Onko teillä erikoisia järjestelyitä parisuhteessa ?

Jjjhjh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jdjdkd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.

Tätäkin mä olen usein miettinyt. Se varakkaampi puoliso yleisesti kuitenkin nostaa köyhemmän elintasoa. Mun mielestä todella hienoa toi tyyli.

Ei vaan pakottaa köyhemmän maksamaan osan korkeammasta elintasostaan vaikka ei ole varaa, ja siten köyhemmän elintaso laskee entisestään kun rahaa ei jää yhtään mihinkään pakollisten menojen takia, kun pakolliset menot määrittelee se rikkaampi puoliso. Se on taloudellista väkivaltaa.

Ja tämä köyhempikö ei saa hyötyä mistään?

Yksin asuisi jossain slummissa vetelisi maksalaatikkoa ruuaksi, nyt asuu omakotitalossa jne. Melko usein ruuat ym menee tän varakkaamman mukaan jne.

Mielummin elän yksin omalla palkalla kuin aikuisloisena toisen rahoja käyttäen.

Djdjjekkdjdj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jdjdkd kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.

Tätäkin mä olen usein miettinyt. Se varakkaampi puoliso yleisesti kuitenkin nostaa köyhemmän elintasoa. Mun mielestä todella hienoa toi tyyli.

Ei vaan pakottaa köyhemmän maksamaan osan korkeammasta elintasostaan vaikka ei ole varaa, ja siten köyhemmän elintaso laskee entisestään kun rahaa ei jää yhtään mihinkään pakollisten menojen takia, kun pakolliset menot määrittelee se rikkaampi puoliso. Se on taloudellista väkivaltaa.

Kuinkahan usein tuo todellisuudessa menee noin ettei se köyhempi oikeasti hyödy paljonkin?

Oon tohon samaan itkuvirteen törmännyt useasti ja sitten kun sitä elämää oikeasti miettii niin ei ole vaikea päätellä kuka sitä rahoittaa.

Keskiverto liksalla siellä espoolaisen okt pihalla on uudehko auto, etelässä käydään 3-4* vuosi.

Viikonloppuisin litkitään 50€/ viinejä ja paistellaan Kobe härkää..

Ois hauska nähdä olisiko tilanne sama jos asuisi yksin siellä yksiössään vuokralla.

Mutta eihän tossa varmaan maksetakaan kaikkea puoliksi? Eihän ns. köyhällä voi olla mitenkään varaa rahoittaa puolta tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on mökki, joka on mahdollista puolison isompien tulojen vuoksi. Sitä ei olisi, jos hän olisi maksanut siitä suurempaa osaa. Hän halusi mökin.

Häh? Mahtoikohan sinulta tuosta joitakin sanoja?

Mahtoiko sinulta sanoja?

Mahtoiko sanoja?

Jaan itseäni naimisissa olevalle perheelliselle miehelle, ja kuvittelen olevani hyvässä parisuhteessa tämän miehen kanssa.

Mies on myös luvannut viime vuoden tammikuussa erota vaimostaan. Erosin omasta miehestäni hänen vuokseen viime huhtikuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.

Meillä on erilliset ruoatkin. Tuloerot eivät ole isot, mutta mies syö ihan jo päivän aikana enemmän kuin minä. Leivänpäälliset on yhteiset, mutta pyrimme ostamaan sellaisia tuotteita vuorotellen. Syömme eri leipiäkin. Viikonloppuisin syömme yleensä yhdessä, mutta ostamme raaka-aineet vuorotellen ja ostaja saa jämät.

Siis onko tää vitsi? 

Meilläkin eletään näin, ja kaikki on erillistä, myös leivänpäälliset. Ostan itselle ja lapselle mitä me syödään, mies hoitaa omat ruokailunsa, yleensä ravintoloista.

Mies syö hirveästi ja on laiska käymään kaupassa. Tiesin jo suhteen alkuvaiheessa, että en voi ruveta makselemaan hänen ruokiaan. Etenkin näin 7e juustonhintojen aikana olen iloinnut, ettei menee viikossa 14-21 euroa pelkkään miehen emmentaliin.... Oma juustonkäyttöni max 7 siivua per viikko, yleensä 3-4.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on eri hammasharjat, mutta yhteinen tuubi. Ei taida olla kovin yleistä. Samoin shampoo on sama, mutta hoitoaineet eri. Näistä kyllä tiiviisti keskustellaan, eikä ole riidaksi yltynyt. Itse haluaisin  tuon Hellä Mietosen jo vaihtaa, mutta mies ei salli.

