Miksi aamiainen on päivän tärkein ateria? Ja miten opettaa se lapselle, joka ei ole koskaan syönyt aamuisin oikein mitään?
Viisivuotias lapseni ei koskaan ole saanut aamupalalla alas oikein mitään, vaikka monia erilaisia aamupaloja on tullut kokeiltua. Maitoa juo, mutta ei syö. Ei syö ennen yhtätoista oikein mitään oikein koskaan.
Miksi sanotaan, että aamiainen on päivän tärkein ateria? Ja sanotaanko muissakin maissa kuin Suomessa näin? Ja miten saada lapsi syömään se aamiainen?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
"Aamiainen on päivän tärkein ateria" on mainoslause, joka on jostain syystä jäänyt elämään ja jotkut pitävät sitä totena. Suomessa jopa ravitsemusterapeutit käyttävät kyseistä lausetta ilman mitään perustetta.
Jenkit ovat keksineet myös mainoslauseen vettä tulee juoda 2 litraa päivässä. Ja lisäravinteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on nälkä, niin varmasti aamupala maittaa. Todennäköisimmin syö illalla niin paljon, ettei herätessä ole nälkä.
Hän syökin illalla runsaan iltapalan. Mutta onko asiassa jotain pahaa tai haitallista?
ApRaskas iltapala voi vaikeuttaa unen saantia. Varmaan olet sen itsekin huomannut, että raskaan aterian jälkeen nukahtaminen voi olla huonoa. Mutta jos iltapala on järkevästi koostettu ja lapsi nukkuu hyvin, niin tuskin se on liian raskas.
Anna lapsen syödä aamulla kevyt aamiainen. Koita valita siihen sellaisia elementtejä, jotka pitävät nälkää mutta joiden syöminen ei tunnu pahalta. Tee esimerkiksi smoothie, johon tulee rahkaa tai vaikka avokadoa. Kourallinen pähkinöitä siihen kaveriksi.
Luitko aloitukseni? Olen tässä kohta viiden vuoden ajan tarjonnut lapselleni mitä erilaisimpia aamiaisia, ja hän ei syö. On yhdentekevää mitä elementtejä siihen valitsen tarjolle. Johonkin smoothieen ja pähkinöihin hän ei muutenkaan suostu koskemaan, mutta aamupalalla on ollut tarjolla erilaisia hedelmiä, marjoja, viiliä, jugurtteja, puuroa, tummaa leipää, vaaleaa leipää, juustoja, leikkeleitä, muroja ja olenpa jopa kakkuakin kokeeksi antanut. Hän vain ei syö aamulla. Joten mitä tarkoitat tuolla, että anna lapsen syödä kevyt aamiainen? En minä häntä estä vaan päinvastoin joka aamu tarjoan jotain ja toivon, että söisi.
ApEt ole antanut tähän mennessä yhtään esimerkkiä noista aamiaisista mitä olet lapsellesi tarjonnut. Jollekin se aamiainen on aina leipää ja aamupalaksi ei lasketa, että lapsi syö aamupalaksi vaikkapa banaanin ja lasin maitoa. Toinelle aamiaisella on munakkaita ja nakkeja. Ilman esimerkkejä on ihan mahdoton sanoa, että mikä sinulle on aamupalan määritelmä. Jos haluat, että lapsesi syö aamupalan, niin aloita ihan sillä, että lapsi syö vaikka viinirypäleen sen maitolasin kanssa ja sillä selvä. Ei mitään toivomista, vaan sopimus, että se riittää. Aamupala voi olla vaikka tunti heräämisen jälkeen.
