Äiti pääsee huhtikuussa palvelutaloon, miten päästä eroon vanhan kodin kamoista ja irtaimistosta??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt vaan herran jumala kippaa tätä "romua" jonnekin roskalavalle tms. vaan käy läpi ja selvitä onko siellä jotain arvokasta. Jotkut omaan silmään rumat vanhat esineet voivat olla nykyään haluttuja design-esineitä joista saa rahaa. Ota kuvia ja hae kuvahaulla tai ota joku tietävämpi seuraksi. Varsinkin tietyt vanhat huonekalut, sisustusesineet ja valaisimet voivat olla yllättävän hintavia. Tavalliset astiat kirpparille tai tutuille. Kirjoilla ei valitettavasti ole arvoa.

Selkeät rojut sitten kierrätykseen ja patjat ym. kaatopaikalle.

Teidänlaisenne loiset ovat juuri syypäitä siihen, että monet meistä aikuistuvien nuorten äideistä olemme rajoittaneet lastemme oikeuksia omaisuuteemme. Kun olette saaneet kaiken hopeatarjottimella kannettuna eteenne, niin ahneutenne on haisevaa.

En tietenkään tarkoittanut, että äidin eläessä ja halutessa vielä osan tavaroista itselleen pitäisi alkaa hävittämään mitään. Tarkoitin siinä tapauksessa, että asunto todellakin pitää tyhjentää koska sitä ei ole varaa pitää, omainen on jo siinä kunnossa että ei tule palaamaan kotiin ja on ehkä jo dementoitunut jne. eikä hänellä ole käyttöä ja iloa mistään. Yleensä palvelutalopaikan saa vasta kun on todella huonossa kunnossa.

Otin lähinnä kantaa siihen ettei taas jälleen yksi perhe vie roskiin käyttökelpoista tavaraa. En toki kannusta kaiken hilloamiseen ja läpikäymiseen hamstraajatasollakaan. Talteen itselle valokuvat ja tärkeät muistoesineet ja ne joita äiti ei käytä tai joilla itselle käyttöä, loput sitten itselle ja kiertoon ja pelkkä roska roskiin

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

No tuon mä ymmärrän ihan hyvin, että jos omainen kokee riittäväksi muutaman esineen, mitä vanhuksen kotoa saa ottaa vaivanpalkaksi, niin toki omainen sitten tekee niin. Mutta jos vanhuksella ei ole mitään sellaista tavaraa, niin omaisen ryhtyessä hommaan omainen tekee ilmaiseksi työn, joka kuuluu oikeasti edunvalvojalle. 

Edunvalvonta tuskin lupaa sieltä asunnosta mitään jos se joka etua valvotaan ei mitenkään asiasta hyödy.

Olisi vastoin edunvalvonnan etiikkaa, pelkkä rahallinen hyötyminen ei ole ainoa arvo jota vaalitaan, vaan myös vanhuksen sosiaalista ympäristöä, ettei kenenkään omaisuutta noin vain hukata jos ei ole pakko, sillä on tunnearvoa sen jälkeen kun on kuollut vaikka eläessä ei olisikaan.  

Voidaanko tässä kohtaa ajatella niin, että kun Minna vie äitinsä asunnosta Iittalan maljakon, Jonna valokuva-albumin ja Marko ruohonleikkurin, niin jo tässä asunnon tyhjennysvaiheessa näistä tehdään paperi. Maljakko, valokuva-albumi ja ruohonleikkuri ovat edelleen ehidän äitinsä omaisuuutta,  mutta niitä vain säilytetään vanhuksen lasten luona. Ja kun vanhus aikanaan kuolee, tämä omaisuus otetaan uudelleen huuomioon perinnönjaossa.

