Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita kellä miehiä, jotka ei oikein huolehdi mistään?
06.04.2023 |
Olen aivan kyllästynyt ja uupunut siihen, että kaikki perheen asiat ovat viime kädessä minun vastuullani.
Mies toki ihan eri mieltä, jos hänelle asiasta sanon. Omasta mielestään hän huolehtii paljon. Ja juu, kyllä hän jotain tekee. Laittaa tiskejä, vie lapsia harrastuksiin, joskus laittaa nykyään jopa pyykkejä oma-aloitteisesti kaappeihin, MUTTA yleisesti ottaen kaikki siivousasiat, lasten vaatehuolto, harrastuksiin ilmoittautumiset, laskut ym ovat viime kädessä minun vastuullani.
Esim, vaikka mies olisi aamulla kotona hän ei huolehdi että ala-asteikäinen lapsi ehtii ajoissa kouluun. Hän ei huolehdi siitä, että kouluun ilmoitetaan, jos lapsi on pois. Samoin hän ei iltaisin huolehdi, että lapset menevät ajoissa nukkumaan. Hän saattaa sanoa lapsille, että menkää nukkumaan, mutta siihen se sitten jääkin. Hän uppoutuu katsomaan esim omaa sarjaa läppäriltä, eikä jotenkin tajua/välitä että kello lähenee jo puolta yötä ja lapset ovat vielä hereillä, vaikka seuraavana päivänä on koulua. Mutta omasta mielestään hän on kuitenkin huolehtinut asiasta, kun on kerran sanonut lapsille että menkää nukkumaan, joten keskustelu ei etene mihinkään suuntaan, ja sama pätee ihan kaikkeen.
Kun tämä on vain minun näkemys, että hän ei huolehdi. Hänen mielestään hän huolehtii, jos minä sanon että yhdellä lapsella on lääkäri kesken päivän ja mies pääsee viemään hänet. Hän ei todellakaan olisi muistanut lääkäriä, jos en olisi siitä huolehtinut jo hyvissä ajoin etukäteen. Toisaalta jos joku kerta hän ei vaan pääse viemään lasta töidensä takia, hän vaan ilmoittaa että ei pääse ja olettaa että hoidan.
Voisin luetella miljoona samanlaista asiaa. Ja lopputulema on se, että olen ihan kyllästynyt ja väsynyt koko perhe-elämään miehen kanssa ja mietin vakavissani eroa.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nyt on niin, että sinun ap kannattaa erota.
Kyllä näin se taitaa olla. Olen nyt useamman vuoden oikeastaan "kerännyt voimia" tätä eroa varten. Kun on ollut vaan niin paljon kaikkea vastuulla, että siihen vielä sitten ero päälle, jota mies ei tietenkään halua, on tuntunut vaan liialta.
Miehen kanssa on ollut vaikea keskustella aiheesta. Pitkään hän katsoi ettei hänen tarvitse puhua erosta vaihtoehtona ollenkaan, koska HÄN ei halua erota. Nyt kuitenkin olemme siitäkin jo vähän keskustelleet.
Mies ei tykkää ajatuksesta, että nuorin lapsi asuisi minun luonani. Itse olen sitä mieltä että lapsi on vielä liian nuori (alle kouluikäinen) viikko-viikko-systeemiin ja toki olen itsekkäästi ajatellut, että lapsi asuisi sitten minun luonani, koska olen paljon läheisempi lapsen kanssa vietettyäni hänen kanssaan enemmän aikaa alusta asti. Isommat voisivat asua vuorotellen molempien luona, tosin erosta puhuttaessa mies sanoi että hänellä ei ole varaa isoon asuntoon, joten hankkisi todennäköisesti yksiön jonne lapset eivät sitten mahtuisi? En ihan ymmärrä logiikkaa tässäkään. Hän ei halua että lapset asuisivat pelkästään minun luona, mutta hankkii silti vaan yksiön itselleen? Hän sanoi myös, ettei sitten osallistuisi nykyisen asuntomme kustannuksiin, joten käytännössä hän vaan ei huolehtisi lasten asumisesta ollenkaan? Aika käsittämättömän kuuloista, mutta tällaista hän tosiaan on puhunut ja totesi vaan, että ei hänellä ole varaa. No, pakko itse selvitä siitäkin sitten jollain tavalla. Pienempään asuntoon meidän on toki muutettava, mutta kämpän myynnin ja kaikki mies ilmeisesti siis jättää minulla ja hankkii itselleen vaan yksiön, jos ero tulee. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kaikkein turhauttavinta on miehen totaalinen kieltoreaktio, kun mainitsen siitä että koen arjen olevan epäreilua ja minun vastuullani on liikaa. Kun omasta mielestään hän huolehtii.
