Lue keskustelun säännöt.
Arki ilman autoa - kokemuksia ja fiiliksiä?
16.03.2023 |
Olen 36-vuotias yksin asuva nainen, enkä omista autoa tai ajokorttia. Tällaisina päivinä, kun tiet ovat peilijäässä ja koetat rahdata kahta ostoskassia ja postista noudettua pakettia kävellen - itkupotkufiilis. Kauppaan on jonkin verran matkaa, ja bussiyhteyttä ei tällä välillä ole. Vastaavia tilanteita on arjessa lukuisia; isompien tavaroiden kuljetukset, eläinlääkärikäynnit, lääkärikäynnit jne. Mikäli omaisin tällaisessa tilanteessa lapsia ja olisin yh-vanhempi, repisin varmasti jo pelihousuni.
Millaisia fiiliksiä teillä muilla on arjesta ilman autoa?
Kommentit (103)
Kohta 62 vuotta olen pärjännyt ilman autoa ja ajokorttia. Aika harvoin on ollut tilanteita, joissa olisin kokenut ajokortin ja oman auton tarpeelliseksi. Mutta mä olen jo kauan sitten oppinut tilaamaan kotiinkuljetuksella isommat tavarat tai käyttänyt tarvittaessa taksia. Ja kahden lapsen yh:kin olin aikoinaan. Asun pääkaupunkiseudulla, joten täällä on kuitenkin joukkoliikenne toiminut kohtuullisen hyvin. Tosin nyt HSL:n reittiuudistusten myötä ei enää niin hyvin kuin joskus ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 37v joka asuu kaupungissa enkä ole ikinä omistanut autoa.
Töitä varten pitää olla kortti mutta en ole ikinä nähnyt tarvetta ostaa omaa autoa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli auto alla päivittäin ainakin 20 vuotta. Työmatka autolla n.15 minuuttia, nyt kahdella busalla tunnin. Kyllä on varmasti helpompaa noin, kun ei ole autosta ollutkaan tavallaan riippuvainen, kun tällä tavoin, ykskaks luopua siitä helppoudesta. Itse sain yllätyksekseni epilepsian, ja toivon, että lääkkeet toimivat, ja tulee sekin pvä, että saan jälleen autoilla töihin, ja muutoinkin olla itsenäinen liikkumisessani, kyttäämättä aikatauluja.,
Ah, työmatkat kahdella bussilla. Väsyneenä kiireen keskellä bussin odottelu on kurjaa - tai täydemmässä bussissa matkustaminen ylipäätään.
En silti voi sanoa, että on ollut helpompaa, kun autoa ei ole koskaan ollut. Samoja asioita on toistanut vuodesta toiseen, eikä niihin varsinaisesti ole tottunut. Usein turhauttaa ja uuvuttaa. Tällä hetkellä huomaan, että autottomana sumpliminen on alkanut kiireisen arjen ohella verottamaan aina vain enemmän, joskin auton hankkiminen on tässä tilanteessa vielä taloudellisesti mahdotonta. Tulevaisuudessa toki harkitsen vakavasti tämän hommaamista.
Vaan voimia epilepsian kanssa! Toivottavasti lääkkeet alkavat pian toimimaan sinulla.Ap
No miltäs siellä friend-zonen miehissä näyttää? Olisikos siellä kuskia tarvittaessa?
Syvältä on arki ilman autoa jopa Helsingissä. Aika äkkiä tuli auto vuokrattua kun ilman joutui hetken olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusta on sekä autottomuudesta että autollisesta elämästä ja voin rehellsiesti sanoa, etten vaihtaisi enää autottomaan elämään vaikka asunkin suuressa kaupungissa, jossa on ihan ok julkiset yhteydet. Elämä on niin paljon helpopaa autollisena, suosittelen.
Olen 38-v yksin asuva nainen, enkä ole koskaan omistanut autoa. Asun ison kaupungin keskustassa ja täällä on paljon kätevämpää liikkua jalan tai julkisilla kuin omalla autolla. Pidemmät matkat kuljen junalla tai joskus harvoin linja-autolla. Tässä elämäntilanteessa autottomuus tuntuu itsestäänselvältä valinnalta enkä koskaan ole autoa kaivannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kohta 62 vuotta olen pärjännyt ilman autoa ja ajokorttia. Aika harvoin on ollut tilanteita, joissa olisin kokenut ajokortin ja oman auton tarpeelliseksi. Mutta mä olen jo kauan sitten oppinut tilaamaan kotiinkuljetuksella isommat tavarat tai käyttänyt tarvittaessa taksia. Ja kahden lapsen yh:kin olin aikoinaan. Asun pääkaupunkiseudulla, joten täällä on kuitenkin joukkoliikenne toiminut kohtuullisen hyvin. Tosin nyt HSL:n reittiuudistusten myötä ei enää niin hyvin kuin joskus ennen.