Perinnönjaossa ei huomioida jokaista maljakkoa eikä etenkään valokuva-albumeita. Omaisuus joka ylittää ns tavanomaisen irtaimiston arvon voidaan huomioida erikseen. Tavallisesti myös se ruohonleikkuri lasketaan siihen tavanomaiseen irtaimistoon.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

Jos vanhus ei kykene itse hoitamaan pankkiasioitaan ei myöskään omainen saa näitä hoitaa, jos tälle ei ole myönnetty edunvalvontavaltuutusta. Siitä vasta soppa syntyisi, jos pelkällä vanhuksen valtakirjalla perheen poika huolehtii vanhuksen asioista ja tytär sitten huomaa, että poika on myynyt kaiken ja siirtänyt rahat omalle tililleen.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

No tuon mä ymmärrän ihan hyvin, että jos omainen kokee riittäväksi muutaman esineen, mitä vanhuksen kotoa saa ottaa vaivanpalkaksi, niin toki omainen sitten tekee niin. Mutta jos vanhuksella ei ole mitään sellaista tavaraa, niin omaisen ryhtyessä hommaan omainen tekee ilmaiseksi työn, joka kuuluu oikeasti edunvalvojalle. 

Edunvalvonta tuskin lupaa sieltä asunnosta mitään jos se joka etua valvotaan ei mitenkään asiasta hyödy.

Olisi vastoin edunvalvonnan etiikkaa, pelkkä rahallinen hyötyminen ei ole ainoa arvo jota vaalitaan, vaan myös vanhuksen sosiaalista ympäristöä, ettei kenenkään omaisuutta noin vain hukata jos ei ole pakko, sillä on tunnearvoa sen jälkeen kun on kuollut vaikka eläessä ei olisikaan.  

Voidaanko tässä kohtaa ajatella niin, että kun Minna vie äitinsä asunnosta Iittalan maljakon, Jonna valokuva-albumin ja Marko ruohonleikkurin, niin jo tässä asunnon tyhjennysvaiheessa näistä tehdään paperi. Maljakko, valokuva-albumi ja ruohonleikkuri ovat edelleen ehidän äitinsä omaisuuutta,  mutta niitä vain säilytetään vanhuksen lasten luona. Ja kun vanhus aikanaan kuolee, tämä omaisuus otetaan uudelleen huuomioon perinnönjaossa.

Perinnönjaossa ei huomioida jokaista maljakkoa eikä etenkään valokuva-albumeita. Omaisuus joka ylittää ns tavanomaisen irtaimiston arvon voidaan huomioida erikseen. Tavallisesti myös se ruohonleikkuri lasketaan siihen tavanomaiseen irtaimistoon.

Tämä meneekin sitten hankalaksi. Palvelutaloon muutettuaan Annelin asunto pitä tyhjentää. Koska Anneli on vielä elossa, Minna ei saa ottaa äitinsä asunnosta Iittalan maljakkoa, Jonna valokuva-albumia eikä Marko ruohonleikkuria. Maljakko, valokuva-albumi ja ruohonleikkuri pitää toimittaa jonnekin (mutta minne???) siksi aikaa, kunnes Anneli kuolee. Vai voiko edunvalvoja sitten päättää jo tässä vaiheessa, että Minna saa maljakon, Jonna valokuva-albumin ja Marko ruohonleikkurin? 

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

No tuon mä ymmärrän ihan hyvin, että jos omainen kokee riittäväksi muutaman esineen, mitä vanhuksen kotoa saa ottaa vaivanpalkaksi, niin toki omainen sitten tekee niin. Mutta jos vanhuksella ei ole mitään sellaista tavaraa, niin omaisen ryhtyessä hommaan omainen tekee ilmaiseksi työn, joka kuuluu oikeasti edunvalvojalle. 

Edunvalvonta tuskin lupaa sieltä asunnosta mitään jos se joka etua valvotaan ei mitenkään asiasta hyödy.

Olisi vastoin edunvalvonnan etiikkaa, pelkkä rahallinen hyötyminen ei ole ainoa arvo jota vaalitaan, vaan myös vanhuksen sosiaalista ympäristöä, ettei kenenkään omaisuutta noin vain hukata jos ei ole pakko, sillä on tunnearvoa sen jälkeen kun on kuollut vaikka eläessä ei olisikaan.  

