Perinnötkin menee jatkossa hoitomaksuihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyödyntää perintöään? Eli siis jos mä vaikka tilaan siivojan kotiini, niin mä en "hyödynnä" varojani, vaan tuhlaan tulevaa perintöä? Vai olisko mahdollista, että molemmat on totta?

Milloin perinnöstä tuli jotenkin "pyhää rahaa", varsinkaan sen jälkeen, kun perintö on jo jaettu ja verot maksettu jne?

Ei täällä ole kukaan sanonut että rahat tulee säästää tai jättää perinnöksi..

Useimmiten säästetään ja kerätään omaisuutta jotta pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan..eläkeläisetkin käyttää palveluja ja hyödykkeitä joista maksetaan suoraa ja välillistä veroa suomen valtiolle ja näissä kaikissa verot on se mikä nostaa hinnat korkealle mutta maksetuille veroilla odotetaan myös vastinetta.

Kun kerätty omaisuus. Tuleekin käyttää kokonaan palvelujen vastineena lähes kokonaan niin herää vain kysymys miksi olemme maksaneet korkeita veroja ja miksi maksamme korkeita veroja palvelujen ja tuotteiden vastineena.

Tämä sukupolvi mitä aloittajan isä edustaa on maksanut liian pientä eläkemaksua työurallaan suhteessa oikeasti toteutuvaan eläkkeen nauttimisaikaan. Heidän toimestaan myös seuraava sukupolvi on jäänyt pienemmäksi jolloin huoltosuhde on heikentynyt. En syyllistä ketään, nämä on yhteiskunnallisen päätöksentekoon liittyviä asioita, ei yksilön syytä, mutta tilanne on nyt mikä on. Isän sukupolvi on kerryttänyt omaisuutta ja säästänyt ikään kuin velaksi. Velkaa on niin yhteiskunnalla, kuin eläkerahastossa, kuin huoltosuhteessakin. Nyt se velka on maksettava takaisin tai yhteiskunnan rahoituspohja murenee.

Valtava virhe poistaa perheverotus vuonna 1976 (Miettusen, Sorsan punamultahallitus). Ainoastaan 90-luvun lama korjaa hieman sen jälkeen tapahtunutta syntyvyyden romahdusta. Juuri tuolloin suuret ikäluokat olisivat olleet siinä elämänvaiheessa, jossa päätetään riittääkö 1 tai 2 lasta vai tehdäänkö vielä lisää.

Kannattaa katsoa syntyvyyskäyriä ennen kuin väittää jotain. Juuri 70-luvun puolivälissä loppui se syntyvyyden voimakas lasku joka oli alkanut heti niiden suurten ikäluokkien syntymisen jälkeen. Syntyvyys päinvastoin kääntyi hienoiseen nousuun kohti 80-lukua. Ja uusi lasku alkoi vasta 2010.

Kannattaa katsoa niitä rinnakkain ikäjakauman kanssa. Se selittää hyvin mainitsemasi ilmiön, mutta osoittaa myös sen, että syntyvyys ei kasvanut odotusten mukaisesti enää 70-luvun loppupuolella. Suurin ikäluokka oli vuonna 1976 25-30 vuotiaita.

Kannattaa katsoa käyrää joka kuvaa kokonaishedelmällisyyslukua koska se ei muutu ikäluokkien koon mukaan vaan kuvaa vain sitä paljonko lapsia halutaan ja tehdään. Isojen ikäluokkien akaan luku oli lähes kolme. Ja se käyrä kääntyi pitkän laskun jälkeen nousuun juuri 70-luvun puolivälissä (jolloin se oli hunoimmillaan vain 1.5). Sen jälkeen se nousi jälleen 1.6-1.8 välille ja laski taas alle 1.5:n vasta muutama vuosi sitten.

https://aamuset.fi/artikkeli/4157163

Perheverotuksen poistuminen ei siis suinkaan kääntänyt syntyvyyttä laskuun vaan katkaisi pitkän laskun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Juurikin näin varallisuus päätyy kunnalle tai hoitolaitokselle . Hyvinvointia ja hoitoa ei ole jossain pedissä makuuttaminen hoitolaitoksen nurkassa

Tämän takia en itse uskalla omistaa mitään. Minulle olisi tulossa perintöä, mutta en uskalla ottaa sitä vastaan. Jos se siirtyy lapsilleni, on se sentään turvattu, eikä tarvitse pelätä, mentämmekö kaiken kunnalle.

Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Johan tässä tuli moneen kertaan esille että varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin...

Jos varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin niin silloin varallisuus nostaa hoidon hintaa asiakkaalle

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä että jos hoito maksaa 1200e kk, se maksaa sen verran ja jokainen maksaa tasan sen,ei mitään alennuksia köyhille ja hyvätuloisille kalliimpaa. Se on epätasa-arvoista.

Mutta kun se laitostasoinen hoito maksaa käytännössä 4000-5000 euroa kuussa. Joten sitä ei yleensä maksa itse edes moni hyvätuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Johan tässä tuli moneen kertaan esille että varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin...

Jos varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin niin silloin varallisuus nostaa hoidon hintaa asiakkaalle

No tuli koska osa ihmisistä ei millään suostu uskomaan että asia ei ole niin vaikka se on heille todistettu moneen kertaan. Tuloiksi laskettavaa varallisuutta on käytännössä vain metsäomaisuus, ei mikään muu omaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Johan tässä tuli moneen kertaan esille että varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin...

Jos varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin niin silloin varallisuus nostaa hoidon hintaa asiakkaalle

Ei varallisuutta tähän saakka ole laskettu tuloiksi, lukuun ottamatta metsävarallisuutta, josta on tehty laskennallinen tulo. On saanut olla vaikka miljoona tilillä rahaa, mutta jos on ollut pieni eläke, niin hoitomaksu on määräytynyt sen pienen eläkkeen mukaan. 

Jos tämä nyt vihdoin on muuttunut, niin hyvä asia!

Eihän sillä nyt pitäisi olla mitään väliä, millä tavalla mammona on hankittu, onko se tullut perintönä vai säästetty palkkatuloista vai voitettu Lotosta. Pointti on että se, kenellä on rahaa, maksaa hoidostaan, eikä saa yhteiskunnan maksamaa hoitoa.  

Äitini laitostasoinen huolto maksaisi 6200 euroa kuussa, jos sen maksaisi kokonaan ja täysin omalla rahalla. Helsingissä, hyvätasoisena pidetty paikka, ei kuitenkaan kallein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Minä en halua että sosialistit käyvät kiinni rahoihini sitten kun en pysty enää niistä itse päättämään. Maksan hoidosta saman hinnan kuin muutkin. Eikö se ole tasa arvoista?

Niissä maissa, missä hoito maksaa kaikille saman verran, on kaikissa käytössä eläkekatto. Se on yleensä noin 4000-5000 euron kohdalla. Suomessa taas osa eläkkeistä on paljonkin tätä isompia.

Jos on isot eläketulot, on yleensä kertynyt säästöjä jo työssäoloaikana, ja joutaa itse maksaa hoitonsa, minun mielestä. 

Jos tätä lähdetään muuttamaan, niin siitä päästä mielellään, että ensin säädetään eläkekatto. Mutta onpas Kokoomus ollut ihan hiljaa siitä asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Johan tässä tuli moneen kertaan esille että varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin...

Jos varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin niin silloin varallisuus nostaa hoidon hintaa asiakkaalle

Ei varallisuutta tähän saakka ole laskettu tuloiksi, lukuun ottamatta metsävarallisuutta, josta on tehty laskennallinen tulo. On saanut olla vaikka miljoona tilillä rahaa, mutta jos on ollut pieni eläke, niin hoitomaksu on määräytynyt sen pienen eläkkeen mukaan. 

