tämä ei nauti mitään suojaa, vaan hyvinvointivaltio syö sen omiin kuluihinsa. Eipä mummi olisi säästänyt, jos olisi tämän tiennyt. Isän hoitokulut on tosiaan yli hänen eläkkeen, ja mitään alennusta niihin ei voi saada, koska hänellä on tilillä nyt noita "säästöjä". Isäni on vasta 71-vuotias ja hoitokodissa aivovamman vuoksi. Hänen kohdallaan ei ole siis kyse tyypillisestä palveluasumisesta, joka kestää vain 2-3 vuotta, vaan voi kestää jopa esim. 20 vuotta. Säästöillään hän pystyisi tekemään pieniä matkoja ja siten hyödyntää perintöään.
Pitääkö tässä nyt sitten nostaa isän tililtä 16 000 "piirongin laatikkoon" vai siirtää tili ulkomaille? Tämä on hullua. Auttakaa.
Kommentit (867)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein. Jos on rahaa, pitää maksaa hoidosta, eikä jemmata rahoja seuraavalle sukupolvelle perinnöksi.
Miksi? Minä ainakin haluaisin nimenomaan jemmata rahani jälkipolville.
Siinä tapauksessa ota ja hyppää avantoon sitten, kun alat epäillä että itse tarvitsisit perintörahoiksi suunnittelemaasi varallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on väärin että koko ikänsä töitä tehnyt joutuu maksamaan samasta paskasta hoidosta kuin naapuri, joka ei ole ikinä ollut muuta kuin tukiloinen ja saa kaiken ilmaiseksi.
Ei hätää, ei tukiloiset mitään saa. Saatiin oikeistohallitus.
Kun tekee 30 vuotta töitä 2400 bruttopalkalla niin saa eläkettä 960 että siitä vain hoitoa maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
On kunniallista omilla varoilla hoidattaa itseään. Mitään perintöhän ei aloittajalle ole vielä tullut kun isänsä on elossa. Ap olisi piilottamassa isänsä saamaa perintöä että saisi sen myöhemmin itselleen. Ahneutta.
Isäni kuollessa isälle ja äidille jäi rahavaroja ja heillä keskinäinen testamentti. Äiti halusi jakaa vähän isän rahoja meille lapsille kullekin vähän alle 5000 euroa. Loput on varattu äidin mahdollisiin hoitoihin ja hoivaan kun niitä todennäköisesti tulee tarvitsemaan. Rahat on turvana että saa ostopalveluja. Yksityislääkäriä ja leikkauksia tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyntää perintöään? Eli siis jos mä vaikka tilaan siivojan kotiini, niin mä en "hyödynnä" varojani, vaan tuhlaan tulevaa perintöä? Vai olisko mahdollista, että molemmat on totta?
Milloin perinnöstä tuli jotenkin "pyhää rahaa", varsinkaan sen jälkeen, kun perintö on jo jaettu ja verot maksettu jne?
Ei täällä ole kukaan sanonut että rahat tulee säästää tai jättää perinnöksi..
Useimmiten säästetään ja kerätään omaisuutta jotta pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan..eläkeläisetkin käyttää palveluja ja hyödykkeitä joista maksetaan suoraa ja välillistä veroa suomen valtiolle ja näissä kaikissa verot on se mikä nostaa hinnat korkealle mutta maksetuille veroilla odotetaan myös vastinetta.
Kun kerätty omaisuus. Tuleekin käyttää kokonaan palvelujen vastineena lähes kokonaan niin herää vain kysymys miksi olemme maksaneet korkeita veroja ja miksi maksamme korkeita veroja palvelujen ja tuotteiden vastineena.
Tämä sukupolvi mitä aloittajan isä edustaa on maksanut liian pientä eläkemaksua työurallaan suhteessa oikeasti toteutuvaan eläkkeen nauttimisaikaan. Heidän toimestaan myös seuraava sukupolvi on jäänyt pienemmäksi jolloin huoltosuhde on heikentynyt. En syyllistä ketään, nämä on yhteiskunnallisen päätöksentekoon liittyviä asioita, ei yksilön syytä, mutta tilanne on nyt mikä on. Isän sukupolvi on kerryttänyt omaisuutta ja säästänyt ikään kuin velaksi. Velkaa on niin yhteiskunnalla, kuin eläkerahastossa, kuin huoltosuhteessakin. Nyt se velka on maksettava takaisin tai yhteiskunnan rahoituspohja murenee.
