Lue keskustelun säännöt.
En päässyt lähihoitajaksi.
26.01.2023 |
Olenko jotenkin typerä? Soveltuvuuskoe kesti 3 tuntia, ja se sisälsi psykologin haastattelun, persoonallisuustestin ja kykytestit. Luulin, että minulla meni ne hyvin. Ilmeisesti ei.. Harmittaa paljon..
Kommentit (132)
Olisin päässyt aliupseerikouluun mutta en lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jouduin lähihoitajakoulutukseen, 50 vuotiaana, te- toimiston kehoituksesta/ vaatimuksesta. En osannut silloin kieltäytyä, kun olin sekaisin äitini kuolemasta, sekä yt- neuvotteluista. Pääsin/ jouduin Diakiin, Helsinkiin. Luokallani oli huumeidenkäyttäjiä, mielenterveyskuntoutujia ja muita outolintuja. Kaikki, paitsi 2 , saivat paperit ja lähtivät töihin. Itse suoritin koulun, mutta en soveltunut alalle. Pelkäsin työharjoitteluissa väkivaltaisia hoidettavia. Inhosin alaa, en soveltunut hoito-alalle. Inhosin kosketella ihmisiä, pyyhkiä ulosteita, inhosin valittavia omaisia, Inhosin työvuoroja. Lopetin. Nyt työskentelen tehtaassa, säännöllinen työaika, Ma-pe, palkka parempi ja voi suunnitella elämää. Ei tarvitse mennä iltavuorosta aamuvuoroon, puolikuolleena.
Olen itse hakenut vuosien varrella useamman kerran pääsemättä koulutukseen. Osittain varmaan johtuu siitä, että pääsin peruskoulun jälkeen opiskelemaan, mutta keskeytin. Viime vuonna hain työvoimakoulutukseen ja pääsin opiskelemaan. Opiskelukavereita on laidasta laitaan, ikähaarukka n. 20-60+ ja monista eri maista. Toiset ovat mielestäni todella oikeassa paikassa, mutta valitettavasti ei kaikki. Suoraan sanoen olen aika kauhuissaan millaisia ihmisiä koulutukseen on valikoitunut. Olen tyytyväinen, että sain vielä uuden mahdollisuuden opiskella alalle, otan nyt kaiken hyödyn irti opetuksesta ja harjoitteluista, jotta ammattitaitoni kehittyisi sille tasolle, että koen olevani riittävän hyvä työssäni. Eteneminen koulutuksessa on vaan niin nopeaa, että tuntuu etten millään ehdi oppia kaikkea riittävän hyvin.
Väitän, että minä en pääsisi lähihoitajakoulutukseen, vaikka miten yrittäisin. Pari kertaa yritinkin nuorena. Silloinkin yritin ihan oikeasti.
Lähihoitaja ja sosionomin ammatit jos kiertää kaukaa, säilyy terveys ja psyyke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kerennyt vastaamaan jokaiseen kysymykseen testeissä rajallisen ajan takia. En omaa kovin hyvää päättelykykyä, mutta mielestäni silti vastailin suurimpaan osaan ainakin oikein. Eivät vaikuttaneet kovinkaan vaikeilta. Haastattelussa taas en osannut oikein sanoa mitään koska jännitin. Tämän mainitsin haastattelijalle. -Ap
Haastattelusta jäi kiinni, aivan varmasti. Mikään ei ole elämässä niin tärkeää kuin hyvä ja itsevarma suullinen kielenkäyttö. Ilmaisutaidon pitäisi olla pakollinen aine ekaluokalta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saitko tietää mistä osiosta kiikasti?
En saanut vielä. Sain soittoajan viikon päähän, silloin myös psykologi on mukana ja käydään osiot ja pisteytys läpi. -Ap
Oliko kirjallisia tehtäviä? Vaikutat nimittäin kirjoittavan liian hyvin päästäksesi lähihoitajan opintoihin. Lähärit kirjoittavat 'sydämmellä', 'enään', 'kivapäivä' ja 'kesä loma'.