Jos tämä nyt vihdoin on muuttunut, niin hyvä asia!

Eihän sillä nyt pitäisi olla mitään väliä, millä tavalla mammona on hankittu, onko se tullut perintönä vai säästetty palkkatuloista vai voitettu Lotosta. Pointti on että se, kenellä on rahaa, maksaa hoidostaan, eikä saa yhteiskunnan maksamaa hoitoa.  

Jos tarkkoja ollaan niin tämä nykyinen laskentatapa jossa varallisuutta ei lasketa tuloksi on aika vähän aikaa voimassa ollut. Ennen siis oli ihan yleinen käytäntö että laskettiin mutta sitten lainsäädäntö muuttui ja nykyään enää ei lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Johan tässä tuli moneen kertaan esille että varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin...

Jos varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin niin silloin varallisuus nostaa hoidon hintaa asiakkaalle

Ei varallisuutta tähän saakka ole laskettu tuloiksi, lukuun ottamatta metsävarallisuutta, josta on tehty laskennallinen tulo. On saanut olla vaikka miljoona tilillä rahaa, mutta jos on ollut pieni eläke, niin hoitomaksu on määräytynyt sen pienen eläkkeen mukaan. 

Jos tämä nyt vihdoin on muuttunut, niin hyvä asia!

Eihän sillä nyt pitäisi olla mitään väliä, millä tavalla mammona on hankittu, onko se tullut perintönä vai säästetty palkkatuloista vai voitettu Lotosta. Pointti on että se, kenellä on rahaa, maksaa hoidostaan, eikä saa yhteiskunnan maksamaa hoitoa.  

Miksi kukaan enää säästäisi, jos lopputulos olisi se, että säästöt otettaisiin kunnalle?

Nämä visiot siitä, miten "vanhukset maksavat säästöillään hoitonsa" perustuvat ilmeisesti ajatukseen siitä, että ihmiset ovat niin kilttejä ja tyhmiä, että elävät säästeliäästi ja kitkutellen koko ikänsä vain hyödyttääkseen kuntaa mahdollisimman paljon sitten vanhana. Mutta eihän se noin mene. Jos vanhan ihmisen säästöt käytännössä ovat kunnan omaisuutta, ei kukaan enää säästäisi mitään - rahat joko kätkettäisiin patjan alle, tai sitten ne junailtaisiin tavalla tai toisella jälkipolville. Tai sitten vaan elettäisiin tuhlaillen kulutusjuhlaa viettäen koko elämä.

Vierailija kirjoitti:

Omaan vanhuuteen on kymmeniä vuosia mutta jo nyt pelottaa tulevaisuus hoitoa vailla kusisissa vaipoissa yhteiskunnan ryöstämänä. Itsemurha ei ole huono vaihtoehto.

Monet ottaa Aasiasta nuoren vaimon, joka hoitaa loppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiritsee aika paljon tuo ettei elämänsä ehtoopuolella olevan ihmisen varoja voida käyttää hänen hyvinvointinsa ylläpitoon, ettei vaan perillisten mahdollisesti saama omaisuus hupene perittävän hyvinvoinnin takaamiseen. Mitä varten sitä omaisuutta on jos ei elämän lopullakaan voi realisoida sitä omaksi hyvinvoinniksi.

Eihän varallisuutta silloin käytetään omaan hyvinvointiin, jos se menee kunnalle maksuksi samasta perushoidosta, jonka saa tulotonkin - tällöin ei edes kyse ole hyvinvoinnista, vaan ainoastaan elintoimintojen ylläpitämisestä. Saa isommalla rahalla saman huonon hoidon jonka saisi pikkurahallakin, ja koska kunta on vienyt kaikki rahat, ei voi enää panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Jos ollaan jo laitostasoisesta hoidosta niin ei se varallisuus enää mene siihen hoitoon vaan hoidon hinta suhteutetaan tuloihin. Siis tuloihin ei varallisuuteen.