Olen yrittänyt, että jotkut asiat olisivat täysin hänen vastuullaan. Esim joidenkin laskujen maksut (yhteiseltä tililtä!) ja auton renkaiden vaihto. Mutta silti hän ei niitäkään hoida! Laskut menee perintään ja hän maksaa ne sitten (siltä samalta yhteiseltä tililtä!) perintäkuluineen. Viime talvena mies lähti harrastusreissuun juuri kun sattui lumisateet viikonloppuna ja siitä tiedotettiin kyllä etukäteen että oli lumisateita odotettavissa sinä viikonloppuna ja mies tiesi että joudun käyttämään autoa lasten harrastusten takia, niin hän ei huolehtinut siitä että olisi vaihtanut renkaat etukäteen. Se suututti tosi paljon, kun se on about asia, joka on ns. täysin hänen vastuullaan.
Ajatuksia? Vinkkejä?
T. Ap
Ap vielä jatkaa, että ruokahuolto myös ollut 90% vastuullani nämä vuodet. Siitä olen koittanut sanoa niin hyvällä kuin pahalla, mutta ei auta, koska mies puolustautuu että käyhän hänkin kaupassa. Juu kyllä käy sen 1/10 kerroista. Ja siihen se keskustelu sitten tyssää. Joskus hän saattaa sanoa riidan päätteeksi, että okei hän käy jatkossa enemmän kaupassa tai laittaa aina vaikka lauantaisin ruokaa ettei ruoanlaitto ole 100% minun vastuullani, mutta hän tekee sen yhtenä lauantaina ja jo seuraavana lauantaina se on unohtunut?! Siivouksen suhteen on jotain parannusta tapahtunut suhteen aikana, nykyään hän sentään auttaa minua siivouksessa viikonloppuisin, mutta jos en jostain syystä jaksa/ehdi siivota, niin sitten meillä ei siivota.
Jos joskus tosi harvoin sanon että olen tosi väsynyt, enkä jaksa tehdä mitään, olen vaikka kipeä tms (mitä olen tooooodella harvoin) niin outo ilmiö on sekin, et mies alkaa silloin kiukutella! Tai sitten hän on myös väsynyt/kipeä, toki aina enemmän kuin minä, joten se arki on silloinkin minun vastuullani.
Joo enpä tiedä, miten aikuinen mies ei ymmärrä omien tekojensa tai tekemättä jättämisiensä seurauksia. Meillä ei esim ole varmaan vuoteen ollut seksiä. Ja miksiköhän? Koska en halua, en arvosta tällaista miestä, eikä mies ole tehnyt mitään sen eteen että haluni heräisivät. Nyt kun mietin, eipä hän ole oikein koskaan tehnyt mitään sen eteen. Itsestäänselvyytenä pitänyt sitäkin. Juu ei kiitos. T. Ap
Eli sinä olet vuosia ollut kynnysmattona ja nyt sitten heräsit. Melkoista.
No mutta ei nyt ilmeisesti mitään kovin erikoista seksiä tarjolla, jos ei miestäkään ole vuoteen kiinnostanut.
