Lue keskustelun säännöt.
Onko toinen nainen mielestäsi se perheenrikkoja?
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten selitätte kun osa naisista käy nimenomaan sen toisen naisen kimppuun, jotta jättäisi miehen rauhaan kun taas toiset syyllistävät vain miestä. Miten se voi näin mennä? Pettäjä on pettäjä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Oudohkoa on se, että sinä otat täällä mielipiteet hyökkäyksinä. Ja sori nyt vaan siitäkin, että en tajunnut, että vastaan Sinulle, vaan kerroin vain mielipiteeni tuosta iän ikuisesta fraasista, että parisuhteen ongelmat "synnyttää tarpeen vieraan läheisyydelle".
Minäkin olen miesvaltaisella alalla ja kuunnellut 35 vuotta näitä selityksiä, miksi juuri tällä strategiapäivän illallisella kenellekin herralle on syntynyt tarve vieraan läheisyyteen. Se on, päinvastoin kuin näemmä sinulla, lisännyt jyrkkyyttäni sen suhteen, mitä ajattelen syistä pettämisen taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
Syy on siis ollut se, että tuntui kivalta ja teki mieli. Mikä kohta tästä pitäisi myöntää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
Syy on siis ollut se, että tuntui kivalta ja teki mieli. Mikä kohta tästä pitäisi myöntää?
Luuseri ei myönnä edes tuota vaan alkaa selittelemään kaikkea muuta paitsi sitä että koko juttu on hänen ja vain hänen omaa syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
Syy on siis ollut se, että tuntui kivalta ja teki mieli. Mikä kohta tästä pitäisi myöntää?
Luuseri ei myönnä edes tuota vaan alkaa selittelemään kaikkea muuta paitsi sitä että koko juttu on hänen ja vain hänen omaa syytä.
Ongelma ei siis olekaan pettäminen, vaan valehtelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei asia ole mielestäni niin mustavalkoinen, että kumpi on syyllinen. Kukin vastaa omista teoistaan, joten pettäminen on ainoastaan pettäjän syy, mutta oma vastuu ja syyllisyytensä on rikoskumppanillakin. Ei se niinkän mene, että varattuja voi vapaasti ja hyväksytysti vikitellä, ei.
Lisäksi kolmas/pettävä ei useinkaan tiedosta ja tajua, mitä tekee itselleen. Tarkoitan tällä nyt sitä, että se itsepetos on niin syvä, asiat ei muka ole mustavalkoisia, tunteet vain on niin syviä, ei ole koskaan tunnettu näin, täydellinen sielunkumppani, jne jne jne ja kaikki tämä salassa.
Se hiipii kaikkialle muuallekin elämään sitten. Yht'äkkiä huomaat, että et voikaan kertoa jostain jutusta, koska siinä voi olla paljastavia yksityiskohtia. Vedätkin sanasi takaisin, koska niistä voisi päätellä jotain. Osa on aiheellista varovaisuutta, osa silkkaa vainoharhaa. Mutta tämä kaikki etäännyttää sinua muista, olitpa itse parisuhteessa tai et, eli olitpa sitten kolmas tai parisuhteen osapuoli, peittelet elämääsi toisille.
Se on mielelle yllättävän raskasta. Jos parisuhteessa olet, siis pettävä osapuoli, on aika...minkä sanan nätisti sanoisi...toiverikasta kuvitella, että tämä ei heijastu parisuhteeseen ja jos lapsia on, koko perheeseen.
Tätähän se parisuhteen ei-pettäjä osapuoli tekee myös. Kertoo valheellista tarinaa avio onnesta, postaa onnea hehkuvia kuvia instagrammiin samalla kun parisuhde ei ole molemmin puolin onnellinen. Kaikilla meillä on tarinamme joihin uskomme ja joita haluamme ulospäin vahvistaa ja jotain piilottaa. Se on sitten jokaisen oma valinta millaisten tarinoiden ja totuuksien keskellä haluaa elää. En hyväksy pettämistä, en toisia naisia/miehiä mutta ihmettelen miksi jotkut haluavat elää parisuhteessa mihin toinen ei ole sitoutunut ja oikeuttavat sillä yhtälailla vahingollisen käytöksensä.
