Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä muistan lapsuudestani (olen 37) että seuroissa puhuttiin: Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Ja tätä myös vanhempani toistelivat, kun minua ja sisaruksiani piiskasivat koivuvitsalla. Tämän jälkeen oli pakko pyytää vielä Jeesuksen veressä ja nimessä anteeksi.

Kamalia lapsuusmuistoja.

Näin 30-luvulla syntyneen VL-papin isossa perheessä ilman vitsaa kasvaneena, tuntuu kyllä vaikealta uskoa, että tuo olisi ollut joku yleisempikin käytäntö. Mikäli se olisi ollut oppien mukaista, niin eikö puhujan ja papin perheessä olisi pitänyt sen piiskan laulaa oikein urakalla?

Epäilemättä teidän perheessä on niin toimittu, en mä sitä tietenkään ala kiistämään. Ja varmasti löytyy myös useita muita, joilla on ollut sama kohtalo.

Olen ollut 60 vuotta tämän liikkeen piirissä. Meillä ei lapsuudenkodissani käytetty piiskaa (vaikka piiska oli silloin ihan yleinen kasvatuksen tehostaja) enkä ole sitä myöskään omiin lapsiini käyttänyt. En ole myöskään kuullut seuroissa saarnattavan edellä mainitusta raamatunkohdasta, vaikka tiedän, että Raamatussa niin sanotaan. Eli kokemuksia on monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei ole iso perhekoko, vaan ongelma on se, jos se iso perhekoko ei ole aidosti oma valinta. Silloin ne ongelmat yleensä alkaa. Kuten aiemmin sanottu, jos tarkastellaan maailmanlaajuisesti niin aina kun nainen saa valita miten paljon perheessä on lapsia, niin lasten määrä lähtee jyrkkään laskuun. Se on pieni prosentti naisia, jotka vapaaehtoisesti haluavat ison perheen. Eli jos vaikka kymmenen prosenttia ihmisistä haluaa ison perheen ja loput pienen perheen, niin samat prosentit koskee myös vl-ihmisiä. Myös silloin kun lasten ajatellaan olevan lahja. Kuitenkin vl-yhteisössä ajatellaan tai on ajateltu, että 100% perheellisistä pystyy ison perheen kasvattamaan. Kun jokin asia ei ole aidosti oma valinta, niin siitä tulee pakkopullaa, se ei motivoi, siitä yrittää selvitä mahdollisimman vähällä jne. Siis pahimmillaan näin. Lopulta voi tulla uupuminen, välinpitämättömyys ja aggressio lapsia kohtaan. Kyllä, iso perhe altistaa herkemmin lasten laiminlyönneille. 

Tämä! Miljoona kertaa tämä! On todella väärin niin monia lapsia kohtaan, että heillä on vanhemmat, jotka on pakotettu suurperheen vanhemmiksi! Kaikki kärsivät, perheen vanhemmat, lapsilauman ensimmäiset, keskimmäiset ja viimeiset. Kaikki omalla tavallaan. Ja kärsimys kertautuu perheen lasten omien lasten kohdalla, sillä heillä ei ole kunnollista vanhemmuuden mallia. Olivat sitten itse vielä liikkeessä tai eivät. 

Joku on nyt tosissaan ottanut asiakseen todistella, kuinka mahdotonta suurperheestä on tulla tasapainoisia aikuisia, jotka sitten omassa perheessään aidosti rakastavat lapsiaan. 

Et arvaa, kuinka loukkaavaa kirjoituksesi on. Jostakin sinun käyttäytymisesi myös kertoo. Käytät hirveän paljon energiaa siihen, että todistelet olettamuksiasi oikeiksi. Jos sinulla on aito huoli joistakin ihmisistä, ei Vauva-palsta ole sille oikea foorumi. Mene kertomaan sosiaaliviranomaiselle tai neuvolan tädeille siitä, että sinun käsityksesi mukaan suurperheessä kaikki kärsivät, kun sinä olet kerran tämmöiseen johtopäätökseen tullut. Muuten, kasvatuksen saralla harvoin jaetaan kunniapalkintoja ja useimmilla vanhemmilla itsellään on varmasti enemmän epäonnistumisen kuin onnistumisen kokemuksia. Tämmöiset keskustelut eivät ainakaan niitä onnistumisen tunteita lisää.