Olen keskittynyt perheeseen, lapsiin ,että heillä olisi kaikki hyvin ja heillä on onneksi ollutkin asiat tosi hyvin. Ovat fiksuja, hyviä koulussa, heillä on kivoja harrastuksia ja kavereita. Olen keskittynyt kantamaan taloudellisen vastuun perheessä, hoitanut siinä samalla myös omaa iäkästä vanhempaa ja sairasta sisarusta! Nyt kun mietin niin olen jaksanut ihan liikaa, mutta koen että vähän myös pakon edessä. En ole edes ehtinyt kunnolla miettiä että eihän tämä nyt ihan reilua ole, olen vaan painanut eteenpäin.
Onko se sitten kynnysmattona olemista? Olisiko pitänyt jättää lapset heitteille ja sukulaiset omilleen pärjäämään? En osaa sanoa. Mutta kyllä vuodet ovat sen vahvistaneet, että miehestä ei kauheasti tukea ja apua ole. Kevyistä syistä en riko perhettä, mutta rajansa kaikella. Mies olisi varmasti pitänyt jättää jo paljon aiemmin, mutta kun pientä muutosta parempaan on kuitenkin vuosien aikana tapahtunut, niin olen senkin suhteen jaksanut olla toiveikas ja toki olen myös lapsia ajatellut tässä, että heillä on kuitenkin ollut isä heidän elämässä. Mutta kyllä se vaan niin on, että saan koko loppu elämäni odotella että elämä tämän ihmisen kanssa olisi jotenkin reilua ja saisin häneltä arvostusta. Miten hän voisi arvostaa tekemisiäni, kun ei edes halua myöntää että teen paljon enemmän?
T. Ap
Tämäkin on jännä juttu. Itse mietin, että jos minulla olisi mies joka hoitaisi tosi paljon asioita, jopa enemmän kuin minä, niin olisin varmasti tosi kiitollinen ja iloinen ja onnellinen. Kokisin oikeastaan että olen miehelle jotain velkaa ja jotainhan minun olisi pakko keksiä ns kompensoimaan tilannetta. Pitäisi miestä varmasti hyvänä jollain tavalla, koska muuten pelkäisin menettäväni hänet. Ehkä ostaisin jotain lahjoja? Hemmottelisin jollain tapaa? Todellakin haluaisin jotenkin hänelle osoittaa miten kiitollinen olen. Näin ainakin kuvittelen? Mutta miksi tuollaiselle vapaamatkustajalle osoittaisin yhtään mitään vielä kaiken päälle?
Itse olen viime aikoina työssäni kohdannut paljon perheitä ja jopa yllättynyt miten usein mies on päävastuussa perheen asioista. Tässä on varmaan jonkin verran muutosta tapahtunut viime vuosien aikana. Mies on se joka perheessä kasvattaa lapsia, huolehtii heidän ruokailuistaan, vaatteista jne. Mies saattaa olla myös se joka kantaa päävastuun parisuhteen tilanteesta.
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
On se jännä, kun tämäkin on naisen syytä. Entä jos toinen ei vaan ota vastuuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
On se jännä, kun tämäkin on naisen syytä. Entä jos toinen ei vaan ota vastuuta?
Silloin mies ei varmaan tee sitä oletusta?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen.
Meillä taianomaisesti itsekseen autot pysyy kunnossa, jopa ilman korjaamopalveluita. Tenavilla polkupyörät huollettu ja turvallisesti kunnossa. Piha siivoutuu itsekseen talvi <-> kesäkuntoon. Syksyisin lehdetkin vain katoaa yhtäkkiä. Talo tekee itse pikkukorjaukset ja huollot. Talvisin lumet kasautuu painovoiman vaikutuksesta pihan laidoille. Pienin lapsi tulee yksikseen päivähoidosta kotiin. Polttopuutkin tippuu taivaalta suoraan puuvajaan. Autotallikin pysyy hyvässä järjestyksessä kun mitään en tee enkä korjaa. Roskatkin kulkeutuu suoraan piharoskikseen ja kompostin levittää nuo puutarhatontut jotka herää öisin eloon. Marjapuskistakin herukat pyörii alkusyksyn mittaan yksinään pakastimeen ja mustikat varistaa tullessaan itse roskat pois. Jääkaappikin täyttyy valmiista ruuasta sunnuntaisin ihan taikaiskusta.
