Lue keskustelun säännöt.
Ristilät valitsivat 4-vuotiaalle Nooalle englanninkielisen päiväkodin, ja niin tekee yhä useampi suomenkielinen perhe
23.02.2023 |
Kokemuksia ja mielipiteitä puolesta ja vastaan?
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nyt muutaman vuoden töissä enkunkielisessä pk:ssa.
Tässä miinuksia:
- lapselle pitäisi puhua kotona paljon suomea, lukea ja opettaa suomalaista kulttuuria. Suurin osa vanhemmista ei tee näin, he lätkäisee lapselle ipädin käteen
-tankeroenkun omaksuminen eli tälläkin hetkellä 90% meidän henksusta puhuu tankeroenkkua. Lapsen on vaikeampi oppia myöhemmin lausumaan sanat oikein jos se on 3veestä asti lausunut asiat väärin.
-henkilökuntaa on vaikea saada, harva on natiivi. Esim yksi thainainen meillä on ihana hoitaja mutta puhuu huonompaa enkkua kuin 3vuotiaat.
-moku-perheiden lapset (oon itekin tällainen :D) ei opi yhtään kieltä kunnolla kun äiti puhuu vaikkapa filippiiniä, isä suomea ja lapselle puhutaan tankeroenkkua
- asiakaskunnan homogeenisyys eli lapset ei ole eri sosioekonomisista perheistä vaan aika monella on sitä rahaa ja koulutusta. Mielestäni tämä lisää polarisoitumista.
Onko mielestäsi ok että lääkäriäidin lapsi otetaan ilosta kiljuen asiakkaaksi MUTTA minä (hoitaja) ja duunarimieheni emme saa lastamme tuonne hoitoon vaikka olen itse siellä töissä?Plussia:
- osa lapsista kehittää itselleen hyvän enkuntaidon ja pystyy hakemaan kouluun vaikka Saksassa sitten myöhemmin elämässä.
-Osa perheistä myös asuu pätkiä ulkomailla esim töiden takia ja näin lasten ei tarvitse olla ummikkona
Siis päiväkoti Suomessa kannattaa käydä englanniksi, että voi myöhemmin hakea kouluun SAKSASSA?
🤔🤔🤔🤔
Kiinnostava logiikka.
Saksassa vaaditaan suurimpaan osaan kouluja ja myös korkeakouluja saksan kielen taitoa, koska koko maailma ei pyöri englannin kielellä! Ja hyvä niin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli englanninkielinen vaihtari kun lapsi oli 10. Lapsi oli englanninkielisessä koulussa jota jatkoi koko peruskoulun. Peruskouluaikana teki leirikoulumatkoja Englantiin ja me matkustelimme siellä useampia viikkoja joka kesä.
Lukion kävi suomeksi, kirjoitti enkusta ällän, meni ulkomaille opiskelemaan englanniksi.
Mikään näistä englannin oppimisen tavoista ei kumonnut toisiaan tai poistanut toisen vaikutusta. Ne täydensi kaikki toisiaan.
Englantia ei kukaan nykyään pysty unohtamaan. Sen verran aktiivisesti sitä nykyään kaikki käyttää.
Mä puolestani tunnen runsaasti ihmisiä, jotka ovat käyneet tavalliset suomenkieliset koulut, kirjoittaneet sen ällän ja jatkaneet englanninkieliseen yliopistoon. Mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Jännä miten happamasti osa suhtautuu siihen, että osa pienten lasten vanhemmista haluaa auttaa lastensa kielten oppimista jo hyvin varhaisesta iästä lähtien. Mikä siinä ärsyttää noin paljon?
Juuri kirjoitin, että annetaan kaikkien kukkien kukkia. Oletko varma, ettei sinua itseäsi ärsytä se, että niin moni on oppinut erinomaisen englannin kielen ihan tavallisessa lähikoulussa ja omalla harrastuneisuudella? Sehän on todella hieno asia, että englanti on kaikkien saavutettavissa.
Kun sitä ennen olit halveksinut ja herjannut moneen otteeseen...