Voidaanko tässä kohtaa ajatella niin, että kun Minna vie äitinsä asunnosta Iittalan maljakon, Jonna valokuva-albumin ja Marko ruohonleikkurin, niin jo tässä asunnon tyhjennysvaiheessa näistä tehdään paperi. Maljakko, valokuva-albumi ja ruohonleikkuri ovat edelleen ehidän äitinsä omaisuuutta,  mutta niitä vain säilytetään vanhuksen lasten luona. Ja kun vanhus aikanaan kuolee, tämä omaisuus otetaan uudelleen huuomioon perinnönjaossa.

Perinnönjaossa ei huomioida jokaista maljakkoa eikä etenkään valokuva-albumeita. Omaisuus joka ylittää ns tavanomaisen irtaimiston arvon voidaan huomioida erikseen. Tavallisesti myös se ruohonleikkuri lasketaan siihen tavanomaiseen irtaimistoon.

Mitä höpiset, tottakai voidaan ottaa huomioon, tavanomaiselle irtaimistolle ei vain tarvitse ilmoittaa perunkirja-arvoa verottajalle, perilliset saavat arvottaa täysin mielensä mukaan sitten perinnönjaossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän tyhjennysfirmat huolii varmaan tuollainenkin kämpän tyhjennysurakan.

Voi kuinka ikävä aloittajan mielestä varmaankin ettei äiti osannut kuolla saman tien pois niin voisi tosiaankin alkaa tyhjentää kuolinpesää.

Ap:n aloitus on arjen realismia. Jos vanhus muuttaa palvelutaloon, sinne ei mahdu koko maallinen omaisuus. Pitää olla melko rikas ihminen, jos on varaa palveluasumisen kustannusten lisäksi ylläpitää ja lämmittää nykyisillä maksuilla vanhaa asuntoa, vaikka siellä ei asuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

Jos vanhus ei kykene itse hoitamaan pankkiasioitaan ei myöskään omainen saa näitä hoitaa, jos tälle ei ole myönnetty edunvalvontavaltuutusta. Siitä vasta soppa syntyisi, jos pelkällä vanhuksen valtakirjalla perheen poika huolehtii vanhuksen asioista ja tytär sitten huomaa, että poika on myynyt kaiken ja siirtänyt rahat omalle tililleen.

Hoidan äitini pankkiasiat vaikka hänellä ei edes olisi mahdollisuutta edunvalvontaan. Toki asia on sovittu hänen ja pankin kanssa siinä vaiheessa kun ole asioita alkanut hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän tyhjennysfirmat huolii varmaan tuollainenkin kämpän tyhjennysurakan.

Voi kuinka ikävä aloittajan mielestä varmaankin ettei äiti osannut kuolla saman tien pois niin voisi tosiaankin alkaa tyhjentää kuolinpesää.

Ap:n aloitus on arjen realismia. Jos vanhus muuttaa palvelutaloon, sinne ei mahdu koko maallinen omaisuus. Pitää olla melko rikas ihminen, jos on varaa palveluasumisen kustannusten lisäksi ylläpitää ja lämmittää nykyisillä maksuilla vanhaa asuntoa, vaikka siellä ei asuta.

Minusta ihmiset voisi ottaa tämän nykyistä paremmin huomioon jo siinä vaiheessa kun pystyvät tekemään itse päätöksiä. Voisiko ihminen käydä itse ne tavaransa läpi ainakin silloin tällöin? Onko sitä isoa asuntoa pakko ylläpitää siihen saakka kun on pakko muuttaa sieltä pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

No tuon mä ymmärrän ihan hyvin, että jos omainen kokee riittäväksi muutaman esineen, mitä vanhuksen kotoa saa ottaa vaivanpalkaksi, niin toki omainen sitten tekee niin. Mutta jos vanhuksella ei ole mitään sellaista tavaraa, niin omaisen ryhtyessä hommaan omainen tekee ilmaiseksi työn, joka kuuluu oikeasti edunvalvojalle. 