Mä vaan makaan ja jauhan nikotiinipurkkaa
Ilmoititko hoitoajat päikkyyn? En. No ei vissii kiinnosta pälä pälä.
Kiitos ja anteeks, meni tunteisiin.
Eihän sinusta puhuttu. Mitä oikein vaahtoat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
On se jännä, kun tämäkin on naisen syytä. Entä jos toinen ei vaan ota vastuuta?
Silloin mies ei varmaan tee sitä oletusta?
Tarkoitan, jos mies ei vaan ota vastuuta? Sitten huostaan vaan lapset tai muuten lasten kustannuksella käydään valta taisteluita?
Jos otat eron, silloin mies ei tee senkään vertaa ja sitten vasta olisitkin uupunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihmettelen näissä asioissa sitä, että mitä te haluatte niiden miesten tekevän vielä kodinhoidon ja lasten harrastusten kuskaamisen lisäksi? Mitä on ne asiat, joista te otatte niin järkyttävästi painetta, että hajoatte sen alle noin? Mieshän kantaa oman vastuunsa kodinhoidosta ja lapsista myös ihan jo aloituksen jutussa. Jos se sinun varaama lääkäriaika sille lapselle unohtuu mieheltä niin eikö tuo ole ihan luonnollista? Jos mies olisi alunalkaen hoitanut sen lääkäriasian niin eiköhän olisi muistanut. En minäkään muista miehen juttuja tai asioita tai sitä mitä hän on lapsellemme tehnyt tai sopinut. Herran jeesus sentään jos mies alkaisi mua niistä muistuttelemaan niin johan siinä hajoaa pää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kaikkein turhauttavinta on miehen totaalinen kieltoreaktio, kun mainitsen siitä että koen arjen olevan epäreilua ja minun vastuullani on liikaa. Kun omasta mielestään hän huolehtii.
Olen yrittänyt, että jotkut asiat olisivat täysin hänen vastuullaan. Esim joidenkin laskujen maksut (yhteiseltä tililtä!) ja auton renkaiden vaihto. Mutta silti hän ei niitäkään hoida! Laskut menee perintään ja hän maksaa ne sitten (siltä samalta yhteiseltä tililtä!) perintäkuluineen. Viime talvena mies lähti harrastusreissuun juuri kun sattui lumisateet viikonloppuna ja siitä tiedotettiin kyllä etukäteen että oli lumisateita odotettavissa sinä viikonloppuna ja mies tiesi että joudun käyttämään autoa lasten harrastusten takia, niin hän ei huolehtinut siitä että olisi vaihtanut renkaat etukäteen. Se suututti tosi paljon, kun se on about asia, joka on ns. täysin hänen vastuullaan.
Ajatuksia? Vinkkejä?
T. Ap
Ap vielä jatkaa, että ruokahuolto myös ollut 90% vastuullani nämä vuodet. Siitä olen koittanut sanoa niin hyvällä kuin pahalla, mutta ei auta, koska mies puolustautuu että käyhän hänkin kaupassa. Juu kyllä käy sen 1/10 kerroista. Ja siihen se keskustelu sitten tyssää. Joskus hän saattaa sanoa riidan päätteeksi, että okei hän käy jatkossa enemmän kaupassa tai laittaa aina vaikka lauantaisin ruokaa ettei ruoanlaitto ole 100% minun vastuullani, mutta hän tekee sen yhtenä lauantaina ja jo seuraavana lauantaina se on unohtunut?! Siivouksen suhteen on jotain parannusta tapahtunut suhteen aikana, nykyään hän sentään auttaa minua siivouksessa viikonloppuisin, mutta jos en jostain syystä jaksa/ehdi siivota, niin sitten meillä ei siivota.