En tiedä, mistä tämä ajatus tulee, että "enkun oppii kumminkin." Tai kauan sitä on ollut, vanhempani ajattelivat joskus ilmeisesti samoin ja laittoivat mut saksan ryhmään kolmannelta, koska englantiahan oppivat kaikki. No kävi niin, että tuli vaikea murrosikä. Ja kävi niin, että pitkä saksa oli vaikea kieli. Ja kävi niin että mä sitten vihdoin aloitin enkun 8.luokalla. ruotsikin alkoi siinä jossain vaiheessa. Lopputulos on se, että osaan hyvin vain suomea. Enkku ei tullut ilmaiseksi ja ohimennen ja on jäänyt ikäistäni heikommaksi, vaikka oppiliskykyni on varmaan ihan normaali.
Minä halusin lapset lähimpään päiväkotiin. Kunnallisella puolella sanottiin, että ei onnistu, isommalle on paikka 2 km päässä ja pienemmällä 14 km päässä. Siksi valinta oli helppo eli se englanninkielinen päiväkoti 300 m päässä kotoa.
Se englanninkielinen koulu voi olla myös se lähin koulu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että aika marginaalisesti hyötyä. Englannilta ei oikein voi välttyä mitenkään, joten sen oppii muutenkin. Ei ehkä niin hyvin, mutta riittävästi.
Itse laittaisin mielummin jonkun muun kielen päiväkotiiin, tai matematiikkaa, taideaineita tai liikuntaa painottavaan päiväkotiin.
Toki jos tuolla välttyy joltain huonomaineiselta, suomenkieliseltä päiväkodilta, niin ymmärrettävää.
Meillä lapset kävivät englanninkielisessä päiväkodissa. Puoliso on englanninkielinen, mutta kun se on enemmän äiti, joka kotona höpöttää kuin isä, niin halusimme tukea englannin kielen kehittymistä yhtä vahvaksi kuin suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lapsi englanninkielisessä päiväkodissa. Paljolti sen takia, että sinne seulottiin lapset eikä otettu erityisen tuen tarpeessa olevia. Olin itse ollut päiväkodissa töissä ja nähnyt millaista se meno välillä oli erityislasten kanssa. En halunnut omalle lapselleni sellaista kokemusta. Päiväkoti oli pieni ja ihana. Henkilökuntamitoitus oli loistava. Lapsi oppi siellä sujuvan englannin. Osasi lukea ja kirjoittaa englanniksi jo ennen kouluun menoa. Luki mm. kaikki Harry Potterit englanniksi tokaluokkalaisena. Meni suomalaiseen kouluun. Nykyisin suomi ja englanti ovat aikalailla tasavahvoja ja hänellä on todella laaja sanavarasto molemmilla kielillä ja saa koulussa lähes pelkkiä kiitettäviä ja erinomaisia kaikista aineista. On nyt neljännellä luokalla ja lukee englannin lisäksi ranskaa. Se laajan sanavaraston saaminen vaatii vanhemmilta työtä ja kannustusta. Meillä luetaan ja jutellaan paljon. Lapsi lukee edelleen paljon molemmilla kielillä.
Ehkä englannin olisi voinut oppia vasta koulussa, mutta meille tästä ei ainakaan ollut mitään haittaa. Päin vastoin. Lapsella on lähes natiivitasoinen kielitaito myös englannista ja voi sen kautta opiskella huvikseen muita kieliä Duolingolla. Nyt on opiskellut lomalla mm. kreikkaa ja espanjaa.
Täällä on kauhean negatiivisia kommentteja, mitta mistäpä täällä palstalla ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli englanninkielinen vaihtari kun lapsi oli 10. Lapsi oli englanninkielisessä koulussa jota jatkoi koko peruskoulun. Peruskouluaikana teki leirikoulumatkoja Englantiin ja me matkustelimme siellä useampia viikkoja joka kesä.
Lukion kävi suomeksi, kirjoitti enkusta ällän, meni ulkomaille opiskelemaan englanniksi.
Mikään näistä englannin oppimisen tavoista ei kumonnut toisiaan tai poistanut toisen vaikutusta. Ne täydensi kaikki toisiaan.
Englantia ei kukaan nykyään pysty unohtamaan. Sen verran aktiivisesti sitä nykyään kaikki käyttää.
Mä puolestani tunnen runsaasti ihmisiä, jotka ovat käyneet tavalliset suomenkieliset koulut, kirjoittaneet sen ällän ja jatkaneet englanninkieliseen yliopistoon. Mutta annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Jännä miten happamasti osa suhtautuu siihen, että osa pienten lasten vanhemmista haluaa auttaa lastensa kielten oppimista jo hyvin varhaisesta iästä lähtien. Mikä siinä ärsyttää noin paljon?