Edunvalvonta tuskin lupaa sieltä asunnosta mitään jos se joka etua valvotaan ei mitenkään asiasta hyödy.

Olisi vastoin edunvalvonnan etiikkaa, pelkkä rahallinen hyötyminen ei ole ainoa arvo jota vaalitaan, vaan myös vanhuksen sosiaalista ympäristöä, ettei kenenkään omaisuutta noin vain hukata jos ei ole pakko, sillä on tunnearvoa sen jälkeen kun on kuollut vaikka eläessä ei olisikaan.  

Voidaanko tässä kohtaa ajatella niin, että kun Minna vie äitinsä asunnosta Iittalan maljakon, Jonna valokuva-albumin ja Marko ruohonleikkurin, niin jo tässä asunnon tyhjennysvaiheessa näistä tehdään paperi. Maljakko, valokuva-albumi ja ruohonleikkuri ovat edelleen ehidän äitinsä omaisuuutta,  mutta niitä vain säilytetään vanhuksen lasten luona. Ja kun vanhus aikanaan kuolee, tämä omaisuus otetaan uudelleen huuomioon perinnönjaossa.

Perinnönjaossa ei huomioida jokaista maljakkoa eikä etenkään valokuva-albumeita. Omaisuus joka ylittää ns tavanomaisen irtaimiston arvon voidaan huomioida erikseen. Tavallisesti myös se ruohonleikkuri lasketaan siihen tavanomaiseen irtaimistoon.

Mitä höpiset, tottakai voidaan ottaa huomioon, tavanomaiselle irtaimistolle ei vain tarvitse ilmoittaa perunkirja-arvoa verottajalle, perilliset saavat arvottaa täysin mielensä mukaan sitten perinnönjaossa. 

Lähinnä tuon takiahan ne perinyöriidat syntyy kun kaikki arvottaa sen mielensä ja tunnearvoa mukaan. Perinnön rahallisessa arvossa jokaista esinettä ei arvoteta.

Iäkkään sukulaisen jouduttua hoivakotiin fyysisen kunnon heikentymisen vuoksi, asunto tyhjennettiin ja myytiin hänen luvallaan. Tyhjennyksen suoritti kirppariyrittäjä joka ostaa myös kuolinpesiä- maksoi 500 euroa. Ei olisi ollut itsellä rahkeita toisella paikkakunnalla hommaa tehdä useaa päivää (myynti ja tyhjennys) ja se olisi maksanut (jätemaksut, pakettiautonvuokrat ym) enemmän kuin siitä olisi jäänyt käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän tyhjennysfirmat huolii varmaan tuollainenkin kämpän tyhjennysurakan.

Voi kuinka ikävä aloittajan mielestä varmaankin ettei äiti osannut kuolla saman tien pois niin voisi tosiaankin alkaa tyhjentää kuolinpesää.

Ap:n aloitus on arjen realismia. Jos vanhus muuttaa palvelutaloon, sinne ei mahdu koko maallinen omaisuus. Pitää olla melko rikas ihminen, jos on varaa palveluasumisen kustannusten lisäksi ylläpitää ja lämmittää nykyisillä maksuilla vanhaa asuntoa, vaikka siellä ei asuta.

Minusta ihmiset voisi ottaa tämän nykyistä paremmin huomioon jo siinä vaiheessa kun pystyvät tekemään itse päätöksiä. Voisiko ihminen käydä itse ne tavaransa läpi ainakin silloin tällöin? Onko sitä isoa asuntoa pakko ylläpitää siihen saakka kun on pakko muuttaa sieltä pois?

Tätäthän tehdäänkin jo. Trendiä kutsutaan kuolinsiivoukseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän tyhjennysfirmat huolii varmaan tuollainenkin kämpän tyhjennysurakan.

Voi kuinka ikävä aloittajan mielestä varmaankin ettei äiti osannut kuolla saman tien pois niin voisi tosiaankin alkaa tyhjentää kuolinpesää.