Tarkoitatko, että on vahingollista laittaa se kuva, jossa on molempien varpaat, skumppapullo ja taustalla auringonlasku tägillä "ihana ilta mökillä"?
Siinä on vain se juttu, että siellä on ne varpaat, skumppapullo ja auringonlasku. Vaikka se kakkosta harmittaisikin, mokoma valehtelu.
Me asuttiin ex-miehen kanssa yhdessä vielä reilun vuoden yhdessä eron jälkeen syistä mitä en nyt tässä ala avaamaan. Meillä oli aivan hyvät välit ja lasten takia koetettiin pitää normaalista perhe-elämästä kiinni, vaikkei jaettukaan yhteistä makkaria ja miehellä oli jo uusi tapailukumppanikin.
Ihan varmaan päivitin jotain mökki- tai reissukuvia ja muistaakseni jostain ravintolaillallisistakin. Miksen olisi? Päivitinhän niitä muidenkin ihmisten seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
Syy on siis ollut se, että tuntui kivalta ja teki mieli. Mikä kohta tästä pitäisi myöntää?
Luuseri ei myönnä edes tuota vaan alkaa selittelemään kaikkea muuta paitsi sitä että koko juttu on hänen ja vain hänen omaa syytä.
Ongelma ei siis olekaan pettäminen, vaan valehtelu.
Molemmat ovat luuserin merkkejä. Tuollaisia luusereita halveksitaan yleisesti. Eivät ole minkään arvoisia ihmisiä. Vanhempana täysin mätiä myös yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
ok. Oletetaan et suhteessa ei oo ollut seksiä kolmeen vuoteen. Nainen ei tahdo. Mies jää sit kiinni vieraasta naisesta. Päätetään mennä terapiaan. Mies kertoo syyksi sen, että olen likainen epäluotettava pettäjä. End of story. Palataan kotiin ja elämä jtkuu niin kun ennenkin. Kaikki on tyytyväisiä, hyvin selätetty kriisi (?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei asia ole mielestäni niin mustavalkoinen, että kumpi on syyllinen. Kukin vastaa omista teoistaan, joten pettäminen on ainoastaan pettäjän syy, mutta oma vastuu ja syyllisyytensä on rikoskumppanillakin. Ei se niinkän mene, että varattuja voi vapaasti ja hyväksytysti vikitellä, ei.
Lisäksi kolmas/pettävä ei useinkaan tiedosta ja tajua, mitä tekee itselleen. Tarkoitan tällä nyt sitä, että se itsepetos on niin syvä, asiat ei muka ole mustavalkoisia, tunteet vain on niin syviä, ei ole koskaan tunnettu näin, täydellinen sielunkumppani, jne jne jne ja kaikki tämä salassa.
Se hiipii kaikkialle muuallekin elämään sitten. Yht'äkkiä huomaat, että et voikaan kertoa jostain jutusta, koska siinä voi olla paljastavia yksityiskohtia. Vedätkin sanasi takaisin, koska niistä voisi päätellä jotain. Osa on aiheellista varovaisuutta, osa silkkaa vainoharhaa. Mutta tämä kaikki etäännyttää sinua muista, olitpa itse parisuhteessa tai et, eli olitpa sitten kolmas tai parisuhteen osapuoli, peittelet elämääsi toisille.
Se on mielelle yllättävän raskasta. Jos parisuhteessa olet, siis pettävä osapuoli, on aika...minkä sanan nätisti sanoisi...toiverikasta kuvitella, että tämä ei heijastu parisuhteeseen ja jos lapsia on, koko perheeseen.
Tätähän se parisuhteen ei-pettäjä osapuoli tekee myös. Kertoo valheellista tarinaa avio onnesta, postaa onnea hehkuvia kuvia instagrammiin samalla kun parisuhde ei ole molemmin puolin onnellinen. Kaikilla meillä on tarinamme joihin uskomme ja joita haluamme ulospäin vahvistaa ja jotain piilottaa. Se on sitten jokaisen oma valinta millaisten tarinoiden ja totuuksien keskellä haluaa elää. En hyväksy pettämistä, en toisia naisia/miehiä mutta ihmettelen miksi jotkut haluavat elää parisuhteessa mihin toinen ei ole sitoutunut ja oikeuttavat sillä yhtälailla vahingollisen käytöksensä.