Miten on, valistiko Lars Leevi Laestadius pidättäytymään raskauden ehkäisystä ja naisia synnyttämään koko fertiilin ikänsä. Onko kyseessä maalikkosaarnaajien, kouluja käymättömien miesten, keksimä tapa pitää herätysliike mahdollisimman suurena?

Vierailija kirjoitti:

Joku on nyt tosissaan ottanut asiakseen todistella, kuinka mahdotonta suurperheestä on tulla tasapainoisia aikuisia, jotka sitten omassa perheessään aidosti rakastavat lapsiaan. 

Et arvaa, kuinka loukkaavaa kirjoituksesi on. Jostakin sinun käyttäytymisesi myös kertoo. Käytät hirveän paljon energiaa siihen, että todistelet olettamuksiasi oikeiksi. Jos sinulla on aito huoli joistakin ihmisistä, ei Vauva-palsta ole sille oikea foorumi. Mene kertomaan sosiaaliviranomaiselle tai neuvolan tädeille siitä, että sinun käsityksesi mukaan suurperheessä kaikki kärsivät, kun sinä olet kerran tämmöiseen johtopäätökseen tullut. Muuten, kasvatuksen saralla harvoin jaetaan kunniapalkintoja ja useimmilla vanhemmilla itsellään on varmasti enemmän epäonnistumisen kuin onnistumisen kokemuksia. Tämmöiset keskustelut eivät ainakaan niitä onnistumisen tunteita lisää.

Et sitten lukenut ainakaan sitä alkuperäistä kirjoitusta. Ei siinä sanottu, että " mahdotonta" on kasvaa suurperheessä kenenkään. Vaan että monissa tapauksissa on ongelmallista, kun se suurperheen vanhemmuus ei ole oma valinta. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku on nyt tosissaan ottanut asiakseen todistella, kuinka mahdotonta suurperheestä on tulla tasapainoisia aikuisia, jotka sitten omassa perheessään aidosti rakastavat lapsiaan. 

Et arvaa, kuinka loukkaavaa kirjoituksesi on. Jostakin sinun käyttäytymisesi myös kertoo. Käytät hirveän paljon energiaa siihen, että todistelet olettamuksiasi oikeiksi. Jos sinulla on aito huoli joistakin ihmisistä, ei Vauva-palsta ole sille oikea foorumi. Mene kertomaan sosiaaliviranomaiselle tai neuvolan tädeille siitä, että sinun käsityksesi mukaan suurperheessä kaikki kärsivät, kun sinä olet kerran tämmöiseen johtopäätökseen tullut. Muuten, kasvatuksen saralla harvoin jaetaan kunniapalkintoja ja useimmilla vanhemmilla itsellään on varmasti enemmän epäonnistumisen kuin onnistumisen kokemuksia. Tämmöiset keskustelut eivät ainakaan niitä onnistumisen tunteita lisää.

Et sitten lukenut ainakaan sitä alkuperäistä kirjoitusta.

No, eihän tuo reaktio mitenkään yllätä. Sano lestadiolaiselle, että keskustellaanko siitä, että ehkäisykiellolla voisi olla myös joitain negatiivisia vaikutuksia. Tai puhutaanko siitä, että suurperheen vanhemmuus ei todellakaan ole sellainen elämänmuoto, joka sopii aina ja ihan kaikille? Vastaukseksi saat aina jotain tuollaista. Loukkaavaa on edes pohtia moista ja kuule suurperhe se on aina ilo ja rikkaus  jne. Aivan toivotonta. 

