Ymmärtääkö teinisi lauseen "Vehnän vuotuinen sato vaihtelee sääolosuhteiden...."
Äidinkielenään suomea puhuva oppilas (8luokka) kysyi mitä tämä tarkoittaa. Hän ei koskaan ollut kuullut sanaa vuotuinen, eikä pystynyt päättelemään sanan merkitystä.
Oppilaiden sanavarasto heikkenee ihan järkyttävää tahtia. Seuraavien sanojen merkitys ei ole ollut kaikille yläkoululaisille selvä: silmu, siemen, ravinto, niemi, varsi, runko, tyvi.... Kaikkien näiden sanojen ihmettelijöiden äidinkieli on suomi.
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodissa hoitaja tuumasi lapsistani, että kyllä sen näkee, kenelle on pienestä pitäen luettu ja juteltu. Ja toden totta, ryhdyin lukemaan kuvakirjoja esikoisen kanssa, kun hän oli 2-3 kuukautta vanha ja tajusin, että jo se pieni ihmisen taimen tykkäsi kuunnella ja katsella. Ja sen jälkeen ei ole lopetettu. Ja väitän, että nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, sen näkee heistä edelleen, että heille on luettu, he ovat lukeneet ja heidän kanssaan on keskusteltu kaikenlaisista asioista.
Iskikö autocorrect vai kirjoititko itse viittaan siis kohtaan ihmisen taimen joka sai minut kieltämättä hymyilemään.
Enpä ole aivan varma. Mutta ainakin lukemalla lapsistani on tullut äitiään kirjallisesti lahjakkaampia. ;)
Salliko sanavarastosi Sinun huomata tuossa vitsiä? Taimi on kasvin alku, sanaa käytetään joskus kuvainnollisesti tarkoittamaan myös ihmisen alkua. Taimen ( Salmo trutta ) on puolestaan lohensukuinen kala!
Kyllä, huomasin vitsin ja vastasin siihen. Mutta sitä sinä taas et tainnut huomata. Vaikka oli vielä vanha kunnon silmänvinkkaushymiökin perässä.
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin melko lailla kun huomasin että lukiolaiset eivät tienneet missä on Suomenlahti tai Saaristomeri... Saimaakin meni monilla Päijänteen paikalle ja Inarinjärveä oltiin sijoittamassa Pirkanmaalle.
Tapasin taannoin nuoren YLIOPISTO-opiskelijattaren. Jostain kummasta tuli puheeksi, että milloinka se Kolumbus sinne Ameriikkaan joutuikaan. Sanoi, että ei muista vuosilukua mutta muistaa numerot: Se oli joko 1942 tai 1492...
Ja tämä tarina on tosi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?
Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.
Kulotuksia tehdään kyllä nykyäänkin, että ei se mikään historiallinen sana ole.
Metsäpalovaroituksen aikaan ei saa kulottaa. Miten tämä ymmärretään lasten maailmassa.
Is otsikko, "Hurja nousu Ukrainan ilmoittamissa venäläistappioissa".
Toinen idioottisana hurja". Eikö keksitä parempaa sanaa, aikuisten oikeesti.
Kummelissa oli vitsi, missä yksinkertainen pappatunturijannu meni nakkikioskille ja söi lusikallisen sinappia, raakana. Hänestä sanottiin, että "on se hurja."
Olenpa pannut merkille, että ihmiset jotka lukevat paljon ja ovat muutenkin uteliaita,ovat huomattavasti tietäväisempiä, kuin ne ,jotka ei lue, pelaavat tai ovat kiinnostuneet vain 1-2 asiasta.
Tapanani on sanoa , että ovat tynnyrissä kasvaneet ,,, suppea sanavarasto, ja yleis-sivistys usein heillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vikaa on myös tarjonnassa. Nuorisokirjat ovat jotain ihmeellisiä kaltoinkohtelun, huumeidenkäytön tai koulukiusaamisen realistisia kuvauksia. Valtaosalla nuorista ei ole mitään kosketuspintaa noihin kirjoihin.
Jos jotain vähän tavaomaisempaa onkin, niin se sijoittuu kaupunkiin. Kirjallisuudesta puuttuu kokonaan kirjat, joissa tehdään tavallisia maaseudun asioita: mopojen rassaamista, peltotöitä traktorilla, isän kanssa konenäyttelyssä, pusikon raivaamista, soran ajoa, pihan auraamista traktorilla. Tällaista maalaispojat tekevät 15-vuotiaasta lähtien, eikä taida löytyä yhden yhtä kirjaa, jossa nuo elementit eli heidän arkensa olisi mukana.