Pk-seudulla on varmasti helpompaa kulkuyhteyksien kannalta. Toki työmatkat ovat usein pitkiä ja kiireisiä sielläkin. Kotiinkuljetus on kyllä järkevää, ja onneksi nykyään voi tarvittaessa tilata myös ruokaostokset kotiin. Mutta hatunnosto, mikäli olet kokenut arkesi suhteellisen vaivattomana ilman autoakin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on sekä autottomuudesta että autollisesta elämästä ja voin rehellsiesti sanoa, etten vaihtaisi enää autottomaan elämään vaikka asunkin suuressa kaupungissa, jossa on ihan ok julkiset yhteydet. Elämä on niin paljon helpopaa autollisena, suosittelen.
Uskon valtavan hyvin tämän. :) Etenkin tämän päivän tunnelmissa, kun pelkkä kauppareissu tuntui suoranaiselta selviytymistaistelulta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei-kuski kirjoitti:
No miltäs siellä friend-zonen miehissä näyttää? Olisikos siellä kuskia tarvittaessa?
Rehellisesti, en yksinkertaisesti viitsi olla pummimassa kyytejä muilta. Koen tällaisen todella vaivaannuttavana ja epäkohteliaanakin. Aikuisena ihmisenä sitä on vastuussa itsestään. Toki oikein kipeänä tai muissa pakollisissa tilanteissa pyydän apua, ja mielelläni tällöin myös korvaan bensoja. Ap
Tuollaisissa tapauksissa itselläni on kasaan taitettava kärry, jonka avulla isommat paketit saa helposti yksin kuljettaa. Sekä tottakai reppu selässä.
Ihmettelen, jos olet ollut pitkään ilman autoa, mutta silti et ole tälläisiä perusjuttuja tajunnut käyttää helpottaaksesi elämääsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tulisi mitään ilman autoa... auton hankkiminen/pitäminen vain on hullun kallista tässä maailman kalleimmassa ja köyhtyvässä maassa...
-polttoaine
-itse auto
-huollot
-renkaat
-katsastukset
-verot
-vakuutukset
-pesu
Siinä on aivan valtava potti vuodessa kun elää maailman kalleimmassa maassa suhteessa tuloihin...
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Kohta 62 vuotta olen pärjännyt ilman autoa ja ajokorttia. Aika harvoin on ollut tilanteita, joissa olisin kokenut ajokortin ja oman auton tarpeelliseksi. Mutta mä olen jo kauan sitten oppinut tilaamaan kotiinkuljetuksella isommat tavarat tai käyttänyt tarvittaessa taksia. Ja kahden lapsen yh:kin olin aikoinaan. Asun pääkaupunkiseudulla, joten täällä on kuitenkin joukkoliikenne toiminut kohtuullisen hyvin. Tosin nyt HSL:n reittiuudistusten myötä ei enää niin hyvin kuin joskus ennen.
Pk-seudulla on varmasti helpompaa kulkuyhteyksien kannalta. Toki työmatkat ovat usein pitkiä ja kiireisiä sielläkin. Kotiinkuljetus on kyllä järkevää, ja onneksi nykyään voi tarvittaessa tilata myös ruokaostokset kotiin. Mutta hatunnosto, mikäli olet kokenut arkesi suhteellisen vaivattomana ilman autoakin. Ap
Mä sanoisin, että kyseessä on vain tottumus. Kun ei ole koskaan ollut autoa, ei sitä osaa sillä tavalla kaivatakaan. Ja vaikka olisi ollutkin, niin ei henkilöautolla kuitenkaan olisi saanut pesukonetta, tiskikonetta, sohvaa tms tuotua kaupasta kotiin vaa kuljetus olisi pitänyt tilata silti. Olen siis niin tottunut siihen, että maksan ison esineen kuljetuksesta. Ja yleensä sitten vievät samalla vanhan pois (siis just pesukoneet yms). Mä olen jo pitkään tehnyt etätöitä, mutta kun en vielä tehnyt, aika hyvin tästä meni julkinen työpaikalle. Enää ei kyllä mene. Tuntuu, että juuri mihinkään ei enää pääse yhdellä kulkuneuvolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vanhempi nainen pääkaupunki seutu.En omista ajokrttia.Oneksi on sujuva nopea joukkoliikenne.Tarvitaessa itse käytän Metroa.Jos haluaisin mennä esim.Vantan ikea ja tehdä ostoksia siellä,Jäisi joukko likenteen varaan.tosi hankalaa.Kuin kierätyseni kierätyskeskus.Hitaasti käy hyvän materialin vienti sinne.Ei jaksa kantaa.En edes katso kotiin tulevia mainoksia,ulkopuolelta Itä-Helsingin.Kun esteksi tulee,en pysty kantaa.En käytä netiä tilatakseni tavaraa,materialia. Haluan omin silmin nähdä mitä ostan,mistä maksan.Joulun alla saan setään 20e, auto kydin Helsinki-vantaa Honkanummi,jos henkilö Suomessa,ei ulkomaan lomilla. Olen jäänyt hautajaisita pois Espoo Kellonummi ei sujuvaa joukko likenettä ollut.Ne jotka menivät lähes vierestäni omilla autoilla, systä tai toisesta eivät antaneet auto kyytiä? Uskon johtui Kun en käytä Reksona,vaan Nivea.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisissa tapauksissa itselläni on kasaan taitettava kärry, jonka avulla isommat paketit saa helposti yksin kuljettaa. Sekä tottakai reppu selässä.