Olen antanut esimerkkejä. Kirjoitin edellisellä sivulla näin:
Luitko aloitukseni? Olen tässä kohta viiden vuoden ajan tarjonnut lapselleni mitä erilaisimpia aamiaisia, ja hän ei syö. On yhdentekevää mitä elementtejä siihen valitsen tarjolle. Johonkin smoothieen ja pähkinöihin hän ei muutenkaan suostu koskemaan, mutta aamupalalla on ollut tarjolla erilaisia hedelmiä, marjoja, viiliä, jugurtteja, puuroa, tummaa leipää, vaaleaa leipää, juustoja, leikkeleitä, muroja ja olenpa jopa kakkuakin kokeeksi antanut. Hän vain ei syö aamulla. Joten mitä tarkoitat tuolla, että anna lapsen syödä kevyt aamiainen? En minä häntä estä vaan päinvastoin joka aamu tarjoan jotain ja toivon, että söisi.
Lisäksi olen kertonut, että maitoa hän juo aamulla kyllä.
Ap
Kerroit nuo esimerkit vasta tuossa avautumisessasi, jossa olit tuohtuneena, että ei nyt olla ymmärretty mitä tarjoat aamupalalla. Olet todella hyökkäävä keskustelija.
Lapsi mukaan ruuanlaittoon. Rauhoittakaa aamiaishetki ja jutelkaa siinä rauhassa. Opeta ensin, että se on sosiaalinen ruokailutilanne siinä missä muutkin. Älä turhaan painosta syömään mutta sopikaa, että jotain pitää maistaa edes pari lusikallista/haukkua.
Vaikka kouluikään on vielä aikaa, niin tulee pitkät päivät, jos ei moneen tuntiin saa mitään syödä. Koulussa ja päiväkodissa ne lounaat on välillä keittoa ja joskus on puuropäivä. Ehkä voisitte siirtyä kotonakin enemmän sellaiseen rytmiin, jos kouluunmeno ja jaksaminen huolettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:n lapsi kotihoidossa? Monelta herää? Mitä tekee ennen lounasta? Eli mihin kaikkeen hänellä riittää energiaa edellisen illan syömisien kanssa?
Vastaisitko ap tähän?
On osapv hoidossa.
Herää klo 8:00-8:30, vapaapäivinä klo 9.
Erilaisia asioita tekee ennen lounasta. Usein on ulkona, myös leikkii, mitä näitä nyt on ihan tavallisia asioita.
Ei hänellä välttämättä riitä energia aina, mutta kun ei syö. Ei vaikka miten perustelisin miksi pitäisi syödä.
Ap
Olet siis jossain määrin huolissasi lapsen jaksamisesta? Ehkä se tulee ajan kanssa, jos lapsi huomaa itsekin, että koulussa tulee kova nälkä jo reilusti ennen lounasta eikä jaksa keskittyä. Onhan niitä lapsia, jotka tulevat kouluun syömättä ja se näkyy kyllä monenlaisina käytöshäiriöinä tai keskittymisvaikeuksina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on nälkä, niin varmasti aamupala maittaa. Todennäköisimmin syö illalla niin paljon, ettei herätessä ole nälkä.
Hän syökin illalla runsaan iltapalan. Mutta onko asiassa jotain pahaa tai haitallista?
ApRaskas iltapala voi vaikeuttaa unen saantia. Varmaan olet sen itsekin huomannut, että raskaan aterian jälkeen nukahtaminen voi olla huonoa. Mutta jos iltapala on järkevästi koostettu ja lapsi nukkuu hyvin, niin tuskin se on liian raskas.
Anna lapsen syödä aamulla kevyt aamiainen. Koita valita siihen sellaisia elementtejä, jotka pitävät nälkää mutta joiden syöminen ei tunnu pahalta. Tee esimerkiksi smoothie, johon tulee rahkaa tai vaikka avokadoa. Kourallinen pähkinöitä siihen kaveriksi.
Luitko aloitukseni? Olen tässä kohta viiden vuoden ajan tarjonnut lapselleni mitä erilaisimpia aamiaisia, ja hän ei syö. On yhdentekevää mitä elementtejä siihen valitsen tarjolle. Johonkin smoothieen ja pähkinöihin hän ei muutenkaan suostu koskemaan, mutta aamupalalla on ollut tarjolla erilaisia hedelmiä, marjoja, viiliä, jugurtteja, puuroa, tummaa leipää, vaaleaa leipää, juustoja, leikkeleitä, muroja ja olenpa jopa kakkuakin kokeeksi antanut. Hän vain ei syö aamulla. Joten mitä tarkoitat tuolla, että anna lapsen syödä kevyt aamiainen? En minä häntä estä vaan päinvastoin joka aamu tarjoan jotain ja toivon, että söisi.