Valtava virhe poistaa perheverotus vuonna 1976 (Miettusen, Sorsan punamultahallitus). Ainoastaan 90-luvun lama korjaa hieman sen jälkeen tapahtunutta syntyvyyden romahdusta. Juuri tuolloin suuret ikäluokat olisivat olleet siinä elämänvaiheessa, jossa päätetään riittääkö 1 tai 2 lasta vai tehdäänkö vielä lisää.
Kannattaa katsoa syntyvyyskäyriä ennen kuin väittää jotain. Juuri 70-luvun puolivälissä loppui se syntyvyyden voimakas lasku joka oli alkanut heti niiden suurten ikäluokkien syntymisen jälkeen. Syntyvyys päinvastoin kääntyi hienoiseen nousuun kohti 80-lukua. Ja uusi lasku alkoi vasta 2010.
Kannattaa katsoa niitä rinnakkain ikäjakauman kanssa. Se selittää hyvin mainitsemasi ilmiön, mutta osoittaa myös sen, että syntyvyys ei kasvanut odotusten mukaisesti enää 70-luvun loppupuolella. Suurin ikäluokka oli vuonna 1976 25-30 vuotiaita.
Kannattaa katsoa käyrää joka kuvaa kokonaishedelmällisyyslukua koska se ei muutu ikäluokkien koon mukaan vaan kuvaa vain sitä paljonko lapsia halutaan ja tehdään. Isojen ikäluokkien akaan luku oli lähes kolme. Ja se käyrä kääntyi pitkän laskun jälkeen nousuun juuri 70-luvun puolivälissä (jolloin se oli hunoimmillaan vain 1.5). Sen jälkeen se nousi jälleen 1.6-1.8 välille ja laski taas alle 1.5:n vasta muutama vuosi sitten.
https://aamuset.fi/artikkeli/4157163
Perheverotuksen poistuminen ei siis suinkaan kääntänyt syntyvyyttä laskuun vaan katkaisi pitkän laskun.
en jaksa inttää, mutta linkkisi takaa selviää, että orastava nousu kokonaissyntyvyydessä katkesi 70-luvun puolen välin jälkeen, eikä ole palannut nousu-uralle kuin väliaikaisesti taloudellisten taantumien aikana.
No kukin voi tulkita tuota miten haluaa mutta on kyllä käyrästä katsoen aika selvää että syntyvyys laski hurjasti koko jakson 50-luvulta 70-luvulle ihan riippumatta siitä että silloin oli voimassa perheverotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeestä harvoin perintöä kummemmin kertyy. Perintöä kertyy omaisuudesta. Ja siihenhän ei hoitomaksuissa puututa. Joten nämä "ihan oikein, että joutuu käyttämään omaisuutensa hoivapalveluihin" - vastaajat ovat väärässä.
Heips..ainakin meidän kunnassa hoitopaikkaan sisältyy pieni vuokrattava huone josta asiakas joutuu maksamaan vuokran jotain 500 euroa kuukaudessa ja tähän olisi haettavissa myös asumistuki. Asumistuessa kela tarttuu kyllä tähän omaisuuteen ja säästöihin jos sitä on ja melko pieni omaisuus estää jo tämän asumistuen saannin eli hoitopaikka menee täysin asiakkaan itsensä maksettavaksi..
Sitten päälle tulee kaikki rahastettavat tukipalvelut...ateriat,pyykin pesu,sukan jalkaan laittamiset,puettamiset jne..jne...
Tuo on siis ns. tuettua asumista joka ei ole sama asia kuin tehostetun tuen asuminen tai laitoshoito. Tuettu asuminen on tosiaan ihan kuin vuokra-asumista lisättynä niillä palveluilla joita haluaa.
Tuo sopii vain vielä kohtuukuntoisille vanhuksille mutta kun hoitotarve kasvaa niin se ei enää riitä ja tarvitaan tehokkaampaa hoitoa jossa sitten maksuperusteet ovat erilaiset.
Tuetun asumisen vaihtoehto on asua kotona mutta ottaa ne palvelut sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kunniallista omilla varoilla hoidattaa itseään. Mitään perintöhän ei aloittajalle ole vielä tullut kun isänsä on elossa. Ap olisi piilottamassa isänsä saamaa perintöä että saisi sen myöhemmin itselleen. Ahneutta.