Tarkoitatko, että on vahingollista laittaa se kuva, jossa on molempien varpaat, skumppapullo ja taustalla auringonlasku tägillä "ihana ilta mökillä"?
Siinä on vain se juttu, että siellä on ne varpaat, skumppapullo ja auringonlasku. Vaikka se kakkosta harmittaisikin, mokoma valehtelu.
Me asuttiin ex-miehen kanssa yhdessä vielä reilun vuoden yhdessä eron jälkeen syistä mitä en nyt tässä ala avaamaan. Meillä oli aivan hyvät välit ja lasten takia koetettiin pitää normaalista perhe-elämästä kiinni, vaikkei jaettukaan yhteistä makkaria ja miehellä oli jo uusi tapailukumppanikin.
Ihan varmaan päivitin jotain mökki- tai reissukuvia ja muistaakseni jostain ravintolaillallisistakin. Miksen olisi? Päivitinhän niitä muidenkin ihmisten seurassa.
Sulla on paha olo. Nyt rauhallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Oudohkoa on se, että sinä otat täällä mielipiteet hyökkäyksinä. Ja sori nyt vaan siitäkin, että en tajunnut, että vastaan Sinulle, vaan kerroin vain mielipiteeni tuosta iän ikuisesta fraasista, että parisuhteen ongelmat "synnyttää tarpeen vieraan läheisyydelle".
Minäkin olen miesvaltaisella alalla ja kuunnellut 35 vuotta näitä selityksiä, miksi juuri tällä strategiapäivän illallisella kenellekin herralle on syntynyt tarve vieraan läheisyyteen. Se on, päinvastoin kuin näemmä sinulla, lisännyt jyrkkyyttäni sen suhteen, mitä ajattelen syistä pettämisen taustalla.
minä ajattelen niin, että niiiiiiiiiiiiin moni SUOMALAINEN nainen pitää miestään ihan yhtenä lapsista, yksinkertaisena mitäänosaamattomana tollona, itsestäänselvyytenä, välillä suorastaan rasitteena äitin ja lasten muuten mukavassa elämässä, että moni ansaitsisi potkun persiille, mutta kun mies on liian usein selkärangaton lähtemään ni sitten se mankuu työkaverinaisen kainaloon kokemaan hetken ihailua ja lämpöä
pahoittelut jos totuus sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä asioiden ylianalysointi saa aikaan alkuperäistä isomman ongelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei asia ole mielestäni niin mustavalkoinen, että kumpi on syyllinen. Kukin vastaa omista teoistaan, joten pettäminen on ainoastaan pettäjän syy, mutta oma vastuu ja syyllisyytensä on rikoskumppanillakin. Ei se niinkän mene, että varattuja voi vapaasti ja hyväksytysti vikitellä, ei.
Lisäksi kolmas/pettävä ei useinkaan tiedosta ja tajua, mitä tekee itselleen. Tarkoitan tällä nyt sitä, että se itsepetos on niin syvä, asiat ei muka ole mustavalkoisia, tunteet vain on niin syviä, ei ole koskaan tunnettu näin, täydellinen sielunkumppani, jne jne jne ja kaikki tämä salassa.
Se hiipii kaikkialle muuallekin elämään sitten. Yht'äkkiä huomaat, että et voikaan kertoa jostain jutusta, koska siinä voi olla paljastavia yksityiskohtia. Vedätkin sanasi takaisin, koska niistä voisi päätellä jotain. Osa on aiheellista varovaisuutta, osa silkkaa vainoharhaa. Mutta tämä kaikki etäännyttää sinua muista, olitpa itse parisuhteessa tai et, eli olitpa sitten kolmas tai parisuhteen osapuoli, peittelet elämääsi toisille.