Pitää myös ottaa huomioon, että myös vl-yhteisön ihmisissä on autismia, erityisherkkyyttä ja vastaavaa samassa määrin kuin yhteiskunnassa keskimäärin. Ongelmallisesti näitä ei ole tunnistettu aiempina vuosikymmeninä. Siksi ihmisten pitäisi luottaa omaan kokemukseen, mitä päätöksiä tehdään, mitä ihminen jaksaa, silloinkin kun ei tarkasti tiedä mistä oma kokemus johtuu. Eli jos tuntuu vaikka, ettei vaan jaksa tai kykene niin aika traagista jos on pakotettu ohittamaan oma kokemus. Pitäisi olla tilaa erilaisille ihmisille. Sama kun sanoisi pähkinäallergikolle, syöt vaan niitä pähkinöitä, kyllä me muutkin kato kyetään. Varmaan liioitteletkin tuota omaa kokemusta, tai ehkä asennoidut vaan väärin, tämä nyt menee näin, pähkinöitä on syötävä. Arveluttavaa jos joku ei syö pähkinöitä, onko silloin edes oikea suhde ruokaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten on, valistiko Lars Leevi Laestadius pidättäytymään raskauden ehkäisystä ja naisia synnyttämään koko fertiilin ikänsä. Onko kyseessä maalikkosaarnaajien, kouluja käymättömien miesten, keksimä tapa pitää herätysliike mahdollisimman suurena?

No jos on, niin luulenpa keinon ainakin aiheuttaneen päinvastaista

* Nykyään suhtaudutaan lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liikkeessä eri tavalla kuin ennen. *

Lestadiolaisuudessa on aina suhtauduttu tuomitsevasti hyväksikäyttöön, tietenkin. Muutama vuosi sitten paljastuneet tapaukset tulivat suurimmalle osalle yhteisöä totaalisena shokkina ja järkytyksenä. Ne olivat ainoastaan asianosaisten ja ehkä muutaman ulkopuolisen tiedossa. Olet siis väärässä siinä, että suhtautuminen olisi muuttunut.

Jokainen hyväksikäyttötapaus on väärin ja iljettävä rikos. Johanna Hurtig, joka on asiaa tutkinut, korosti eräässä haastattelussa, että lestadiolaisuudessa ei ole sen enempää hyväksikäyttöä kuin muussakaan yhteiskunnassa. Ja lisäkorostus: jokainen tapaus on liikaa.

Lestadiolaisuudessa on monia haaroja. Yksi Hurtigin tutkimuksessa paljastuneista laajasta suvun sisäisestä hyväksikäytöstä sijoittuu Pohjanmaalle, ei vl-yhteisöön. Ei kuitenkaan kestänyt kauankaan, kun se oli jo joissakin medioissa ja ainakin keskustelupalstoilla vl:ien tekosia. Näin se vaan menee.

Milloinkahan koittaa se päivä, kun joku vanhoillislestadiolainen edes pohtii ääneen, että mitä hyviä ja huonoja puolia on suurperheessä kasvamisessa? 

Itse olen ainoa lapsi ja sekä minä että vanhempani voimme sekä keskenämme että muiden kanssa todeta, että ainoana lapsena kasvamisessa todellakin on hyviä ja huonoja puolia. Niin tuppaa elämässä olemaan hyvin usein. 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000670188.html

Minulla ei ole omakohtaista tietoa, joten  tässä luotan tutkimustietoon.  Toki olen siis tuon tutkimuksenkin lukenut, enkä vain lehtiartikkelia. Enkä nyt halua välttämättä juuri tästä aiheesta keskustella enempää, ellei jollakulla muulla ole siihen tarvetta.

Mutta halusin vain oikaista tuon kaunistelevan "aina on suhtauduttu tuomitsevasti hyväksikäyttöön". Se ei pidä ainakaan tuon tutkimuksen mukaan paikkansa, vaan ongelma oli pitkään juuri se, että tapaukset kuitattiin myös puhujien ja muiden auktoriteettiasemassa olevien taholta sillä, että jos anteeksi pyydetään, niin anteeksi pitää antaa ja se siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Milloinkahan koittaa se päivä, kun joku vanhoillislestadiolainen edes pohtii ääneen, että mitä hyviä ja huonoja puolia on suurperheessä kasvamisessa? 

Itse olen ainoa lapsi ja sekä minä että vanhempani voimme sekä keskenämme että muiden kanssa todeta, että ainoana lapsena kasvamisessa todellakin on hyviä ja huonoja puolia. Niin tuppaa elämässä olemaan hyvin usein. 