Ap:n aloitus on arjen realismia. Jos vanhus muuttaa palvelutaloon, sinne ei mahdu koko maallinen omaisuus. Pitää olla melko rikas ihminen, jos on varaa palveluasumisen kustannusten lisäksi ylläpitää ja lämmittää nykyisillä maksuilla vanhaa asuntoa, vaikka siellä ei asuta.

Minusta ihmiset voisi ottaa tämän nykyistä paremmin huomioon jo siinä vaiheessa kun pystyvät tekemään itse päätöksiä. Voisiko ihminen käydä itse ne tavaransa läpi ainakin silloin tällöin? Onko sitä isoa asuntoa pakko ylläpitää siihen saakka kun on pakko muuttaa sieltä pois?

Ei sitä ole mikään pakko tulevien perillisten siivota, ettei pitäisi olla ongelma varsinaisesti, ja jokainen tietysti nauttii elämästään niin kauan kuin voi, sitä varten säästetään että on varaa edes kuolla kunniallisesti ilman että joutuu pakkaamaan itsensä roskalaatikkoon valmiiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan puhut kuin äitisi olisi jo kuollut, ainakin toiveissaai.

Mitä ihmettä? En ole ap, mutta mahdatkohan tietää paljonko tuollainen palvelutaloasuminen maksaa? Siihen lisäksi jos pitää ylläpitää jotain isoa muuta kämppää (josta on tyhjilläänkin kuluja asumismuodosta riippumatta), niin olisi ihan älytöntä. Jos siinä asunnossa ei enää asuta, niin ei ole mitään järkeä maksaa siitä.

Ja joo, kämpän tyhjennys on todella työläs homma. Varsinkin, jos haluaa käydä tavarat läpi, eikä vaan antaa kaikkea pois. Tsemppiä, ap!

Mikä hel...n guru sinä olet tietämään mitä saa tehdä äitinsä omaisuudelle? Asunto ja sen irtaimisto on äidin omaisuutta ja vaikka äidiltä menisi viimeinenkin euro sen ylläpitämiseen niin so what. Lapset eivät sitä saa oman tahtonsa mukaan tyhjentää tai joutuvat siitä oikeudessa vastuuseen.

Menikö mulla jokin tässä ketjussa ohi, missä luki ettei aloittajalla ole äidin lupaa auttaa asunnon tyhjentämisessä?

Mitä merkitystä äidin luvalla on, jos varaa toisen asunnon pitoon ei ole. Eli lähes koko eläke menee hoitokotiin.

Mä mietin skenaariota, jossa vanhus asuu vuokralla eikä omaisia ole. Vahus joutuu palvelutaloon, vuokrat jää maksamatta. Tulee häätö ja koska vanhus ei tule itse hakemaan irtaimistoaan pois, mitä tekee vuokranantaja? Tuskin hänen tarvitsee ruveta vuokraamaan varastoa vuokransa maksamatta jättäneelle entiselle vuokralaiselleen. Jonnekinhan viranomaisetkin sen irtaimiston laittaa ihan riippumatta siitä, onko vanhukselta saatu lupa vai ei. 

Niissä tapauksissa määrätään vanhukselle edunvalvoja ja hoitaa sitten vanhuksen edun mukaisesti. En kyllä ymmärrä että mikä ongelma tässä olisi, vai onko edunvalvoja täysin vieras käsite. 

Virkaedunvalvoja tyhjää asunnon. Vie vanhikselle ne mitä hän tarvitsee ja hävittää loput. Ei edunvalvoja lähde käymään tavaroita sen kummin läpi. Jos irtaimistossa ei nyt jotain ihan arvotauluja satu olemaan. Niissä tapauksissa joissa omaisuus on jotenkin huomattava on kyllä yleensä hoidettu asiat hyvissä ajoin etukäteen. On lakimiehet ja "testamentit" kuka hoitaa omaisuuden yms.

Loppujen lopuksi, jos vanhuksella ei ole mitään arvokasta irtaimistoa, omaisten ei kannata edes hakea omaisensa edunvalvojaksi. Helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun antaa virkaedunvalvojan hoitaa koko homma.