Juuri kirjoitin, että annetaan kaikkien kukkien kukkia. Oletko varma, ettei sinua itseäsi ärsytä se, että niin moni on oppinut erinomaisen englannin kielen ihan tavallisessa lähikoulussa ja omalla harrastuneisuudella? Sehän on todella hieno asia, että englanti on kaikkien saavutettavissa.
Kun sitä ennen olit halveksinut ja herjannut moneen otteeseen...
Miten ihmeessä herjaaminen liittyy tähän ketjuun? Oletkohan nyt palstaillut vähän liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin supisuomalaiselle perheelle ollut kauhean tärkeää että lapset menivät englanninkieliseen päiväkotiin ja sieltä sitten englanninkieliseen (kansainväliseen) kouluun. Vanhempi lapsi pääsi juuri ja juuri mistään läpi siellä koulussa ja suoraan amikseen kokkilinjalle. Nuorempi lukihäiriöinen adhd -vilperi jonka kanssa ovat aivan pulassa kun sai paikan koulusta vaikkei äidinkielelläkään osaa tehtäviä. Koko muksu aivan sekaisin kielistä ja ikää kymmenen. Miksi? Mitään syytä ei ole. Vanhemmat vain halusivat noin.
Tiedän myös toisen perheen jossa lapsi laitettiin samantien englanninkieliseen päiväkotiin kun sinne vain pääsi, mitään sidettä muuhun kuin suomenkieleen ei ollut. Sellaista selvästi silti toivottiin. Lapsi pärjäsi rimaa hipoen, peruskoulun jälkeen meni suomenkieliseen lukioon ja nippanappa läpi kirjoituksista. Englantia puhuu huonommin kuin moni yläasteikäinen nuori jolla on kielellisiä lahjoja perustasoisesti ja aktiivisuutta käyttää kieltä.
Olemme surullisen juntti kansa tämän kielten ihailumme kanssa. Jos englantia puhuu vanhemman työn takia Suomeen muuttanut yläluokkainen lontoolaislapsi, haluamme omamme sen luokalle vaikka oma lapsi on tyyppiä "jaa mää vai?" Jos englantia puhuu musta köyhän perheen muksu, hänen luokalleen ei halua kukaan.
Nykyään villitys on myös ekalta luokalta alkava ranska. Ekoilla luokilla opetus on tunti viikossa ja tuloksena yleensä lapsi joka osaa sanoa Je m'appelle Veeti - ehkä jopa kirjoittaa sen. Lapsi ei tule oppimaan kieltä vain siksi että vanhempien mielestä ranska on chic ja cool. Suurimmalle osalle lopulta työelämässä täysin tarpeeton kieli jota edes jotenkuten kunnolla käyttääkseen sitä pitäisi opiskella vuosia ja nimenomaan täysin ranskankielisessä ympäristössä. Tässä kielessä myös näkyy se että jos puhujana on siirtomaavallan myötä ranskaa puhuva henkilö, se on junttia. Ihmiset haluavat ajatella että heidän lapsensa tulee olemaan se pariisilainen liikemies. Siellä ei kovin monta Jesperi Koposta ole.
Kielten osaaminen on hienoa mutta niiden opiskelun ollessa itseisarvo ollaan pulassa.
En ymmärrä lainkaan krittiikiäsi. Ekalla luokalla puolet lapsista osaa tullessaan jo lukea ja kirjoittaa, moni laskeekin sujuvasti alkeita. Puolet ei osaa sitten mitään. Joku ranska on ihan kiva tällä osaavalle puolikkaalle, on jotain uuttakin opittavaa sillä aikaa kun kaveri tavaa vielä omaa nimeään.
Niin, jokainen toki saa valita mitä haluaa. En kritisoi ketään, kerron ajatuksiani systeemistä. Sinulla tuossa unohtuu että näitä kaiken sujuvasti osaavia on tosi pieni porukka, suurin osa on sitä joka osaa pikkuisen ja se joka "tavaa omaa nimeään" on myös vähemmistö kaikkien keskellä. Ne tunnin viikossa ranskaa "opettelevat" ovat muuten ihan niillä samoilla tunneilla kuin muutkin lapset, ja se opettelu on todella simppeliä ekat vuodet. Ryhmiä eriytetään osaamisen mukaan heti koulun alusta kaikissa tietämissäni kouluissa ja jokaiselle kyllä riittää tekemistä. Käsityksesi nykykoulusta on erilainen kuin itselläni.