Se on mielelle yllättävän raskasta. Jos parisuhteessa olet, siis pettävä osapuoli, on aika...minkä sanan nätisti sanoisi...toiverikasta kuvitella, että tämä ei heijastu parisuhteeseen ja jos lapsia on, koko perheeseen.
Tätähän se parisuhteen ei-pettäjä osapuoli tekee myös. Kertoo valheellista tarinaa avio onnesta, postaa onnea hehkuvia kuvia instagrammiin samalla kun parisuhde ei ole molemmin puolin onnellinen. Kaikilla meillä on tarinamme joihin uskomme ja joita haluamme ulospäin vahvistaa ja jotain piilottaa. Se on sitten jokaisen oma valinta millaisten tarinoiden ja totuuksien keskellä haluaa elää. En hyväksy pettämistä, en toisia naisia/miehiä mutta ihmettelen miksi jotkut haluavat elää parisuhteessa mihin toinen ei ole sitoutunut ja oikeuttavat sillä yhtälailla vahingollisen käytöksensä.
Tarkoitatko, että on vahingollista laittaa se kuva, jossa on molempien varpaat, skumppapullo ja taustalla auringonlasku tägillä "ihana ilta mökillä"?
Siinä on vain se juttu, että siellä on ne varpaat, skumppapullo ja auringonlasku. Vaikka se kakkosta harmittaisikin, mokoma valehtelu.
Me asuttiin ex-miehen kanssa yhdessä vielä reilun vuoden yhdessä eron jälkeen syistä mitä en nyt tässä ala avaamaan. Meillä oli aivan hyvät välit ja lasten takia koetettiin pitää normaalista perhe-elämästä kiinni, vaikkei jaettukaan yhteistä makkaria ja miehellä oli jo uusi tapailukumppanikin.
Ihan varmaan päivitin jotain mökki- tai reissukuvia ja muistaakseni jostain ravintolaillallisistakin. Miksen olisi? Päivitinhän niitä muidenkin ihmisten seurassa.
Näitähän on. Kuulin hiljattain että erään tuttavani ex-mies joka jäi lopulta kiinni salasuhteesta harjoitti omassa somessan aika sadistista meininkiä tuttavaani kohtaan salasuhteen ollessa jo päällä.
Tämä herra postasi someen kuvan itkuisesta tuttavastani otsikolla hyvää syntymä- tai hääpäivää tjsp.
Jos tuollainen käytös pitkäaikaiselta pettäjältä ei ole täysin yli kaikkien järjellisten rajojen menevää niin mikä sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Oudohkoa on se, että sinä otat täällä mielipiteet hyökkäyksinä. Ja sori nyt vaan siitäkin, että en tajunnut, että vastaan Sinulle, vaan kerroin vain mielipiteeni tuosta iän ikuisesta fraasista, että parisuhteen ongelmat "synnyttää tarpeen vieraan läheisyydelle".
Minäkin olen miesvaltaisella alalla ja kuunnellut 35 vuotta näitä selityksiä, miksi juuri tällä strategiapäivän illallisella kenellekin herralle on syntynyt tarve vieraan läheisyyteen. Se on, päinvastoin kuin näemmä sinulla, lisännyt jyrkkyyttäni sen suhteen, mitä ajattelen syistä pettämisen taustalla.
minä ajattelen niin, että niiiiiiiiiiiiin moni SUOMALAINEN nainen pitää miestään ihan yhtenä lapsista, yksinkertaisena mitäänosaamattomana tollona, itsestäänselvyytenä, välillä suorastaan rasitteena äitin ja lasten muuten mukavassa elämässä, että moni ansaitsisi potkun persiille, mutta kun mies on liian usein selkärangaton lähtemään ni sitten se mankuu työkaverinaisen kainaloon kokemaan hetken ihailua ja lämpöä
pahoittelut jos totuus sattuu.
Palstan päivystävä valheellisena tossukkana suhteissa ollut sarjapettäjä hermostui. Jepjep.
Naisten kesken pitäisi olla sellaista solidaarisuutta, että varattua ei yritetä.