ApEt ole antanut tähän mennessä yhtään esimerkkiä noista aamiaisista mitä olet lapsellesi tarjonnut. Jollekin se aamiainen on aina leipää ja aamupalaksi ei lasketa, että lapsi syö aamupalaksi vaikkapa banaanin ja lasin maitoa. Toinelle aamiaisella on munakkaita ja nakkeja. Ilman esimerkkejä on ihan mahdoton sanoa, että mikä sinulle on aamupalan määritelmä. Jos haluat, että lapsesi syö aamupalan, niin aloita ihan sillä, että lapsi syö vaikka viinirypäleen sen maitolasin kanssa ja sillä selvä. Ei mitään toivomista, vaan sopimus, että se riittää. Aamupala voi olla vaikka tunti heräämisen jälkeen.
Olen antanut esimerkkejä. Kirjoitin edellisellä sivulla näin:
Luitko aloitukseni? Olen tässä kohta viiden vuoden ajan tarjonnut lapselleni mitä erilaisimpia aamiaisia, ja hän ei syö. On yhdentekevää mitä elementtejä siihen valitsen tarjolle. Johonkin smoothieen ja pähkinöihin hän ei muutenkaan suostu koskemaan, mutta aamupalalla on ollut tarjolla erilaisia hedelmiä, marjoja, viiliä, jugurtteja, puuroa, tummaa leipää, vaaleaa leipää, juustoja, leikkeleitä, muroja ja olenpa jopa kakkuakin kokeeksi antanut. Hän vain ei syö aamulla. Joten mitä tarkoitat tuolla, että anna lapsen syödä kevyt aamiainen? En minä häntä estä vaan päinvastoin joka aamu tarjoan jotain ja toivon, että söisi.
Lisäksi olen kertonut, että maitoa hän juo aamulla kyllä.
Ap
Kerroit nuo esimerkit vasta tuossa avautumisessasi, jossa olit tuohtuneena, että ei nyt olla ymmärretty mitä tarjoat aamupalalla. Olet todella hyökkäävä keskustelija.
En minä tuohtunut, että ei olisi ymmärretty mitä tarjoan. Vaan ihmettelin sitä, että miksi minun käsketään antamaan lapselle aamiainen, kun koko aloitus koski sitä, että annan aamiaisen, mutta lapsi ei syö. Ihmettelen ihmisten puutteellista luetun ymmärtämistä.
Koetko oikeasti, että olen todella hyökkäävä keskustelija? Itse en tunnista itsessäni tai kommenteissani sellaista, että olisin todella hyökkäävä. Oletko varma, että et nyt vain yritä väitteelläsi provosoida?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska jollei aamulla/päivällä syö kunnolla, iltaisin on nälkä ja syöminen painottuu iltaan. Iltasyöminen tutkitusti lihottaa.
En kyllä ymmärrä miksi iltapainotteinen syöminen olisi haitaksi. En usko, että se lihottaa. Lihottaa kyllä, jos pitää itsensä nälässä päivän ja illalla sitten hotkii nälkäänsä suklaapatukoita, valtavan annoksen pastaa jne. Mutta jos syö kunnollista ruokaa illalla, samaa kuin olisi lounaallakin, niin miksi se muka lihottaisi.
ApHeikentää esimerkiksi unenlaatua, kun ruoansulatus joutuu paiskimaan töitä.
Mutta mietipä vaikka Italiaa. Siellä päivän pääateria on myöhäinen runsas illallinen ja aika pian sen jälkeen käyvät nukkumaan. Onko italiailainen elimistö erilainen kuin suomalaisen?