Opettajatuttujen mukaan moni lapsi on nyt jo neljännellä luokalla pulassa kun ekalla otettu erikoiskieli, kolmannella alkaa englanti, sitten otetaan painotusaine kuten kuvataide ja jo nelosella voi valita esim espanjan, ruotsikin pitäisi johonkin änkeä viimeistään viidennellä luokalla. Lukujärjestys saattaa olla jo ala-asteella 8h/päivä. Joka päivä.
Tuollaista määrää asioita ei jaksa kukaan, lahjakaskaan, vähintään ajankäytön kärsimättä. Työmäärä on yksinkertaisesti liian iso. Ilmiö näkyy siis nyt alakoulujen puolella. Valinnanvaraa on liikaa ja annetaan ymmärtää että on lapselle erittäin tärkeä juttu ottaa niitä kieliä ja valinnaisia tuutin täydeltä. Se on tämän hetken trendi. Koska valinnaisia on käytännössä vaikea pudottaa pois, muuten kaikki venkslaisivat niitä koko ajan, lapsia uupuu ja kun murrosikä pärähtää päälle, homma saattaa kaatua kun oppivelvollisuutta on jäljellä vielä lähes kymmenen vuotta.
Mielenkiinnolla seuraan kehitystä.
Tosi järkevää, lapset kun oppivat helposti kieliä. Aikuisena vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen vieraskielistä päiväkotia ainoastaan siinä tapauksessa, että vanhemmat osaavat sujuvasti ko. kieltä ja pystyvät auttamaan ja tukemaan lastaan ongelmatilanteiden yli.
Minun supisuomalaiset vanhemmat laittoivat minut kielikouluun jo lastentarhasta lähtien. Eivät pystyneet auttamaan kielivaikeuksissa ja koko kouluajan tunsin riittämättömyyttä, koska en pysynyt opetuksen rytmissä mukana. Syyllistin itseni ja samoin tekivät vanhempani. Olin se tyhmä-tyttö, joka saa koulussa huonja numeroita. Tästä seurasi huono koulumenestys ja menetetyt jatko-opiskelumahdollisuudet. Näin jälkiviisaana olisin toivonut, että vanhempani olisivat laittaneet minut ihan tavalliseen suomenkieliseen kouluun, jossa opiskelumenestys olisi ollut ainakin siedettävän mahdollinen.
Vanhemmat, älkää pilatko lastenne tulevaisuutta liian suurilla unelmillanne!
Tavallaan hassua, että et oppinut kieltä tuon paremmin, vaikka ilmeisesti vieras kieli tuli mukaan jo päiväkodissa. Oma puolisoni on täysin suomenkielisestä perheestä, mutta käynyt peruskoulunsa ruotsin kielikylpyluokalla, jossa käytännössä varsinkin myöhemmässä vaiheessa oli suurin osa opetuksesta täysin ruotsiksi. Ei hänellä koskaan tullut mitään varsinaisia kielivaikeuksia, koska hän omaksui kielen samalla tavalla kuin natiivit, tietysti alussa oli enemmän opetusta myös suomeksi. Hän ei osaa selittää kysyttäessä oikein mitään ruotsin kielioppisääntöjä, mutta on kyllä sisäistänyt ne, ja puhuu edelleen vuosikymmeniä myöhemmin sujuvaa ruotsia, vaikka ei käytä kieltä kovinkaan usein. Kieli on siis painunut niin syvälle selkärankaan, että sitä pystyy käyttämään tuosta noin vain pitkistä tauoista huolimatta. Samankaltainen kokemus on parilla muulla tuntemallani kielikylpykoulutuksen saaneella.
Tuollainen kielitaito on minusta todella arvokas lahja, oli kieli mikä hyvänsä. Ja hänen vanhempansa eivät siis itse olleet erityisen hyviä ruotsissa, vaikka sitä jollain tasolla puhuivatkin. En tiedä tekisinkö oman lapseni suhteen vastaavaa ratkaisua, mutta en näe uhkakuvien maalailuakaan niin hyvänä ideana. Ikävää, että sinulla oli tuollainen kokemus, ja että siitä vielä syyllistettiin. Vanhempiesi olisi pitänyt olla hereillä ja vaihtaa sinut suomenkieliseen kouluun, kun kävi ilmi, että ongelmat johtuvat kielestä.