Vinkkejä seuraavaan hakuun: 'Naura paljon ja kovaa, vaikuta bimbolta ja puhu kyynelsilmin rakkaudesta. Pääset taatusti läpi! Voimia!
Olet joko todella typerä trolli tai sitten olet itse täysi bimbo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt tyytyväinen, että pääsin viimeinkin hoitoalasta eroon.
Kyllä täytyy jotain olla pahasti pielessä jos ei lh-kouluun pääse ! Sinnehän otetaan Iranilaiset ukotkin, mietipä tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis lähihoitajakouluun nimenomaan otetaan vain niitä, jotka eivät ole mitään järjenjättiläisiä. Tuohan muuten jatkaisivat kouluttautumista suoraan muihin kouluihin. Pitää valita ne, jotka todennäköisesti jäävät alalle, koska siellä kuitenkin pärjää matalammalla älykkyydelläkin.
Pitää olla sellainen amis, tanakka ja hieman rääväsuu, jotka sitten töissä nälvivät toisiaan ja ihmettelevät lääkepurnukoita.
Voi harmi,näköjään olisit halunnut päästä.Tätä se on kun itse opiskelin meitä jäi ilman oppisopimuspaikkas oliko 5sama suunta asuu.Kyllä suututti Kesken on vieläkin,ja hankin ensin melkein oliko 15v hoitoalan kokemukset kaikki mahdolliset.Tykkäsin tehdä ennen työtä ,nyt ala oli pilattu.Työpaikka kiusaamista,suosimista oli..En saanut jutella tuttuni kanssa töissä.Jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin sinne on tullut soveltuvuustestit takaisin? Eihän niitä ole ollut vuosikausiin.
Epäilen, ettei aloitus ole muuta kuin provo. Pääsykoe ja psykologin haastattelu, jo vain. Yleisellä tasolla sanottuna, jos ei puhu totta, keksitty tarina nyrjähtää aina jossain kohtaa.
Kävin syksyllä pääsykokeissa ja olisin saanut paikan, mutta menin toisaalle. Kyllä, alussa oli yksilöhaastattelu, jossa paikalla oli kaksi alan opettajaa. Toisena päivänä oli sanatestit, logiikkatestit, päässälaskutestit, musteläikkätestit, kuvion täydentämistestit ja erikseen ryhmätesti sekä yksilöhaastattelu psykologin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No jos ei pääse,niin kyllä täytyy oikeasti olla aika dorka.
Niinpä. Onkohan aloitus Provo,? Lähihoitajahan on ihan se alin taso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös rauhallisia persoonia tarvitaan. Miksi aina sosiaaliset ekstrovertit on suosiossa ? On niitä potilaitakin jotka kaipaa rauhallisempaa kuuntelijaa, eikä jatkuvaa pälättäjää.
Minä en ole lähihoitaja, mutta täytyy sanoa, että ihmettelen monia vastauksia. Varsinkin tuosta liian fiksuudesta. Luulisi kaikille olevan selvää, että alalle haetaan sosiaalisesti lahjakasta (ei todella tarkoita suulasta pälpättäjää) ja nopeasti tilanteisiin reagoivaa ihmistä. Älyn täytyy siis olla kohtuullisen nopea ja kykenevä tekemään päätöksiä paineessa. Näin ainakin ajattelen. Tuollainen nopea päättelykyky ei tietenkään ole tärkeä kaikissa ammateissa. Niissä tarvitaan erilaista viisautta. Uskoisin myös, että luonteessa tarvitsee olla myös jämäkkyyttä.
Se, että nykyisin lähihoitajaksi pääsee myös ihan ala-arvoista sakkia, ei kerro sitä, miten kova kilpailu on suosituimmilla hakupainekouluilla. Tuskin niissä etsitään vaan heikkoälyisiä, ei siinä olisi mitään järkeä, sillä nopeaa päättelyä tarvitaan esim. ensihoidossa.