Isäni kuollessa isälle ja äidille jäi rahavaroja ja heillä keskinäinen testamentti. Äiti halusi jakaa vähän isän rahoja meille lapsille kullekin vähän alle 5000 euroa. Loput on varattu äidin mahdollisiin hoitoihin ja hoivaan kun niitä todennäköisesti tulee tarvitsemaan. Rahat on turvana että saa ostopalveluja. Yksityislääkäriä ja leikkauksia tarvittaessa.
Harvalla meillä Suomessa kellään on sellaisia omaisuuksia jotta olis pitkään varaa olla hoitolaitoksensa joka perii 5000 euroa kuukaudessa eli semmoiset 60 000 euroa vuodessa hoitomaksuun. Toki silloin ollaan jo siinä tilassa että ollaan petipotilaana ...kyllä se omaisuus järjestely kannattaa selvittää ajoissa etukäteen ...enemmän luotan omaisiin kuin hoitolaitoksen hyvään tahtoon ja asiakkaan asioita on helpompi järjestellä kun rahat on hänen itsensä hallittavissa eikä silloin kun ne on hoitolaitoksella tai edenbalvojalla joka hoitaa vain hoitolaitoksen etuA
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Onhan niille katto. Se niiden todellinen kustannus. Jos tulosi ovat miljoonan niin et sinä maksa kunnalle laitoshoidosta miljoonaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Niin koska päivähoitoikäisten vanhemmilla on monenmoista muuta kulua sen päivähoidon lisäksi. Sängyssä makaava vanhus taas ei kyllä tarvitse käyttövaroja kuin aika vähän kuussa joten hänen tuloistaan voidaan ottaa paljon isompi osa.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen, että isältäni jäi perintöä noin 20 tuhatta euroa vaikka asui palvelukodissa viimeiset 10 elinvuottaan. Pidin varattomana kun asui kunnan palvelusetelin turvin jne. Hänellä oli osa eläkerahastossa. Onko niin, että siihen ei saanut kajota?
Minun isältä jäi melkein 200 000 euroa tilille rahaa kun kuoli. Ehti olla hoitokodissa noin 3 vuotta.
En sitten tiedä paljon oli rahaa tilillä ennen hoitokotiin menoa ja paljonko tuo rahasumma vaikutti hoitomaksuun. Tai siis riittikö eläke vai ottivatko ennemmän. Sisareni hoiteli isän asioita, kun asui samalla paikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Onhan niille katto. Se niiden todellinen kustannus. Jos tulosi ovat miljoonan niin et sinä maksa kunnalle laitoshoidosta miljoonaa vuodessa.
Kirjoitinkin "käytännössä". Kun puhutaan tavallisista eläkkeistä tai jopa keskimääräistä vähän isommista eläkkeistä. Kaikki menee, eikä omat rahat riitä edes perushankintoihin. ja mikäli omaisuuden ylläpidossa on jotain kuluja, ei näitä enää pysty maksamaan.
Ette te välttämättä saa perintöä, jos taloyhtiö menee konkurssiin niin kaikilta lähtee asunto, myös eläkeläisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Niin koska päivähoitoikäisten vanhemmilla on monenmoista muuta kulua sen päivähoidon lisäksi. Sängyssä makaava vanhus taas ei kyllä tarvitse käyttövaroja kuin aika vähän kuussa joten hänen tuloistaan voidaan ottaa paljon isompi osa.
Jaa-a. Voihan se vanhus tarvita vaikka telkkarin, vaatteita, apteekin itsehoitotuotteita - tai vaikka joskus omaa lempisuklaata. Juuri tuo asenne, että "vanhushan vain maaa säilytyksessä, ei se mitään tarvitse" on ongelmallinen.
Hoivakotien lisäksi kannattaa välttää yleistä edunvalvojaa. Jos vain mahdollista, niin joku lähiomainen edunvalvojaksi. Vaikka oma lapsi pelaisikin omaan pussiinsa, olisi se silti pienempi paha kuin jos yleinen edunvalvoja alkaa sooloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen, että isältäni jäi perintöä noin 20 tuhatta euroa vaikka asui palvelukodissa viimeiset 10 elinvuottaan. Pidin varattomana kun asui kunnan palvelusetelin turvin jne. Hänellä oli osa eläkerahastossa. Onko niin, että siihen ei saanut kajota?
Minun isältä jäi melkein 200 000 euroa tilille rahaa kun kuoli. Ehti olla hoitokodissa noin 3 vuotta.