Vierailija kirjoitti:
Onko suomalaisilla jokin hirveä kollektiivinen trauma Ahti Karjalaisesta, vai miksi tämä ääntäminen on joillekin niin tärkeää?
Jokainen ääntää englantia omalla tavallaan, intialainen yhdellä ja nigerialainen toisella. Sivistynyt ihminen ymmärtää, että natiivikin voi ääntää monin tavoin. Todellinen englannin kirjallinen ja suullinen osaaminen on laajempi asia.
Totta kai englantia voi ääntää monella tavalla. Suurin osa nyt kuitenkin toivoo ääntävänsä sitä hyvin, eikä tässä ole mitään vikaa. Herkkyyskausi eri äänteiden tunnistamiselle on aika nuorena, joten varhaislapsuuden aikana vieraisiin kieliin tutustuminen on tässä mielessä ihan perusteltua. Kyllähän se vähän helpottaa, jos suuntaa vaikka kielialalle, että ääntäminen on hyvää. Yllättävän paljon ihan englannin opiskelijoissakin on ihmisiä, jotka eivät äännä englantia kovin hyvin. Silläkin tavalla voi pärjätä ihan hyvin jopa kielialalla toimiessaan, mutta kyllähän se helpottaa asioita, jos ääntäminen sujuu. Ja se nyt vaan on helpoin oppia nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut nyt muutaman vuoden töissä enkunkielisessä pk:ssa.
Tässä miinuksia:
- lapselle pitäisi puhua kotona paljon suomea, lukea ja opettaa suomalaista kulttuuria. Suurin osa vanhemmista ei tee näin, he lätkäisee lapselle ipädin käteen
-tankeroenkun omaksuminen eli tälläkin hetkellä 90% meidän henksusta puhuu tankeroenkkua. Lapsen on vaikeampi oppia myöhemmin lausumaan sanat oikein jos se on 3veestä asti lausunut asiat väärin.
-henkilökuntaa on vaikea saada, harva on natiivi. Esim yksi thainainen meillä on ihana hoitaja mutta puhuu huonompaa enkkua kuin 3vuotiaat.
-moku-perheiden lapset (oon itekin tällainen :D) ei opi yhtään kieltä kunnolla kun äiti puhuu vaikkapa filippiiniä, isä suomea ja lapselle puhutaan tankeroenkkua
- asiakaskunnan homogeenisyys eli lapset ei ole eri sosioekonomisista perheistä vaan aika monella on sitä rahaa ja koulutusta. Mielestäni tämä lisää polarisoitumista.
Onko mielestäsi ok että lääkäriäidin lapsi otetaan ilosta kiljuen asiakkaaksi MUTTA minä (hoitaja) ja duunarimieheni emme saa lastamme tuonne hoitoon vaikka olen itse siellä töissä?Plussia:
- osa lapsista kehittää itselleen hyvän enkuntaidon ja pystyy hakemaan kouluun vaikka Saksassa sitten myöhemmin elämässä.
-Osa perheistä myös asuu pätkiä ulkomailla esim töiden takia ja näin lasten ei tarvitse olla ummikkona
Tuo pointti tankeroenkun omaksumisesta on kyllä erittäin hyvä. Jos koko englanninkielisen päivähoidon idea on, että lapsi oppii englannin luonnollisesti leikin kautta, niin sehän vesittyy ihan totaalisesti, jos hoitajat eivät puhukaan hyvää englantia. Eli selvästi ainakin kannattaa olla aika hyvin perillä siitä millainen päiväkoti on kyseessä, tässä ketjussahan on ollut myös esimerkkejä siitä, että tuollainen voi olla myös hyvä juuri sen vuoksi, että henkilökunta on asiantuntevaa, ryhmät pieniä jne.