Jos joskus tosi harvoin sanon että olen tosi väsynyt, enkä jaksa tehdä mitään, olen vaikka kipeä tms (mitä olen tooooodella harvoin) niin outo ilmiö on sekin, et mies alkaa silloin kiukutella! Tai sitten hän on myös väsynyt/kipeä, toki aina enemmän kuin minä, joten se arki on silloinkin minun vastuullani.
Joo enpä tiedä, miten aikuinen mies ei ymmärrä omien tekojensa tai tekemättä jättämisiensä seurauksia. Meillä ei esim ole varmaan vuoteen ollut seksiä. Ja miksiköhän? Koska en halua, en arvosta tällaista miestä, eikä mies ole tehnyt mitään sen eteen että haluni heräisivät. Nyt kun mietin, eipä hän ole oikein koskaan tehnyt mitään sen eteen. Itsestäänselvyytenä pitänyt sitäkin. Juu ei kiitos. T. Ap
Niin aivan. Vain mies yksin on vastuussa sinun halujen herättelystä. Ei ilmeisesti mieskään ihan valtaisasti kaipaa sinun kanssa sänkyyn.
Ja naiset eivät edes ymmärrä miten ylimielisiltä kuulostavat näillä kommenteillaan. Pitäisi tehdä kaikki sirkustemput, että saisi yrittää tyydyttää happamana lahnana makaavan akan, jälleen kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten niin monella muullakin pojalla lapsuudessa, niin kun kotona ei ole tarvinnut koskaan huolehtia mistään, niin ei ole oppinut huolehtimaan juuri mistään ja sitten kun tällainen mieslapsi päätyy parisuhteeseen, on kohtuullinen todennäköisyys sille, ettei hän parisuhteessakaan opi tekemään mitään ylimääräistä, mikä ei liity häneen itseensä suoraan.
Miehissä on tällaisia tapauksia jonkin verran. Tiedän sen, koska olen itse mieslapsi ja olen nähnyt miesten maailmassa tuota ihan jatkuvasti siellä ja täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kaikkein turhauttavinta on miehen totaalinen kieltoreaktio, kun mainitsen siitä että koen arjen olevan epäreilua ja minun vastuullani on liikaa. Kun omasta mielestään hän huolehtii.
Olen yrittänyt, että jotkut asiat olisivat täysin hänen vastuullaan. Esim joidenkin laskujen maksut (yhteiseltä tililtä!) ja auton renkaiden vaihto. Mutta silti hän ei niitäkään hoida! Laskut menee perintään ja hän maksaa ne sitten (siltä samalta yhteiseltä tililtä!) perintäkuluineen. Viime talvena mies lähti harrastusreissuun juuri kun sattui lumisateet viikonloppuna ja siitä tiedotettiin kyllä etukäteen että oli lumisateita odotettavissa sinä viikonloppuna ja mies tiesi että joudun käyttämään autoa lasten harrastusten takia, niin hän ei huolehtinut siitä että olisi vaihtanut renkaat etukäteen. Se suututti tosi paljon, kun se on about asia, joka on ns. täysin hänen vastuullaan.
Ajatuksia? Vinkkejä?
T. Ap
Ap vielä jatkaa, että ruokahuolto myös ollut 90% vastuullani nämä vuodet. Siitä olen koittanut sanoa niin hyvällä kuin pahalla, mutta ei auta, koska mies puolustautuu että käyhän hänkin kaupassa. Juu kyllä käy sen 1/10 kerroista. Ja siihen se keskustelu sitten tyssää. Joskus hän saattaa sanoa riidan päätteeksi, että okei hän käy jatkossa enemmän kaupassa tai laittaa aina vaikka lauantaisin ruokaa ettei ruoanlaitto ole 100% minun vastuullani, mutta hän tekee sen yhtenä lauantaina ja jo seuraavana lauantaina se on unohtunut?! Siivouksen suhteen on jotain parannusta tapahtunut suhteen aikana, nykyään hän sentään auttaa minua siivouksessa viikonloppuisin, mutta jos en jostain syystä jaksa/ehdi siivota, niin sitten meillä ei siivota.