Ap
Ei ole. Mutta sykemittari kyllä kertoo ihan samalla tavalla kuin alkoholia ennen nukkumaanmenoa nauttiessa, ettei kehosi ole lepotilassa. Siihen lienee syynsä, että unentarve voi vaihdella jopa 2-3 tuntia vuorokaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:n lapsi kotihoidossa? Monelta herää? Mitä tekee ennen lounasta? Eli mihin kaikkeen hänellä riittää energiaa edellisen illan syömisien kanssa?
Vastaisitko ap tähän?
On osapv hoidossa.
Herää klo 8:00-8:30, vapaapäivinä klo 9.
Erilaisia asioita tekee ennen lounasta. Usein on ulkona, myös leikkii, mitä näitä nyt on ihan tavallisia asioita.
Ei hänellä välttämättä riitä energia aina, mutta kun ei syö. Ei vaikka miten perustelisin miksi pitäisi syödä.
ApOlet siis jossain määrin huolissasi lapsen jaksamisesta? Ehkä se tulee ajan kanssa, jos lapsi huomaa itsekin, että koulussa tulee kova nälkä jo reilusti ennen lounasta eikä jaksa keskittyä. Onhan niitä lapsia, jotka tulevat kouluun syömättä ja se näkyy kyllä monenlaisina käytöshäiriöinä tai keskittymisvaikeuksina.
Joo olen lukenut tuollaisista lapsista ja kyllähän asia huolettaa. Noiden uutisissa olleiden lasten kohdalla tosin usein kai on kyse siitä, että kotona ei tarjota aamupalaa. Meillä tarjotaan, mutta lapsi ei syö, vaikka istuu kanssani aamupalapöydässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:n lapsi kotihoidossa? Monelta herää? Mitä tekee ennen lounasta? Eli mihin kaikkeen hänellä riittää energiaa edellisen illan syömisien kanssa?
Vastaisitko ap tähän?
On osapv hoidossa.
Herää klo 8:00-8:30, vapaapäivinä klo 9.
Erilaisia asioita tekee ennen lounasta. Usein on ulkona, myös leikkii, mitä näitä nyt on ihan tavallisia asioita.
Ei hänellä välttämättä riitä energia aina, mutta kun ei syö. Ei vaikka miten perustelisin miksi pitäisi syödä.
ApMonelta hänellä on lounas? Säännöllinen ateriarytmi myös helpottaa nälän tunteen syntyä.
Säännöllisesti pystyy syömään, vaikka ei aamulla mitään suuhun laittaisikaan.
No varmaan tuossa on yksilöllisiä eroja,maistuuko aamulla aamupala vai ei. Itse lapsesta asti syönyt jotain aamupalaksi,lapsena aina puuroa,leipää tai jogurttia. Sillä aamupalalla jaksoi lähteä kouluun ja olla tunneilla sinne ruokatuntiin asti. Nyt aikuisena ei aina tee mieli kuin kahvia ja banaani. Kyllähän se nälkää pitää päivälle,mutta jos lapsella ei tee mieli yhtään,niin miksi pakottaa? Kunhan kasvuikäinen lapsi saa ravintoaineet päivälle muista aterioista.
Vierailija kirjoitti:
No varmaan tuossa on yksilöllisiä eroja,maistuuko aamulla aamupala vai ei. Itse lapsesta asti syönyt jotain aamupalaksi,lapsena aina puuroa,leipää tai jogurttia. Sillä aamupalalla jaksoi lähteä kouluun ja olla tunneilla sinne ruokatuntiin asti. Nyt aikuisena ei aina tee mieli kuin kahvia ja banaani. Kyllähän se nälkää pitää päivälle,mutta jos lapsella ei tee mieli yhtään,niin miksi pakottaa? Kunhan kasvuikäinen lapsi saa ravintoaineet päivälle muista aterioista.
lisäys: miten lapsi jaksaa olla/keskittyä ilman aamupalaa.?..jos jaksaa,niin ei varmaan ongelmaa olla ilman aamupalaa...yksi hedelmäkin vois olla hyvä jos syö tai mehua lasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille uskotellaan milloin mitäkin ainoana totuutena. Kun sinulle tulee ikää huomaat että aina on menossa joku trendi ja toinen unohtumassa.