On, kuule, meidänkin perheessä koittanut semmoinen päivä montakin kertaa. Miten sinä kuvittelet tietäväsi kaiken? Jos sinä et ole kuullut sellaista pohdintaa, niin sellaista ei ole ollutkaan. Outoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloinkahan koittaa se päivä, kun joku vanhoillislestadiolainen edes pohtii ääneen, että mitä hyviä ja huonoja puolia on suurperheessä kasvamisessa? 

Itse olen ainoa lapsi ja sekä minä että vanhempani voimme sekä keskenämme että muiden kanssa todeta, että ainoana lapsena kasvamisessa todellakin on hyviä ja huonoja puolia. Niin tuppaa elämässä olemaan hyvin usein. 

On, kuule, meidänkin perheessä koittanut semmoinen päivä montakin kertaa. Miten sinä kuvittelet tietäväsi kaiken? Jos sinä et ole kuullut sellaista pohdintaa, niin sellaista ei ole ollutkaan. Outoa.

No, kerrohan toki meillekin. Mitä huonoja puolia on suurperheessä kasvamisessa vanhoillislestadiolaisesta näkökulmasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloinkahan koittaa se päivä, kun joku vanhoillislestadiolainen edes pohtii ääneen, että mitä hyviä ja huonoja puolia on suurperheessä kasvamisessa? 

Itse olen ainoa lapsi ja sekä minä että vanhempani voimme sekä keskenämme että muiden kanssa todeta, että ainoana lapsena kasvamisessa todellakin on hyviä ja huonoja puolia. Niin tuppaa elämässä olemaan hyvin usein. 

On, kuule, meidänkin perheessä koittanut semmoinen päivä montakin kertaa. Miten sinä kuvittelet tietäväsi kaiken? Jos sinä et ole kuullut sellaista pohdintaa, niin sellaista ei ole ollutkaan. Outoa.

Taisit ymmärtää tarkoituksella väärin. 

" Ääneen" tarkoittaa tietenkin julkisesti tai vaikka tällä palstalla eikä kenenkään kotona yksityisesti käytyjä keskusteluja. 

 

 

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000670188.html

 

Minulla ei ole omakohtaista tietoa, joten  tässä luotan tutkimustietoon.  Toki olen siis tuon tutkimuksenkin lukenut, enkä vain lehtiartikkelia. Enkä nyt halua välttämättä juuri tästä aiheesta keskustella enempää, ellei jollakulla muulla ole siihen tarvetta.

Mutta halusin vain oikaista tuon kaunistelevan "aina on suhtauduttu tuomitsevasti hyväksikäyttöön". Se ei pidä ainakaan tuon tutkimuksen mukaan paikkansa, vaan ongelma oli pitkään juuri se, että tapaukset kuitattiin myös puhujien ja muiden auktoriteettiasemassa olevien taholta sillä, että jos anteeksi pyydetään, niin anteeksi pitää antaa ja se siitä. 

Enkö korostanutkin sitä, että asianosaiset ja jotkut muut ovat tienneet asiasta? Vaikka ne jotkut muut ovat olleet puhujia tai mitä tahansa, se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että he ovat toimineet ja neuvoneet väärin. Suurin osa ihmisistä on aina tuominnut hyväksikäytön. Suurin osa ihmisistä EI OLE tiennyt asiasta mitään ja se on ollut, kuten jo aikaisemmin mainitsin, järkyttävä uutinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000670188.html

 

Minulla ei ole omakohtaista tietoa, joten  tässä luotan tutkimustietoon.  Toki olen siis tuon tutkimuksenkin lukenut, enkä vain lehtiartikkelia. Enkä nyt halua välttämättä juuri tästä aiheesta keskustella enempää, ellei jollakulla muulla ole siihen tarvetta.

Mutta halusin vain oikaista tuon kaunistelevan "aina on suhtauduttu tuomitsevasti hyväksikäyttöön". Se ei pidä ainakaan tuon tutkimuksen mukaan paikkansa, vaan ongelma oli pitkään juuri se, että tapaukset kuitattiin myös puhujien ja muiden auktoriteettiasemassa olevien taholta sillä, että jos anteeksi pyydetään, niin anteeksi pitää antaa ja se siitä. 