Nimittäin monessa parisuhteessa ei ole mitään vikaa, vaan tilaisuus tekee varkaan.
Näiden kakkosnaisten osalta valitettavasti toivon, että joutuvat itse kokemaan saman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei asia ole mielestäni niin mustavalkoinen, että kumpi on syyllinen. Kukin vastaa omista teoistaan, joten pettäminen on ainoastaan pettäjän syy, mutta oma vastuu ja syyllisyytensä on rikoskumppanillakin. Ei se niinkän mene, että varattuja voi vapaasti ja hyväksytysti vikitellä, ei.
Lisäksi kolmas/pettävä ei useinkaan tiedosta ja tajua, mitä tekee itselleen. Tarkoitan tällä nyt sitä, että se itsepetos on niin syvä, asiat ei muka ole mustavalkoisia, tunteet vain on niin syviä, ei ole koskaan tunnettu näin, täydellinen sielunkumppani, jne jne jne ja kaikki tämä salassa.
Se hiipii kaikkialle muuallekin elämään sitten. Yht'äkkiä huomaat, että et voikaan kertoa jostain jutusta, koska siinä voi olla paljastavia yksityiskohtia. Vedätkin sanasi takaisin, koska niistä voisi päätellä jotain. Osa on aiheellista varovaisuutta, osa silkkaa vainoharhaa. Mutta tämä kaikki etäännyttää sinua muista, olitpa itse parisuhteessa tai et, eli olitpa sitten kolmas tai parisuhteen osapuoli, peittelet elämääsi toisille.
Se on mielelle yllättävän raskasta. Jos parisuhteessa olet, siis pettävä osapuoli, on aika...minkä sanan nätisti sanoisi...toiverikasta kuvitella, että tämä ei heijastu parisuhteeseen ja jos lapsia on, koko perheeseen.
Tätähän se parisuhteen ei-pettäjä osapuoli tekee myös. Kertoo valheellista tarinaa avio onnesta, postaa onnea hehkuvia kuvia instagrammiin samalla kun parisuhde ei ole molemmin puolin onnellinen. Kaikilla meillä on tarinamme joihin uskomme ja joita haluamme ulospäin vahvistaa ja jotain piilottaa. Se on sitten jokaisen oma valinta millaisten tarinoiden ja totuuksien keskellä haluaa elää. En hyväksy pettämistä, en toisia naisia/miehiä mutta ihmettelen miksi jotkut haluavat elää parisuhteessa mihin toinen ei ole sitoutunut ja oikeuttavat sillä yhtälailla vahingollisen käytöksensä.
Tarkoitatko, että on vahingollista laittaa se kuva, jossa on molempien varpaat, skumppapullo ja taustalla auringonlasku tägillä "ihana ilta mökillä"?
Siinä on vain se juttu, että siellä on ne varpaat, skumppapullo ja auringonlasku. Vaikka se kakkosta harmittaisikin, mokoma valehtelu.
Me asuttiin ex-miehen kanssa yhdessä vielä reilun vuoden yhdessä eron jälkeen syistä mitä en nyt tässä ala avaamaan. Meillä oli aivan hyvät välit ja lasten takia koetettiin pitää normaalista perhe-elämästä kiinni, vaikkei jaettukaan yhteistä makkaria ja miehellä oli jo uusi tapailukumppanikin.
Ihan varmaan päivitin jotain mökki- tai reissukuvia ja muistaakseni jostain ravintolaillallisistakin. Miksen olisi? Päivitinhän niitä muidenkin ihmisten seurassa.
Sulla on paha olo. Nyt rauhallisesti.
Vaikuttaa siltä, että kirjoitus aiheutti pahaa oloa lähinnä sinussa. Näin se kuule monen pitkän parisuhteen päätös menee; rauhallinen liukuma perhe-elämästä erillisten makkareiden kautta lopulta erillisiin elämiin. Lasten isä on jo naimisissakin mut käydään me silti lasten päättäjäisissä yhdessä jätskillä. Saatanpa päivittää taas kuvan someenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Pettäjällä ei ole ihnimillistä syyyä taustalla. Turha selitellä.