Mä taas en ole edes ajatellut, että olisi omat tuubit pariskunnilla. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on erilliset tilit mutta yhteiset rahat (täysi käyttöoikeus puolison tileille). Vuosien mittaan on vaihdellut, kumpi vaiko molemmat tienaa ja paljonko. Ei olla ikinä riidelty rahasta. Molemmat ajattelemme, että sama perhe, joten sama talous eli yhteisiä menoja ja tuloja kaikki.

Oletteko selvittäneet mitä tapahtuu jos toinen kuolee? Vanhemmillani oli yhteinen tili ja se tili käytännössä suljettiin isäni kuoleman jälkeen. Äidilläni ei ollut enää pääsyä tilille. Laskut maksettiin, mutta rahaa ei saanut nostaa ennen kuin perunkirjoitus oli tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh huh mitä tarinoita. Ilmeisesti minun parisuhteeni on poikkeava, kun meillä on yhteinen koti ja lapsemme tapaavat meitä ja vuoroviikoin asuvat luonamme. Meillä on omat pankkitilit, mutta maksamme menoja varallisuuden mukaan. Itse olen se hyvätuloisempi, joten maksan kaiken ruoan ja valtaosan polttoaineista. Laskut jaetaan suunnilleen puoliksi, niin että maksan joka kuukausi niitä vastaavan summan rahaa miehelleni, joka hoitaa laskujen maksun. 

Miten teillä menee asumiskulut vs kummankin lapsien määrään?

Maksan lasteni osuuden vesimaksusta, mutta sen pidemmälle ei ole kuluja eritelty. Jos tuohon mentäisiin, niin sitten pitäisi alkaa miettiä miten jaetaan ruoka ym menoja. 

Meillä on omat rahat ja yhteistili josta yhteiset kulut maksetaan. Tilille siirretään tarvittava summa rahaa tulojen suhteessa. Molemmilla on omat autot joita kuitenkin lainaillaan toisillemme ja niiden kuluja tasaillaan. Elämme osin eri elintasoa eri suuruisten tulojen ja erilaisten kulutustottumusten takia. Koskaan ei ole riitaa rahasta.

olemme noin viiskymppinen pariskunta, yhdessä olleet neljä vuotta. Asumme eri kaupungeissa. En ole koskaan tavannut mieheni vanhempia enkä muuta sukua. Hänen aikuisen lapsensa olen tavannut ohimennen.  Mies haluaa jostain syystä pitää perhepiirinsä erillään minusta. Itse taas olen omaa perhettäni miehelleni esitellyt ja omat lapseni usein häntä näkevät. Koitan kunnioittaa hänen tapaansa ajatella. Hän ei vaan näe tarpeellisena yhdistää minua ja perhettään. Liekö sitten että hänen perheensä ei niin avoin kuin omani.

Toinen miessss kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen miessss. kirjoitti:

Kaikella rakkaudella olen ihmisenä täysi mulkku.

Jotenkin armoton, mutta samalla lempeä itsereflektio.

Olen ollut parisuhteessa ja asunutkin 2 eri naisen kanssa. Pakko se on vaan uskoa ettei minusta ole siihen. Ja vika on yksin minussa. Vaikka rakastaisin ihmistä alan jossain vaiheessa tuntea vihaa mikäli en saa omaa aikaa.

Kuitenkin haluan saada rakkautta ja antaa sitä omien voimavarojen mukaan ja onneksi nyt löytyi nainen kelle järjestely sopii.

Taidan olla tämän henkilön naispuolinen vastine. Ikävä kyllä harva mies suostuu tällaiseen järjestelyyn. Suhteeseen ilman taloudenhoitajaa. Tai ei ole ainakaan minun kohdalle osunut.

Kun vaimo lopetti seksin noin 15 vuotta sitten lasten muutettua pois, olemme siitä lähtien eläneet ns. yhteisen rahan talousavioliitossa. Minulla on kaksinkertaiset tulot häneen verrattuna. Lisäksi minulla on ennen tapaamistamme hankittua omaisuutta (metsätiloja, kesäpaikka jne). Avioehtoa ei ole. Seksin hoidan kaksi iltaa viikossa toisessa kaupungissa asuvan sinkun kanssa. Ja joskus viikon-parin lomalla myös. Vaimo siis tietää osoitteen, missä käyn.

Win-win-win.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.