Tärkeintä on selvitä päivästä edes jotenkuten. Jos lapsi ei syö se ei ole mitään ongelma jollet itse tee siitä sellaista. Hän vain siirtää syömistä myöhemmäksi. Minusta olisi huono vaihtoehto pakottaa lapsi syömään koska suositukset. Et varmaan itsekään tykkäisi väkisin syömisestä.Olen 40-vuotias. Tätä aamiainen on päivän tärkein ateria on kyllä hoettu jo kun olin lapsi, ja koulussakin opetettu. Eli kyseessä ei ole mikään trendi.
Mutta mietin vaikkapa amerikkalaisia, ranskalaisia, italialaisia jne. Eikös he juo vain jonkun maitokahvin aamulla eikä usein syö mitään. Miksi Suomi on erilainen?
Ap
Edelleen, se on murovalmistajan keksimä mainoslause että niitä muroja ostettaisiin. Ei perustu faktaan.
Aatelkaa, että joissakin maissa lapset syö jopa kaksi aamiaista. Esim. Sveitsissä aamupala kotona ja sitten noin klo 9.00 znüni-välkällä eväitä. Mä en ole ravitsemuksen asiantuntija, mutta minusta on aika pitkä aika, jos lapsi syö iltapalan ja sitten vasta lounasta joskus ennen puolta päivää. Jos ei ihan herättyä maistu mikään, niin ehkä sitä voisi ottaa mukaan jonkun hedelmän tai muuta, jonka voisi syödä siinä yhdeksän maissa? En minäkään tunne nälkää aamulla, mutta olen huomannut, että pieni välipala siinä kahdeksan ja yhdeksän välillä auttaa keskittymiseen palavereissa ja ennen kaikkea siihen, että mulla ei ennen lounasta ole sellainen meganälkä, että en voi ajatella muuta kuin tyhjää vatsaani, vaan että mulla on sopivasti nälkä niin, että mulla ei ole kauhea kiiren lounaalle just klo 11.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmaan tuossa on yksilöllisiä eroja,maistuuko aamulla aamupala vai ei. Itse lapsesta asti syönyt jotain aamupalaksi,lapsena aina puuroa,leipää tai jogurttia. Sillä aamupalalla jaksoi lähteä kouluun ja olla tunneilla sinne ruokatuntiin asti. Nyt aikuisena ei aina tee mieli kuin kahvia ja banaani. Kyllähän se nälkää pitää päivälle,mutta jos lapsella ei tee mieli yhtään,niin miksi pakottaa? Kunhan kasvuikäinen lapsi saa ravintoaineet päivälle muista aterioista.
lisäys: miten lapsi jaksaa olla/keskittyä ilman aamupalaa.?..jos jaksaa,niin ei varmaan ongelmaa olla ilman aamupalaa...yksi hedelmäkin vois olla hyvä jos syö tai mehua lasi?
Ap:n lapsi syö reilusti illalla, joten energiaa on varastossa siitä illan syömisistä. Joku hedelmä tai mehu pelkästään on huono juttu, sokeri kun tahtoo aiheuttaa vain nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille uskotellaan milloin mitäkin ainoana totuutena. Kun sinulle tulee ikää huomaat että aina on menossa joku trendi ja toinen unohtumassa.
Tärkeintä on selvitä päivästä edes jotenkuten. Jos lapsi ei syö se ei ole mitään ongelma jollet itse tee siitä sellaista. Hän vain siirtää syömistä myöhemmäksi. Minusta olisi huono vaihtoehto pakottaa lapsi syömään koska suositukset. Et varmaan itsekään tykkäisi väkisin syömisestä.Olen 40-vuotias. Tätä aamiainen on päivän tärkein ateria on kyllä hoettu jo kun olin lapsi, ja koulussakin opetettu. Eli kyseessä ei ole mikään trendi.
Mutta mietin vaikkapa amerikkalaisia, ranskalaisia, italialaisia jne. Eikös he juo vain jonkun maitokahvin aamulla eikä usein syö mitään. Miksi Suomi on erilainen?