En tiedä olenko ihan hakoteillä ajatusteni kanssa, mutta kuulosti niin oudolta nuo joidenkin pohdinnat. Enkä oikein jaksa ymmärtää miksi ihmisillä on noin mustavalkoisia ajatuksia, varsinkin hoitajista.
En päässyt lähihoitajakouluun. Parin vuoden päästä pääsin sairaanhoitajakouluun.
Et päässyt, koska olet normaali
Lähihoitaja opiskelijana mua on eniten ihmetyttänyt opiskelijoiden laatu jos näin voidaan sanoa. Tunnen itseni välillä ihan alieniksi, kun minulla ei ole mielenterveysongelmia, ei ADHD diagnoosia, ei elämän hallinta ongelmia, ei ongelmia tulla ajoissa paikalle, ei ongelmia koskettaa toista ihmistä. Suurimmalla osalla meidän luokan opiskelijoista näitä ongelmia löytyy.
Olemme esim. harjoitelleet toistemme kanssa erilaisia siirtymätilanteita (pyörätuolista sänkyyn avustamista yms.) tilanteita joissa täytyy koskea toiseen ihmiseen ja nämä tilanteet ovat osoittautuneet ylivoimaiseksi osalle oppilaista. Kosketaan sormella, valitetaan että miksi täytyy koskea toiseen ihmiseen, väännellään naamaa...
Myös kaikenlainen valittaminen on suosittua puuhaa. Valitetaan, kun unilääkkeet ei auta. Valitetaan ja käydään melkeinpä kilpailua siitä kenellä on eniten mielenterveys ongelmia. Kenellä on eniten haasteita oppia yhtään mitään.
Että tässä nämä tulevaisuuden hoitajat. Hoitajat joidenka ei missään nimessä pitäisi olla hoitajia. Itse aion kyllä viedä opiskeluni loppuun, mutta en tiedä vielä jäänkö alalle.
Yksi positiivisimmista asioista opiskelussa on ollut huomata kuinka hyvin minulla on elämässäni asiat ja kuinka fiksu ihminen olen verrattaessa tyhmiin opiskelu tovereihini - siis oikeasti tyhmiin, laiskoihin ja itsekkäisiin ihmisiin.
Itse opiskelin aikoinaan yo-linjalla, eli meillä kaikilla oli ylioppilastutkinto. Tämä näkyi kyllä meidän luokassa motivaationa. Viereisessä luokassa opiskeli te-toimiston pakottamatopiskelijat ja suuri osa heistä lopetti opinnot kesken. Meillä oli soveltuvuuskoe ja psykologin haastattelu. Valtaosa luokaltani erikoistui hammashoitajiksi. Itselleni unelma oli toimia lastenhoitajana päiväkodissa. Olen viihtynyt valtavan hyvin tässä työssä. On ikävää, että ihmisillä on kuva, että kaikki lähihoitajat ovat tyhjäpäitä. Vastuullinen työ, eikä siihen kaikista ole.
Itse hain Espoon Omniaan lähes 10v. sitten. Hakijoita oli kyllä todella paljon, enkä muista, kuinka monta ja monesta otettiin sisään. Oli jotenkin todella outo pääsykoe: odoteltiin kaikkia saapuvaksi (myöhäisimmät olivat 30 min myöhässä), katsottiin video, vastattiin sen perusteella kokeeseen ja sen jälkeen oli yksilöhaastattelu. Mielestäni koe oli helppo, joten ilmeisesti haastattelussa meni jokin pieleen. Oletan, että haastattelijat näkivät ongelmakseni ikäni (19v.) ja olisin muuttanut koulun perässä 700 km. Harvat sen ikäiset ilmeisesti pk-seudulla asuvat omillaan, varsinkaan noin kaukana kotoa. Muutin kyllä jo 16-vuotiaana 300 km päähän kotoa. Olen kyllä helpottunut, etten päässyt sisään. Pääsin kyllä Espoon Omniaan, mutta toiselle alalle.