Meillä on erilliset ruoatkin. Tuloerot eivät ole isot, mutta mies syö ihan jo päivän aikana enemmän kuin minä. Leivänpäälliset on yhteiset, mutta pyrimme ostamaan sellaisia tuotteita vuorotellen. Syömme eri leipiäkin. Viikonloppuisin syömme yleensä yhdessä, mutta ostamme raaka-aineet vuorotellen ja ostaja saa jämät.

Siis onko tää vitsi? 

Miksi olisi? Meillä koti-kotona oli jääkaapissakin oma hylly äidin miehen ruoille. Heilläkin oli kaikki tulot erikseen ja kiinteät menot puoliksi, ja esim. syömiset oli täysin erikseen. Jo pelkästään aikataulujen takia syötiin vähän kaikki eri aikoihinkin, eikä isäpuoleni olisi halunnut meidän ruokiin edes koskea (oli ns perinteinen leipää-maitoo-makkaraa -mies).

Ja tämä siis 1980-90-luvuilla jo. Ei mitään ihmeellistä. Onnellisia olivat loppuun asti, äitini leskeytyi toissa vuonna.

Meillä vaimo valitsee tideristä pari kertta kuukaudessa minulle hoidon. Jonka tuon kotin ja hoidan hommat kun vaimo katselle sala.  Vaimo saa tuosta aivan järkytävät kiksit.

En tiedä, onko tämä nyt jotenkin kovin erikoistakaan, mutta miehelläni ja mulla on sanaton sopimus, että kerran viikossa suostun seksiin. En välitä seksistä, enkä kiihotu tai mitään, mutta kestän sen toimituksen kuin nainen. Ei siinä mene kuin noin 5-10 min olla selällään ja sitten saa nousta ylös ja jatkaa omia toimiaan.  Vähän tietysti kirvelee välillä, mutta ei se kauaa kestä. Naimisissa oltu 10 vuotta. Ikää pian 60 (kummallakin).  

Rahat on erillään ja mies on tehnyt avioehdon, jossa en saa hänen kuolemansa jälkeen mitään. Hänelle tuli itse asiassa sekin yllätyksenä, että mulla on laillinen oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiimme. Leskeä ei voi heittää sieltä ulos noin vaan. 

En tiedä, onko tämä kovin erikoinen järjestely, mutta meillä on sanallinen sopimus siitä, ettei mies saa koskaan huutaa minulle. Eikä ole 7 vuoden yhdessäolon aikana kertaakaan niin tehnyt. Tämä siksi, että tietyistä syistä menen aivan pois tolaltani kun minulle huudetaan. En myöskään itse juuri koskaan huuda miehelleni, mutta minulla on siihen "lupa". 

Vierailija kirjoitti:

Eri rahat. Meillä on iso ero palkoissa ja tästä syystä täysin erilliset rahat. Tämä herättää monessa ihmettelyä ja usein saankin kuulla, että onhan sulla rahaa blaa blaa. No kun itseasiassa ei ole, miehelläni on. Kaikki meillä myös maksetaan puoliksi.[/quote

Saako kysyä kumpi tätä järjestelyä ehdotti? Ei kai se pakko mitään ole toiselle tarjota koskaan mutta melko suppeaksi menee elo jos toisella loppuu rahat jossain vaiheessa ja menot jää menemättä koska toinen ei voi tai suostu maksamaan toisen menoja. No, kuka mitenkin. Itse en kannattaisi tätä, olisinpa kumpi vain, pienempi- tai suurempituloinen.

Kun olin vielä liitossa meillä oli omat rahat mutta tietyt kulut jaettiin suhteellisesti. Esim.vaimon palkka oli 30% minun palkastani, hän maksoi 30% yhteisistä menoista (lainanlyhennys, vastike yms). Muista kuluista kumpi tahansa saattoi maksaa kumpi ehti ensin tai kumpi hankki. Minä kuitenkin useammin.

Porholiinisl kirjoitti:

No kun ynnäilin sun kuluja oli aika helppo kertomuksesi perusteella päätellä että syöt huoltiksella/ halpis mestoissa.

Ja kertomuksesi perusteella asut jossa korvessa koska asumiskustannukset on noin pienet.

Pysyn kannassani jos ihminen tienaa 2000€kk. Ei sillä matkustella useita x v ulkomailla, pihalla ei ole uutta autoa, eikä asuta omistusasunnossa.

Mikäli et asu korvessa tai sulla ole varakkaampi puoliso.

Aika ikävästi sanottu Tornion keskustassa asuvista, että asuisivat korvessa.  :)