Useinkin sen valvottavan edunmukaista on se että omaiset tyhjää asunnon. Omaisilla on yleensä paremmat mahdollisuudet tavaroiden läpikäyntiin. Sen vuoksi se edunvalvoja kyllä ensin ehdottaa sitä asunnon tyhjentämistä omaisille. Jos heitä ei ole tai he ovat täysin haluttomia siihen niin sitten edunvalvoja hävittää omaisuuden mahdollisimman pienin kustannuksin.

Niin, eli edunvalvoja päättää, mitä tavaroille saa tehdä. Edunvalvoja voi pyytää omaisia tekemään asunnon tyhjentämisen, jotta edunvalvojan ei tarvitse tehdä sitä itse eikä myöskään palkata mitään firmaa tekemään sitä. Ketjussa on kuitenkin ihan nyt hetki sittenkin sanottu, että ennen vanhuksen kuolemaa hänen tavaroitaan ei voi ottaa itselleen, ei myydä eikä hävittää. Tämä jälkimmäinen väitehän ei pidä paikkansa, JOS vanhuksella on edunvalvoja. Edunvalvoja voi päättää, että omaisuus hävitetään mahdollisimman pienin kustannuksin. 

Vanhukselta itseltään sitä ei automaattisesti kysytä onko lupaa ottaa vai ei. Lupa toki tarvitaan tavalla taikka toiselta. Jos lupaa ei kykene vanhus antamaan itse "lupa" kannattaa toki sopiapaperilla ei pelkästään suullisesti.

Jep. Mä ajattelen tän asian niin, että jos mun vanhempani esim asuisivat vuokralla eikä heillä olisi mitään arvokasta irtaimistoa, en mä alkaisi ilmaiseksi heidän asuntoaan tyhjentämään ja pahimmassa tapauksessa vielä itse maksamaan kaatopaikkamaksuja yms. Ja käymään läpi jotain paperisotaa, mitä mulla olisi lupa tehdä kymmenille jätesäkeille, joissa erilaista roinaa. Ja sitten tilittää vielä koko tyhjennyksen edunvalvojalle. Antaisin viranomaisten hoitaa koko  homman. 

Kulut maksaa toki yleensä vanhus tai ne maksetaan vanhuksen tililtä/varoista (tilinkäyttöoikeus on joko edunvalvojalla tai omaisella/omaisilla jos vanhus ei siihen ole kykenevä itse). Niitä kuluja vain ei tule samalla tavalla tavaroiden lajittelu tai/ja siivoustyöstä tms työstä joka omaiset hoitaa, sillä korvauksella että saavat ne itselleen tärkeät tavarat pitää.

Jos vanhus ei kykene itse hoitamaan pankkiasioitaan ei myöskään omainen saa näitä hoitaa, jos tälle ei ole myönnetty edunvalvontavaltuutusta. Siitä vasta soppa syntyisi, jos pelkällä vanhuksen valtakirjalla perheen poika huolehtii vanhuksen asioista ja tytär sitten huomaa, että poika on myynyt kaiken ja siirtänyt rahat omalle tililleen.

Saa jos vanhus on riittävän ajoissa antanut oikeudet (pankissa sovittu) käyttää tilejään. Minulla tilit näkyivät ja maksoin iäkkään sukulaiseni kaikki laskut 10 vuoden ajan,

Vierailija kirjoitti:

Iäkkään sukulaisen jouduttua hoivakotiin fyysisen kunnon heikentymisen vuoksi, asunto tyhjennettiin ja myytiin hänen luvallaan. Tyhjennyksen suoritti kirppariyrittäjä joka ostaa myös kuolinpesiä- maksoi 500 euroa. Ei olisi ollut itsellä rahkeita toisella paikkakunnalla hommaa tehdä useaa päivää (myynti ja tyhjennys) ja se olisi maksanut (jätemaksut, pakettiautonvuokrat ym) enemmän kuin siitä olisi jäänyt käteen.