Johan tässä tuli moneen kertaan esille että varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin...

Jos varallisuus lasketaan tuloiksi ja hoidon hinta suhteutetaan tuloihin niin silloin varallisuus nostaa hoidon hintaa asiakkaalle

Ei varallisuutta tähän saakka ole laskettu tuloiksi, lukuun ottamatta metsävarallisuutta, josta on tehty laskennallinen tulo. On saanut olla vaikka miljoona tilillä rahaa, mutta jos on ollut pieni eläke, niin hoitomaksu on määräytynyt sen pienen eläkkeen mukaan. 

Jos tämä nyt vihdoin on muuttunut, niin hyvä asia!

Eihän sillä nyt pitäisi olla mitään väliä, millä tavalla mammona on hankittu, onko se tullut perintönä vai säästetty palkkatuloista vai voitettu Lotosta. Pointti on että se, kenellä on rahaa, maksaa hoidostaan, eikä saa yhteiskunnan maksamaa hoitoa.  

Miksi kukaan enää säästäisi, jos lopputulos olisi se, että säästöt otettaisiin kunnalle?

Nämä visiot siitä, miten "vanhukset maksavat säästöillään hoitonsa" perustuvat ilmeisesti ajatukseen siitä, että ihmiset ovat niin kilttejä ja tyhmiä, että elävät säästeliäästi ja kitkutellen koko ikänsä vain hyödyttääkseen kuntaa mahdollisimman paljon sitten vanhana. Mutta eihän se noin mene. Jos vanhan ihmisen säästöt käytännössä ovat kunnan omaisuutta, ei kukaan enää säästäisi mitään - rahat joko kätkettäisiin patjan alle, tai sitten ne junailtaisiin tavalla tai toisella jälkipolville. Tai sitten vaan elettäisiin tuhlaillen kulutusjuhlaa viettäen koko elämä.

Minusta edelleen kannattaa säästää. Jos on omia säästöjä, voi valita, mihin rahansa käyttää. Voi myös valita yksityistä hoitoa, ja voi muuttaa asuispalveluun, siis johonkin senioritaloon, jo aikaisemmin ilman kunnallista hoidon tarpeen arviointia. Sieltä voi ostaa tai olla ostamatta palveluja sen mukaan miten itse kokee tarvitsevansa. Kunnan kotihoitoa ei välttämättä kannata varakkaamman ottaa ollenkaan. 

Ihan oikein. Jos on rahaa, pitää maksaa hoidosta, eikä jemmata rahoja seuraavalle sukupolvelle perinnöksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaan vanhuuteen on kymmeniä vuosia mutta jo nyt pelottaa tulevaisuus hoitoa vailla kusisissa vaipoissa yhteiskunnan ryöstämänä. Itsemurha ei ole huono vaihtoehto.

Monet ottaa Aasiasta nuoren vaimon, joka hoitaa loppuun. 

Närpiössä sitä joku tomaatinviljelijä yritti

300 000 euron kerrostalo-osakkeesta esim. Helsingissä perintövero on 37700, jos 1 lapsi.

Jos nainen on 20 vuotta nuorempi miestä eli mies on kuollessa 70 ja nainen 50 niin lapsi maksaa perintöveroa 37700 ja odottaa asuntoa sen jälkeen 40 vuotta, jos äiti elää 90-vuotiaaksi.

Eläkkeestä harvoin perintöä kummemmin kertyy. Perintöä kertyy omaisuudesta. Ja siihenhän ei hoitomaksuissa puututa. Joten nämä "ihan oikein, että joutuu käyttämään omaisuutensa hoivapalveluihin" - vastaajat ovat väärässä.

Perintöveroja meni viime vuonna 12 miljoonaa ulosottoon.

Eikö nuoremmalla sukupolvella oo rahhoo