Teoistaan pitää kantaa vastuu ja MYÖNTÄÄ että on yksin syyllinen siihen mitä teki. Niin kauan kun sitä ei tee vaan selittelee on pohjasakkaa jota pitääkik halveksia.
ok. Oletetaan et suhteessa ei oo ollut seksiä kolmeen vuoteen. Nainen ei tahdo. Mies jää sit kiinni vieraasta naisesta. Päätetään mennä terapiaan. Mies kertoo syyksi sen, että olen likainen epäluotettava pettäjä. End of story. Palataan kotiin ja elämä jtkuu niin kun ennenkin. Kaikki on tyytyväisiä, hyvin selätetty kriisi (?)
Ja mies tossuna ei ole ottanut omia tarpeitaan puheeksi ennen vieraissa käyntiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa asian vierestä jankkaaminen! Pettämistä tapahtuu monenlaisissa tilanteissa se on selvää ja ei kai tässä pettäjän motiiveista edes kysytty.
Onko toinen nainen perheenrikkoja? Ei ole koska se perhe on rikki jo siinä vaiheessa kun siihen jompikumpi kutsuu kolmannen mukaan. Voiko se kolmas osapuoli vaikuttaa siihen saako perhettä ehjäksi? Voi, jos pettäjä ilmaisee halunsa korjata perheensä, kuuluu kolmannen astua sivuun ja pysyä siellä. Ei mitään vetoamisia erityiseen yhteyteen, ei mitään, täysi radiohiljaisuus heti jos pettäjä osoittaa minkään tasoista ajatusta korjata sen mikä kotona on rikki.
Pettäjä rikkoo perheen kutsumalla kolmannen mukaan. Turha väittää yhtään mitään muuta. Narsistinen ihminen käyttää tuota argumentaatiota oikeuttakseen salasuhteilunsa.
Ei se tarve vieraan läheisyydelle synny tyhjiössä, sori nyt vaan.
Sori nyt vaan, mutta tämä on täyttä pääsiäispashaa. Ei kaikille todellakaan parisuhteen ongelmat synnytä tarvetta vieraan läheisyydelle.
Juuri tämä on pointti: miten toimit, kun parisuhteesi on kriisissä, teillä/sinulla/puolisolla on ongelmia? Syntyykö sinulle tarve vieraan läheisyydelle noin vain, tarttuu kuin flunssa, sitä on liikkeellä, eihän sille mitään mahtanut. Joskus sairastuu flunssaan, toisinaan syntyy tarve vieraan läheisyydelle.
Kun omassa suhteessani on ollut ongelmia, viimeinen, mikä on käynyt mielessä, on sotkea asiaan joku kolmas ja saada ongelmia vielä sieltäkin kautta. Ylipäätään mitkään panetukset eivät ole olleet päällimmäisenä tai ajatus, että herraisä, tässähän pitääkin vierasta panemaan lähteä!
Myönnän, että tuota mieltä olin itsekin ennen parisuhteen ongelmia. Luulin, että meitä pitää yhdessä ilman vieraita jokin mystinen yhteys, joka on kestää kaiken ja muuta ei tarvita. Ei terveeseen suhteeseen vieras mahdu, hoin. Ja onhan se näin. Mutta se suhteen painoarvo punnittiinkin vasta siinä tilanteessa, kun parisuhde ei ollut terveimmillään tai parhaimmillaan.
Silloin SINÄ päätät, syntyikö tarve vieraan läheisyyteen vaiko yritykseen korjata suhde. Sillä molempia et vain voi saada.
Ummm.. oudohkoa että hyökkäät mua vastaan etenkin kun ollaan vähän niinko samaa mieltä:
-suhteen ongelmatilanteet ei edellytä hakemaan kolmannen osapuolen läheisyyttä
-toisaalta kolmannen osapuolen läheisyyttä ei haeta tyhjiöstä ts. ongelmattomasta suhteesta käsin
ja kyllä kyllä, tiedän, että on itsehillintänsä tyystin menettäneitä ihmisiä, jotka oirehtii vetämällä viinaa kaksinkäsin, snorttaamalla nenäänsä mitä vaan, tai vaikka addiktoitumalla bodaamiseen, mutta kun tällainen kohdistaa pakkomielteensä vieraisiin naisiin ni onhan sekin suhteen ongelma?