Jos joskus tosi harvoin sanon että olen tosi väsynyt, enkä jaksa tehdä mitään, olen vaikka kipeä tms (mitä olen tooooodella harvoin) niin outo ilmiö on sekin, et mies alkaa silloin kiukutella! Tai sitten hän on myös väsynyt/kipeä, toki aina enemmän kuin minä, joten se arki on silloinkin minun vastuullani.
Joo enpä tiedä, miten aikuinen mies ei ymmärrä omien tekojensa tai tekemättä jättämisiensä seurauksia. Meillä ei esim ole varmaan vuoteen ollut seksiä. Ja miksiköhän? Koska en halua, en arvosta tällaista miestä, eikä mies ole tehnyt mitään sen eteen että haluni heräisivät. Nyt kun mietin, eipä hän ole oikein koskaan tehnyt mitään sen eteen. Itsestäänselvyytenä pitänyt sitäkin. Juu ei kiitos. T. Ap
Niin aivan. Vain mies yksin on vastuussa sinun halujen herättelystä. Ei ilmeisesti mieskään ihan valtaisasti kaipaa sinun kanssa sänkyyn.
Ja naiset eivät edes ymmärrä miten ylimielisiltä kuulostavat näillä kommenteillaan. Pitäisi tehdä kaikki sirkustemput, että saisi yrittää tyydyttää happamana lahnana makaavan akan, jälleen kerran.
Puhutaan jatkossa vähän kauniimmin naisista jooko?
Ei itse Tauno Palokaan noin karkeaa kieltä käyttäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä lähtien teet vain ihan pakolliset. Peset vain omat ja lasten pyykit, teet vain teille ruokaa. Mies hoitakoon omat ruuat ja pyykit. Siivoat tasan omat sotkusi, et muiden, jos lapset ei ihan pieniä ole. Myös niille lapsille vähän vastuuta ikätason mukaan. Laskut kaikki e-laskulle mitä saat. Näin minulla menee, juuri mitään ei enää tarvitse erikseen maksaa. Annat villakoirien kerääntyä. Voi toki olla että se mies ei edes välitä sotkusta, mutta älä välitä sinäkään. Hoidat vaan tasan omat ja lasten asiat, mies jos ei omia menojaan muista, niin olkoon menemättä.
Karvainen setämies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kaikkein turhauttavinta on miehen totaalinen kieltoreaktio, kun mainitsen siitä että koen arjen olevan epäreilua ja minun vastuullani on liikaa. Kun omasta mielestään hän huolehtii.
Olen yrittänyt, että jotkut asiat olisivat täysin hänen vastuullaan. Esim joidenkin laskujen maksut (yhteiseltä tililtä!) ja auton renkaiden vaihto. Mutta silti hän ei niitäkään hoida! Laskut menee perintään ja hän maksaa ne sitten (siltä samalta yhteiseltä tililtä!) perintäkuluineen. Viime talvena mies lähti harrastusreissuun juuri kun sattui lumisateet viikonloppuna ja siitä tiedotettiin kyllä etukäteen että oli lumisateita odotettavissa sinä viikonloppuna ja mies tiesi että joudun käyttämään autoa lasten harrastusten takia, niin hän ei huolehtinut siitä että olisi vaihtanut renkaat etukäteen. Se suututti tosi paljon, kun se on about asia, joka on ns. täysin hänen vastuullaan.
Ajatuksia? Vinkkejä?
T. Ap
Ap vielä jatkaa, että ruokahuolto myös ollut 90% vastuullani nämä vuodet. Siitä olen koittanut sanoa niin hyvällä kuin pahalla, mutta ei auta, koska mies puolustautuu että käyhän hänkin kaupassa. Juu kyllä käy sen 1/10 kerroista. Ja siihen se keskustelu sitten tyssää. Joskus hän saattaa sanoa riidan päätteeksi, että okei hän käy jatkossa enemmän kaupassa tai laittaa aina vaikka lauantaisin ruokaa ettei ruoanlaitto ole 100% minun vastuullani, mutta hän tekee sen yhtenä lauantaina ja jo seuraavana lauantaina se on unohtunut?! Siivouksen suhteen on jotain parannusta tapahtunut suhteen aikana, nykyään hän sentään auttaa minua siivouksessa viikonloppuisin, mutta jos en jostain syystä jaksa/ehdi siivota, niin sitten meillä ei siivota.