Ap
Edelleen, se on murovalmistajan keksimä mainoslause että niitä muroja ostettaisiin. Ei perustu faktaan.
Mutta tätäkään en ymmärrä. Ei murot ole hyvä eikä ravitseva aamiainen, nehän on nopeita ja aika tyhjiä hiilihydraatteja eikä millään tavalla voi muodostaa päivän tärkeintä ateriaa vaikka niitä söisi paljon. Ap
Jos ap haluaa, niin voithan yrittää muuttaa lapsen ruokailutottumuksia niin, että annat illalla selvästi vähemmän ruokaa. Josko se aamulla sitten nälättäisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille uskotellaan milloin mitäkin ainoana totuutena. Kun sinulle tulee ikää huomaat että aina on menossa joku trendi ja toinen unohtumassa.
Tärkeintä on selvitä päivästä edes jotenkuten. Jos lapsi ei syö se ei ole mitään ongelma jollet itse tee siitä sellaista. Hän vain siirtää syömistä myöhemmäksi. Minusta olisi huono vaihtoehto pakottaa lapsi syömään koska suositukset. Et varmaan itsekään tykkäisi väkisin syömisestä.Olen 40-vuotias. Tätä aamiainen on päivän tärkein ateria on kyllä hoettu jo kun olin lapsi, ja koulussakin opetettu. Eli kyseessä ei ole mikään trendi.
Mutta mietin vaikkapa amerikkalaisia, ranskalaisia, italialaisia jne. Eikös he juo vain jonkun maitokahvin aamulla eikä usein syö mitään. Miksi Suomi on erilainen?
Ap
Edelleen, se on murovalmistajan keksimä mainoslause että niitä muroja ostettaisiin. Ei perustu faktaan.
Mutta tätäkään en ymmärrä. Ei murot ole hyvä eikä ravitseva aamiainen, nehän on nopeita ja aika tyhjiä hiilihydraatteja eikä millään tavalla voi muodostaa päivän tärkeintä ateriaa vaikka niitä söisi paljon. Ap
Ei tietenkään murot ole hyvää ravintoa mihinkään aikaan päivästä. Mainos on mainos ja tarkoitettu myynnin edistämiseen. Totuuden tai terveyden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap haluaa, niin voithan yrittää muuttaa lapsen ruokailutottumuksia niin, että annat illalla selvästi vähemmän ruokaa. Josko se aamulla sitten nälättäisi...
Hän pyytää illalla lisää jos laitan pienemmän iltapalan, sanoo että on vielä nälkä. Enkä minä henno kasvavaa lasta nälkäisenä nukkumaan laittaa. Ap
Se on ikivanha myytti. Ei pidä paikkaansa.
Ihan normaalia ettei aamulla voi syödä. Parin tunnin päästä heräämisestä tulee se normaali kunnon nälkä. Diabeetikoille kyllä aamupala.
Minä olen niitä ihmisiä jotka eivät vain heti herättyään pysty syömään, lapsena oli kauheaa kun äiti nosti pöytään puurokattilan, leipää ja leikkeleitä eikä pois päässyt ennnkuin oli syönyt jotain. Jossain vaiheessa äiti sitten luovutti kun aloin myöhästyä koulusta. Teininä kun sain hoitaa itse itseni liikeelle, join vain kahvin. Sama vielä nykyäänkin. Juon kahvin kun herään ja vasta parin tunnin päästä ruoka maistuu.
Saa valita onko leikkimässä ja osallistumassa aamupalan laittoon, vaihtelee kumman valitsee. Ei se osallistuminen vaikuta syömiseen. Eikä se saako painaa jostain napista koneen päälle. Tykkää kyllä painaa napista, mutta ei syö yhtään sen enempää vaikka olisi itse valinnut mitä laitetaan ja osallistunut sen tekemiseen. Usein kysyn mitä haluan aamupalaksi, ja laitan mitä pyytää mutta ei silti syö yhtään sen paremmin. Ap