En sitten tiedä paljon oli rahaa tilillä ennen hoitokotiin menoa ja paljonko tuo rahasumma vaikutti hoitomaksuun. Tai siis riittikö eläke vai ottivatko ennemmän. Sisareni hoiteli isän asioita, kun asui samalla paikkakunnalla.
On siitä ainakin se 150 000 lähtenyt päältä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Niin koska päivähoitoikäisten vanhemmilla on monenmoista muuta kulua sen päivähoidon lisäksi. Sängyssä makaava vanhus taas ei kyllä tarvitse käyttövaroja kuin aika vähän kuussa joten hänen tuloistaan voidaan ottaa paljon isompi osa.
Jaa-a. Voihan se vanhus tarvita vaikka telkkarin, vaatteita, apteekin itsehoitotuotteita - tai vaikka joskus omaa lempisuklaata. Juuri tuo asenne, että "vanhushan vain maaa säilytyksessä, ei se mitään tarvitse" on ongelmallinen.
Voi sillä oll vaikka metsää ja oma talo joka vaatii ylläpito kulua ja metsään menee hoitomaksuja ja kuluja vaikka potilas on sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Onhan niille katto. Se niiden todellinen kustannus. Jos tulosi ovat miljoonan niin et sinä maksa kunnalle laitoshoidosta miljoonaa vuodessa.
Kirjoitinkin "käytännössä". Kun puhutaan tavallisista eläkkeistä tai jopa keskimääräistä vähän isommista eläkkeistä. Kaikki menee, eikä omat rahat riitä edes perushankintoihin. ja mikäli omaisuuden ylläpidossa on jotain kuluja, ei näitä enää pysty maksamaan.
Kun olet sellaisessa hoidossa jossa lähes kaikki tulosi menevät siihen hoitoon niin ei siinä enää yleensä hirveasti mitään perushankintoja ihmisellä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.
Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.
Lasten päivähoitokin maksaa monta tonnia kk todellisuudessa, silti siitä ei makseta kuin murto-osa. Sekin pitäisi olla kaikille samanhintainen esimerkki 330e kk.
Kai ymmärrät esimerkin? En sanonut todellista kustannusta.
Ymmärrän esimerkin mutta en sitä miten se liittyi tähän asiaan. Kukaan ei maksa vanhuksen hoivakodin tai lapsen päiväkodin koko kustannusta mutta köyhä maksaa siitä pienemmän osan kuin rikas. Mikä tässä on epäreilua? Sekä köyhä että rikas hyötyvät yhteiskunnan tuesta koska ei tarvitse maksaa koko kustannusta mutta rikas hyötyy vähän vähemmän. Ihan reilua minusta.
Ongelma tässä ei olekaan se, että köyhä joutuu maksamaan vähemmän, vaan se, että kunnan perimille maksuille ei käytännössä ole lainkaan kattoa. Eihän lasten päivähoidostakaan makseta todellisia kustannuksia saati että koko palkka otettaisiin päiväkotimaksuihin. Vanhusten hoidossa taas käytäntö on juuri se, että oli tuloja vähän tai paljon, kaikki viedään. TÄMÄ on se ongelma. Ei ongelma ole se, että köyhistä pidetään huolta, sillä niin kuuluukin olla.
Niin koska päivähoitoikäisten vanhemmilla on monenmoista muuta kulua sen päivähoidon lisäksi. Sängyssä makaava vanhus taas ei kyllä tarvitse käyttövaroja kuin aika vähän kuussa joten hänen tuloistaan voidaan ottaa paljon isompi osa.
Jaa-a. Voihan se vanhus tarvita vaikka telkkarin, vaatteita, apteekin itsehoitotuotteita - tai vaikka joskus omaa lempisuklaata. Juuri tuo asenne, että "vanhushan vain maaa säilytyksessä, ei se mitään tarvitse" on ongelmallinen.
Voi sillä oll vaikka metsää ja oma talo joka vaatii ylläpito kulua ja metsään menee hoitomaksuja ja kuluja vaikka potilas on sairaalassa.
Mihin sitä omaa taloa tarvitaan jos ihminen on hoitokodissa? Normaalisti se myydään siinä vaiheessa. Ja sen oman asunnon kulut muuten saa vähentää hoitomaksuista puolen vuoden ajan joten aikaa myyntiin on.
Ei hätää, ei tukiloiset mitään saa. Saatiin oikeistohallitus.