Jos joskus tosi harvoin sanon että olen tosi väsynyt, enkä jaksa tehdä mitään, olen vaikka kipeä tms (mitä olen tooooodella harvoin) niin outo ilmiö on sekin, et mies alkaa silloin kiukutella! Tai sitten hän on myös väsynyt/kipeä, toki aina enemmän kuin minä, joten se arki on silloinkin minun vastuullani.
Joo enpä tiedä, miten aikuinen mies ei ymmärrä omien tekojensa tai tekemättä jättämisiensä seurauksia. Meillä ei esim ole varmaan vuoteen ollut seksiä. Ja miksiköhän? Koska en halua, en arvosta tällaista miestä, eikä mies ole tehnyt mitään sen eteen että haluni heräisivät. Nyt kun mietin, eipä hän ole oikein koskaan tehnyt mitään sen eteen. Itsestäänselvyytenä pitänyt sitäkin. Juu ei kiitos. T. Ap
Niin aivan. Vain mies yksin on vastuussa sinun halujen herättelystä. Ei ilmeisesti mieskään ihan valtaisasti kaipaa sinun kanssa sänkyyn.
Ja naiset eivät edes ymmärrä miten ylimielisiltä kuulostavat näillä kommenteillaan. Pitäisi tehdä kaikki sirkustemput, että saisi yrittää tyydyttää happamana lahnana makaavan akan, jälleen kerran.
Puhutaan jatkossa vähän kauniimmin naisista jooko?
Ei itse Tauno Palokaan noin karkeaa kieltä käyttäisi.
No eipä käytetä, kun pikkuisen luin että minkälaista kieltä tässä langassa taas käytetään miehistä. Ja millä asenteella.
Vierailija kirjoitti:
Tästä lähtien teet vain ihan pakolliset. Peset vain omat ja lasten pyykit, teet vain teille ruokaa. Mies hoitakoon omat ruuat ja pyykit. Siivoat tasan omat sotkusi, et muiden, jos lapset ei ihan pieniä ole. Myös niille lapsille vähän vastuuta ikätason mukaan. Laskut kaikki e-laskulle mitä saat. Näin minulla menee, juuri mitään ei enää tarvitse erikseen maksaa. Annat villakoirien kerääntyä. Voi toki olla että se mies ei edes välitä sotkusta, mutta älä välitä sinäkään. Hoidat vaan tasan omat ja lasten asiat, mies jos ei omia menojaan muista, niin olkoon menemättä.
Kuvasit juuri unelmani! Minä olen ehdottanut tätä puolisolle, mutta siitä on kivempi uhriutua tekemällä kaikki itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
On se jännä, kun tämäkin on naisen syytä. Entä jos toinen ei vaan ota vastuuta?
Kaikki on aina naisten syytä. Myös se että mies ei ota vastuuta ja on kuspää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
On se jännä, kun tämäkin on naisen syytä. Entä jos toinen ei vaan ota vastuuta?
No av-mamman logiikalla silloin tehdään ainakin yksi lapsi lisää ja hankitaan vaikka koira. Sillä se paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuu siitä, että olet alunperin ottanut kaiken vastuullesi ja mies olettaa, että hoidat kaiken.
On se jännä, kun tämäkin on naisen syytä. Entä jos toinen ei vaan ota vastuuta?
Tässäkin tapauksessa AP:n olisi kannattanut avata se suunsa monta vuotta sitten. Mutta ei. Kun pitää leikkiä täydellisestä someäitiä niin kauan, että kamelin selkä katkeaa. Ihan itse aiheutettu tilanne.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se nyt on niin, että sinun ap kannattaa erota.