Vähän hiipii semmonen tunne, ettei vaan nuitten työkavereihenkin tyytymättömyydessä olis vähän sitäkin että kotona niitä tarpeita ja fiiliksiä väheksytään. Samaan tapaan kun tässäkin väheksytään sitä pettäjää eikä yhtään mitenkään haluta nähdä minkäänlaista inhimillistä syytä sielä käytöksen takana. Terapia uskottomuuden jälkeen kun tietääkseni lähtee just siitä kysymyksestä "mix?", ei kysymyksestä "kuinka pahantekijää riittävästi rangaistaisi?".
Mut ei mitään, jatkakaa hyväksi kokemallanne tiellä. Miesvaltaisella alalla kun työskentelen niin otaksun et saan jatkossakin strategia-päivillä kuunnella kännistä tilitystä siitä kun parisuhde ei anna mitään mut erotakaan ei uskalla kun lapset /iäkkäät vanhemmat / talous........
Oudohkoa on se, että sinä otat täällä mielipiteet hyökkäyksinä. Ja sori nyt vaan siitäkin, että en tajunnut, että vastaan Sinulle, vaan kerroin vain mielipiteeni tuosta iän ikuisesta fraasista, että parisuhteen ongelmat "synnyttää tarpeen vieraan läheisyydelle".
Minäkin olen miesvaltaisella alalla ja kuunnellut 35 vuotta näitä selityksiä, miksi juuri tällä strategiapäivän illallisella kenellekin herralle on syntynyt tarve vieraan läheisyyteen. Se on, päinvastoin kuin näemmä sinulla, lisännyt jyrkkyyttäni sen suhteen, mitä ajattelen syistä pettämisen taustalla.
minä ajattelen niin, että niiiiiiiiiiiiin moni SUOMALAINEN nainen pitää miestään ihan yhtenä lapsista, yksinkertaisena mitäänosaamattomana tollona, itsestäänselvyytenä, välillä suorastaan rasitteena äitin ja lasten muuten mukavassa elämässä, että moni ansaitsisi potkun persiille, mutta kun mies on liian usein selkärangaton lähtemään ni sitten se mankuu työkaverinaisen kainaloon kokemaan hetken ihailua ja lämpöä
pahoittelut jos totuus sattuu.
Miksi sinun stereotypinen, kapeakatseinen totuutesi minuun sattuisi? Minä en tosin pidä tuota totuutena, sori nyt vaan taas, Sinä.
Ja jos tuo on sinun versiosi inhimillisistä syistä, joiden vuoksi pettämistä pitäisi ymmärtää, sekin on aivan oma valintasi.
Sitäkään en ole kovin usein kyllä omalla miesvaltaisella alallani kohdannut, että työkaverinaiset erityisesti ihailisivat ja lämmöllä kohtelisivat työkaverimiehiä, vaikka saattavat heidän sänkyynsä haksahtaakin. Yleensä siitä on seurannut aika kankeat ja hankalat, suorastaan vihamieliset välit. Mutta tämä on jo toinen juttu.
~65-75% avioero hakemusten ja jättäjistä on naisia vuodesta riippuen. Joten, kyllä nainen on yleisesti ottaen syyllisempi osapuoli. Jopa saman sukupuolisten avioliittojen keskuudessa naiset johtaa samassa suhteessa kirkkaasti avioeroissa.
Noiden tilastojen perusteella, nainen on yleensä se osapuoli joka ei pysty pitämään aviolupausta, se osapuoli joka ei yritä, se osapuoli joka luovuttaa ja pettää enemmän.
Nuo on tunteita. Ja ne on aina totta kokijalleen. Olet kuitenkin itsenäinen toimija ja päätät omista asioistasi. Voit sanoa, että nyt tuo riitti ja en katsele enempää tai voit sanoa, että lähdeppä pelle kävelemään.