Siis kirppariyrittäjä maksoi sukulaiseni irtaimistosta sen 500 euroa.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän tyhjennysfirmat huolii varmaan tuollainenkin kämpän tyhjennysurakan.

Voi kuinka ikävä aloittajan mielestä varmaankin ettei äiti osannut kuolla saman tien pois niin voisi tosiaankin alkaa tyhjentää kuolinpesää.

Ap:n aloitus on arjen realismia. Jos vanhus muuttaa palvelutaloon, sinne ei mahdu koko maallinen omaisuus. Pitää olla melko rikas ihminen, jos on varaa palveluasumisen kustannusten lisäksi ylläpitää ja lämmittää nykyisillä maksuilla vanhaa asuntoa, vaikka siellä ei asuta.

Minusta ihmiset voisi ottaa tämän nykyistä paremmin huomioon jo siinä vaiheessa kun pystyvät tekemään itse päätöksiä. Voisiko ihminen käydä itse ne tavaransa läpi ainakin silloin tällöin? Onko sitä isoa asuntoa pakko ylläpitää siihen saakka kun on pakko muuttaa sieltä pois?

Tätäthän tehdäänkin jo. Trendiä kutsutaan kuolinsiivoukseksi. 

Kuolinsiivouksesta puhuminen on ehkä trendikästä mutta on sitä tehty aina. Se ei silti tarkoita sitä etteikö sitä voisi tai kannattaisi tehdä enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt vaan herran jumala kippaa tätä "romua" jonnekin roskalavalle tms. vaan käy läpi ja selvitä onko siellä jotain arvokasta. Jotkut omaan silmään rumat vanhat esineet voivat olla nykyään haluttuja design-esineitä joista saa rahaa. Ota kuvia ja hae kuvahaulla tai ota joku tietävämpi seuraksi. Varsinkin tietyt vanhat huonekalut, sisustusesineet ja valaisimet voivat olla yllättävän hintavia. Tavalliset astiat kirpparille tai tutuille. Kirjoilla ei valitettavasti ole arvoa.

Selkeät rojut sitten kierrätykseen ja patjat ym. kaatopaikalle.

Teidänlaisenne loiset ovat juuri syypäitä siihen, että monet meistä aikuistuvien nuorten äideistä olemme rajoittaneet lastemme oikeuksia omaisuuteemme. Kun olette saaneet kaiken hopeatarjottimella kannettuna eteenne, niin ahneutenne on haisevaa.

Höpsis! Omat lapseni eivät ole pennin vertaa kiinnostuneet minun tavaroistani, vaikka on reilusti arvokasta keräilytavaraa. Paitsi vanhoista 90-luvun leluista omille lapsilleen ja heidänhän ne ovatkin, ei minun. Ilmoittivat että kaikki menee kaatopaikalle kerralla kun minä kuolen tai päädyn laitokseen. Olen yrittänyt sanoa minkä arvoista mikäkin on että ei kannata kaatopaikalle heittää. Ei vain kiinnosta. Omalla äidilläni on myös paljon mm kotimaista lasia kerättynä. Ei oikeastaan kiinnosta haalia omaan kotiin mitään kun just olen tehnyt monen vuoden urakan ja myynyt turhat pois. Mutta äidin toivetta kunnioitetaan niin pitkälle kuin mahdollista.

Totta ihmeessä se äidin koti pitää tyhjentää. Ja ne tavarat saa ottaa itselleen säilytykseen, jos haluaa. Ne säilyy äidin omaisuutena kunnes hän kuolee, vaikka ne sijaitsisikin lapsen kotona. Mitä väliä sillä on lojuuko ne tavarat jossain varastossa odottamassa vai ovatko ne lapsen kotona? Jos jotain myy, tuotot kuuluu tietenkin äidille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iäkkään sukulaisen jouduttua hoivakotiin fyysisen kunnon heikentymisen vuoksi, asunto tyhjennettiin ja myytiin hänen luvallaan. Tyhjennyksen suoritti kirppariyrittäjä joka ostaa myös kuolinpesiä- maksoi 500 euroa. Ei olisi ollut itsellä rahkeita toisella paikkakunnalla hommaa tehdä useaa päivää (myynti ja tyhjennys) ja se olisi maksanut (jätemaksut, pakettiautonvuokrat ym) enemmän kuin siitä olisi jäänyt käteen.