En ymmärrä tätä englannin kielen palvomista. Miksei esim ruotsia ja saksaa palvota samalla tavalla?Ja joku finglish kuulostaa aivan järkyttävältä, mitä etenkin nuoret puhuu pk-seudulla. Joka toinen sana suomea ja englantia sekaisin. Moni supisuomalainen myös esim instassa puhuu pelkästään englantia niissä päivityksissä, halutaanko siinä antaa itsestään jotenkin erityisen sivistyneen ja kansainvälisen mielikuvan? Me olemme Suomessa, joten arvostakaa ja vaalikaa tätä kaunista äidinkieltämme. En ymmärrä miksi Suomea tai tätä kieltä pitäisi millään tavalla hävetä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tätä englannin kielen palvomista. Miksei esim ruotsia ja saksaa palvota samalla tavalla?Ja joku finglish kuulostaa aivan järkyttävältä, mitä etenkin nuoret puhuu pk-seudulla. Joka toinen sana suomea ja englantia sekaisin. Moni supisuomalainen myös esim instassa puhuu pelkästään englantia niissä päivityksissä, halutaanko siinä antaa itsestään jotenkin erityisen sivistyneen ja kansainvälisen mielikuvan? Me olemme Suomessa, joten arvostakaa ja vaalikaa tätä kaunista äidinkieltämme. En ymmärrä miksi Suomea tai tätä kieltä pitäisi millään tavalla hävetä.
Löytyy niitä kielipäiväkoteja muillakin kielillä. Tiedän venäjänkielisen, ranskankielisen ja espanjankielisen nyt ainakin, vironkielinenkin taitaa olla. Edelleen sama idea, lapsi oppii uuden kielen leikin kautta.
Lingvistinä ja kielten opettajana näkemykseni on, että suomalaisen, äidinkielenään suomea puhuvan, Suomessa asuvan, suomenkielisellä alueella elävän lapsen ei kannata käydä englanninkielisessä päivähoidossa.
Syynä se, että päivähoidossa ei kuitenkaan vietetä niin paljoa aikaa, että siellä oppisi monipuolisen, natiiviin verrattavan kielitaidon, vaan kielitaito jää kuitenkin väistämättä jossain määrin suppeaksi.
Lisäksi lapsen englannin ääntäminenkään ei välttämättä kehity täysin natiivitasoiseksi, sillä yksikielisillä henkilöillä äidinkieli kuultaa ääntämisessä aina jonkin verran läpi. (Toisilla todella paljon, toisilla tuskin havaittavasti, mutta aina jonkin verran.)
Potentiaalista haittaakin tuollaisesta saattaisi olla. Mikäli lapsella on vähääkään kielellisiä vaikeuksia, olisi syytä panostaa varhaislapsuudessa ja päiväkoti-iässä pelkästään äidinkieleen. Näin vältetään tilanne, jossa lapsi osaa "kahta kieltä puoliksi" muttei yhtäkään kokonaan.
Erilaiset kansainväliset tilanteet, kaksi- tai monikielisyys tai muut vastaavat tilanteet ovat toki asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Lingvistinä ja kielten opettajana näkemykseni on, että suomalaisen, äidinkielenään suomea puhuvan, Suomessa asuvan, suomenkielisellä alueella elävän lapsen ei kannata käydä englanninkielisessä päivähoidossa.
Syynä se, että päivähoidossa ei kuitenkaan vietetä niin paljoa aikaa, että siellä oppisi monipuolisen, natiiviin verrattavan kielitaidon, vaan kielitaito jää kuitenkin väistämättä jossain määrin suppeaksi.
Lisäksi lapsen englannin ääntäminenkään ei välttämättä kehity täysin natiivitasoiseksi, sillä yksikielisillä henkilöillä äidinkieli kuultaa ääntämisessä aina jonkin verran läpi. (Toisilla todella paljon, toisilla tuskin havaittavasti, mutta aina jonkin verran.)
Potentiaalista haittaakin tuollaisesta saattaisi olla. Mikäli lapsella on vähääkään kielellisiä vaikeuksia, olisi syytä panostaa varhaislapsuudessa ja päiväkoti-iässä pelkästään äidinkieleen. Näin vältetään tilanne, jossa lapsi osaa "kahta kieltä puoliksi" muttei yhtäkään kokonaan.
Erilaiset kansainväliset tilanteet, kaksi- tai monikielisyys tai muut vastaavat tilanteet ovat toki asia erikseen.
Kiitokset asiantuntijalle perustellusta mielipiteestä. Noin minäkin olen sen maalaisjärjellä miettinyt.
No mikäs siinä. Olisi kyllä vielä hienompaa, jos lapsi olisi vaikka saksankielisessä tai italiankielisessä päiväkodissa.
Mitä tämäkin tarkoittaa?
Olet ihan ihmekaunainen vänkyttäjä.