Enkö korostanutkin sitä, että asianosaiset ja jotkut muut ovat tienneet asiasta? Vaikka ne jotkut muut ovat olleet puhujia tai mitä tahansa, se ei muuta miksikään sitä tos

Näin varmastikin on. Tehdäänkö palstan enkkari ja todetaan, että ollaan ihan eri lähtökohdista samaa mieltä? 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun Pekka oli nuori, isä ampui häntä naulapyssyllä Tällaista väkivaltaa uskonliikkeissä koetaan - Kotimaa | HS.fi

Jutussa pyydettiin kommenttia  väkivallasta vl-yhteisöltä:

"VANHOILLISLESTADIOLAISTEN kattojärjestön Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen perhe- ja diakoniatyön asiantuntija Matias Muhola sanoo vanhoillislestadiolaisen liikkeen pitävän tärkeänä sitä, että toimitaan lain mukaan.

Hänen mukaansa liikkeen suhtautuminen fyysiseen kurittamiseen on muuttunut vuosikymmenten aikana muunkin yhteiskunnan muuttuessa.

Haluamme turvata kaikille turvallisen kasvuympäristön ja lapsuuden. Se on meillä se tahtotila ja opetus, mitä haluamme välittää.

Muhola sanoo, että liike haluaa kannustaa kasvattamaan lapsia ennen kaikkea rakkaudella.

Valitettavasti kaikissa kodeissa se ei toteudu. On

Minusta tuntuu kamalalta, että tässä kirjoittaja väheksyy tuota Hannun kokemusta. Se, että itsellä ei ole kokemusta jostakin asiasta, ei tarkoita sitä, etteikö muilla voisi olla. Minäpä kärjistän: olen kasvanut kodissa, jossa ei alkoholia käytetty. Lapsenikin kasvaa kodissa, jossa ei alkoholia käytetä. Silti todellisuus on sitä, että osassa perheistä käytetään alkoholia ja osa lapsista kasvaa alkoholistiperheissä. Minulla ei kävisi mielessäkään sanoa, että kun minulla on ollut suomalaisena ja uskovaisessa perheessä kasvaneena alkoholiton koti, niin tämän täytyisi olla se todellisuus muillakin. Totuus on se, että ihmisillä on erilaisia koteja ja toiset valitettavasti joutuvat tekemisiin kodeissaan ikävien asioiden kanssa. Tätä tapahtuu niin uskovaisissa kuin ei-uskovaisissa kodeissa. 

Sivusta seuraavana minusta vanhoillislestadiolaisilla menee sekaisin kaksi asiaa:

Ei, monet ikävät asiat (vaikka nyt Hesarin jutun perheväkivalta) eivät johdu lestadiolaisuudesta. Sen sijaan ongelma on siinä, että liikkeen anteeksiantokäsitys estää puhumasta asioista. Tuo puhumattomuus on hankala asia monesta syystä. Se estää avun hakemisen perheen ulkopuolelta ja se estää myös asiasta puhumisen läheisten kesken. Jos vaikka Korhosten perheessä olisi väkivaltaa, ei uhri voisi tukea saadakseen edes jutella vaikka serkkunsa kanssa. Serkku sitten saattaa ajatella, että ei meidän suvussa mitään väkivaltaa ole, kun siitä ei saa puhua, kun synnit on jo annettu anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seuraavana minusta vanhoillislestadiolaisilla menee sekaisin kaksi asiaa:

Ei, monet ikävät asiat (vaikka nyt Hesarin jutun perheväkivalta) eivät johdu lestadiolaisuudesta. Sen sijaan ongelma on siinä, että liikkeen anteeksiantokäsitys estää puhumasta asioista. Tuo puhumattomuus on hankala asia monesta syystä. Se estää avun hakemisen perheen ulkopuolelta ja se estää myös asiasta puhumisen läheisten kesken. Jos vaikka Korhosten perheessä olisi väkivaltaa, ei uhri voisi tukea saadakseen edes jutella vaikka serkkunsa kanssa. Serkku sitten saattaa ajatella, että ei meidän suvussa mitään väkivaltaa ole, kun siitä ei saa puhua, kun synnit on jo annettu anteeksi.

Ei saa puhua monesta muustakaan asiasta, ei. Surullista.