Siis kirppariyrittäjä maksoi sukulaiseni irtaimistosta sen 500 euroa.

Minkä kokoinen asunto oli? Ihan mielenkiinnosta kysyn kun pian on sama edessä.

Mummo ottaa tärkeimmät esineet mukaansa palvelutaloon jos mahtuvat sinne ja kaikki muu kylmästi kaatopaikalle.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpesän tyhjennysfirmat huolii varmaan tuollainenkin kämpän tyhjennysurakan.

Voi kuinka ikävä aloittajan mielestä varmaankin ettei äiti osannut kuolla saman tien pois niin voisi tosiaankin alkaa tyhjentää kuolinpesää.

Ap:n aloitus on arjen realismia. Jos vanhus muuttaa palvelutaloon, sinne ei mahdu koko maallinen omaisuus. Pitää olla melko rikas ihminen, jos on varaa palveluasumisen kustannusten lisäksi ylläpitää ja lämmittää nykyisillä maksuilla vanhaa asuntoa, vaikka siellä ei asuta.

Minusta ihmiset voisi ottaa tämän nykyistä paremmin huomioon jo siinä vaiheessa kun pystyvät tekemään itse päätöksiä. Voisiko ihminen käydä itse ne tavaransa läpi ainakin silloin tällöin? Onko sitä isoa asuntoa pakko ylläpitää siihen saakka kun on pakko muuttaa sieltä pois?

Tätäthän tehdäänkin jo. Trendiä kutsutaan kuolinsiivoukseksi. 

Kuolinsiivouksesta puhuminen on ehkä trendikästä mutta on sitä tehty aina. Se ei silti tarkoita sitä etteikö sitä voisi tai kannattaisi tehdä enemmänkin.

Mä vähän luulen, että tietyn ikäisissä vanhuksissa on enemmän niitä, jotka pitävät kynsin hampain kiinni kaikesta tavarasta. Ajatuksella "tätä voi vielä tarvita". Vähän nuorempi sukupolvi taas sitten - usein jo ennen eläkeikäänsä - haluaa mieluummin päästä eroon kaikesta ylimääräisestä. On helpompaa siivotakin, kun kirjahylly ei ole täynnä matkamuistoja Mallorcalta ja muita koriste-esineitä eikä vaatekaapit ole täynnä vaatteita, joita ei ole käytetty viiteentoista vuoteen. 

Omilla vanhemmillani (yli 90v) on ihan älyttömästi tavaraa. Äitini ei kuitenkaan suostu siihen, että mitään tavaroita lähdettäisiin vähentämään. Varsinkaan äidin vaatteita, vaikka äiti käyttää kuitenkin aina vain muutamaa vaatekertaa. Isä joskus vaivihkaa kyselee, olisko mulla tai jollain mun tutulla tarvetta milloin millekin keittiötarvikkeelle, jota he eivät enää tarvitse. Äiti ei  ole laittanut ruokaa enää 10:een vuoteen ja isäkin kokkailee aika vähän itse. Joten mitään yleiskoneita, voileipägrillejä, vohvelirautoja yms he eivät tarvitse. Joskus olen jotain sieltä ottanut, kun kavereilla on ollut omilleen muuttavia lapsia ja näitä on kiinnostanut. Itselleni en ota sieltä mitään, koska mulla on ihan liikaa tavaraa itsellänikin. Kuolinsiivousta täällä teen sen minkä jaksan. Mutta se, mitä tollasilla ysikymppisillä on ihan liikaa, ei juurikaan ole sellaista, mitä nuorempi sukupolvi edes haluaisi. On heillä arvotavaraakin ja paljon skandinaavista designeä, joka voisi nuoremmille kelvatakin, mutta ei sieltä nyt voi alkaa lamppuja ottamaan katosta jne.