Ihmettelen, jos olet ollut pitkään ilman autoa, mutta silti et ole tälläisiä perusjuttuja tajunnut käyttää helpottaaksesi elämääsi?
No eipä ole tullut mieleen, että alkaisin vetelemään kärryä perässäni. Repun toki omistan. Isot paketit kulkevat usein polkupyörän avuin. Nasevaa pätemistä sinulta, mutta kiitos nyt kuitenkin kommentistasi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi mitään ilman autoa... auton hankkiminen/pitäminen vain on hullun kallista tässä maailman kalleimmassa ja köyhtyvässä maassa...
-polttoaine
-itse auto
-huollot
-renkaat
-katsastukset
-verot
-vakuutukset
-pesu
Siinä on aivan valtava potti vuodessa kun elää maailman kalleimmassa maassa suhteessa tuloihin...
Tämä nimenomaan. Tällaisessa taloustilanteessa etenkin, kun kaikki on nyt todella kallista ja vakituinen työllistyminen haastavaa.. Auto ei ole missään nimessä itsestäänselvyys. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisissa tapauksissa itselläni on kasaan taitettava kärry, jonka avulla isommat paketit saa helposti yksin kuljettaa. Sekä tottakai reppu selässä.
Ihmettelen, jos olet ollut pitkään ilman autoa, mutta silti et ole tälläisiä perusjuttuja tajunnut käyttää helpottaaksesi elämääsi?No eipä ole tullut mieleen, että alkaisin vetelemään kärryä perässäni. Repun toki omistan. Isot paketit kulkevat usein polkupyörän avuin. Nasevaa pätemistä sinulta, mutta kiitos nyt kuitenkin kommentistasi. Ap
Se kokoontaitettava kärry on ihan kätevä. Siinä menee helposti myös lemmikinkopat ja muut isommat tavarat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on sekä autottomuudesta että autollisesta elämästä ja voin rehellsiesti sanoa, etten vaihtaisi enää autottomaan elämään vaikka asunkin suuressa kaupungissa, jossa on ihan ok julkiset yhteydet. Elämä on niin paljon helpopaa autollisena, suosittelen.
Uskon valtavan hyvin tämän. :) Etenkin tämän päivän tunnelmissa, kun pelkkä kauppareissu tuntui suoranaiselta selviytymistaistelulta. Ap
Kyllä. Minullakin on vielä liian hyvin muistissa kauppareissut bussien vaihtoineen kauheassa lumipyryssä ja pakkasessa tai sitten kaatosateessa painavien ostoskassien kanssa. Ei ikinä enää. Selviytymistaistelulta se melkein tuntui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisissa tapauksissa itselläni on kasaan taitettava kärry, jonka avulla isommat paketit saa helposti yksin kuljettaa. Sekä tottakai reppu selässä.
Ihmettelen, jos olet ollut pitkään ilman autoa, mutta silti et ole tälläisiä perusjuttuja tajunnut käyttää helpottaaksesi elämääsi?No eipä ole tullut mieleen, että alkaisin vetelemään kärryä perässäni. Repun toki omistan. Isot paketit kulkevat usein polkupyörän avuin. Nasevaa pätemistä sinulta, mutta kiitos nyt kuitenkin kommentistasi. Ap
Se kokoontaitettava kärry on ihan kätevä. Siinä menee helposti myös lemmikinkopat ja muut isommat tavarat.
On varmasti. En epäile lainkaan, etteikö se olisi näppärä. En kuitenkaan ajattele, että tämä olisi perusjuttu, joka kuuluisi jokaisen autottoman varustukseen. Ap
Mulla oli auto alla päivittäin ainakin 20 vuotta. Työmatka autolla n.15 minuuttia, nyt kahdella busalla tunnin. Kyllä on varmasti helpompaa noin, kun ei ole autosta ollutkaan tavallaan riippuvainen, kun tällä tavoin, ykskaks luopua siitä helppoudesta. Itse sain yllätyksekseni epilepsian, ja toivon, että lääkkeet toimivat, ja tulee sekin pvä, että saan jälleen autoilla töihin, ja muutoinkin olla itsenäinen liikkumisessani, kyttäämättä aikatauluja.,