Vaan koulussa pakotetaan lukemaan pimeitä juttuja huumenuorista. Ja se saa vihaamaan lukemista ja kirjallisuutta.
Tätä olen juuri miettinyt. Kehuttu kirjallisuus on jotain sellaista missä 8-vuotias ilmastoahdistuu tai pohtii seksuaalista identiteettiään... Oikeasti joku Enid Blyton tiesi Viisikoissaan tasan mistä lapset pitävät ja kirjoitti sen, mutta aikuisillehan se ei passaa. Luin itse lapsena paljon, mutta en todellakaan olisi kyennyt lukemaan mitään ahdistavaa, eikä koulussakaan sellaiseen pakotettu. Ainakin lapseni yläkoulussa osa luetuista teksteistä on tyyliin tapetaan kissa.
Kirjailija Tommi Kinnunen tarttui tähän puheena olevaan tavanomaisten sanojen tunnistamattomuusongelmaan jo viisi vuotta sitten, ja kirjoitti samassa yhteydessä äidinkielenopettajan kokemuksella: "Eivät viisikot ja neitietsivät enää kolahda, sillä maailma ympärillä pääsi muuttumaan."
Tämä ei tarkoita, että kirjassa täytyisi tapaa kissa, mutta Kinnunen tekee pointin, että äidinkielenopettajat harvemmin edes välttämättä tietävät, millainen kirjo nuorille suunnattua nykykirjallisuutta on ylipäänsä olemassa.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/ope-mita-tarkoittaa-toi-kuulas-myos-…
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti? Olen kyllä kuullut tästä ennenkin, etteivät nykynuoret tiedä perussanoja.
No, voin syyttää varmaan myös itseäni kun 8 v. tyttöni ei tiennyt mitä tarkoittaa oja 😳 Meidän lähellä ei ole ojia oikein missään niin ei ole tullut puheeksi. Järkytyin silti.
Älkää stressatko yhdestä tai muutamasta sanasta! Ei kukaan ihminen tiedä KAIKKIA sanoja, tavallisiakaan. Varmasti jokaisen kohdalla on jäänyt yksi sun toinen yksittäinen sana oppimatta, vaikka kaikkien pitäisi se tietää, juuri tuosta syystä, että ei nyt vain ole sattunut tulemaan vastaan arkielämässä, tai ei nyt vain ole sattunut tarttumaan päähän kaikkien tuhansien muiden sanojen joukossa.
Huolestutaan sitten, jos yhdellä ja samalla lapsella/nuorella on kovin monta tavallista sanaa, joita ei tunne.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että osataan päätellä asiayhteydestä. Kasarilla opettaja kertoi tarinoita, puhui, oli myös vapaa-ajalla kirjoja, sanoilta ei voinut välttyä.
Nykyään lapset ja nuoret katsovat englanninkielisiä tiktokeja ja puhuvat keskenään fingelskaa. Jopa aikuiset korvaavat ihan normaalia suomen kielen sanoja englannin vastaavilla täysin turhaan.
Älkää siis siirtäkö kasvatusvastuuta someen. Pennuista tulee muuten aivottomia öyhöttäjäzombeja.
Vierailija kirjoitti:
Mun äidille kouluaikaan eli eri kirjat maaseutulaisille ja kaupunkilaisille biologiasta.
Hän on syntynyt 1931.
Ohis
Serkkuni tyttö ei tiennyt mikä on napinläpi.
Vierailija kirjoitti:
Vuotuinen on mielestäni omituinen sana. Eikös sen pitäisi olla vuosittainen.
No ei pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuotuinen on mielestäni omituinen sana. Eikös sen pitäisi olla vuosittainen.
No ei pitäisi.
Ovat synonyymejä.
Kun vanhemmat eivät enää puhu lastensa kanssa oikeasta elämästä, luulevat lapset koulussa opetettujen sanojen olevan turhia. Heidän somemaailmassa ei kovin laajaa sanavarastoa käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat eivät enää puhu lastensa kanssa oikeasta elämästä, luulevat lapset koulussa opetettujen sanojen olevan turhia. Heidän somemaailmassa ei kovin laajaa sanavarastoa käytetä.
Kyllä näin on. Viemski eilen istuin hampurialisravintolassa johon tuli 2 lasta ja vanhemmat hieman jälkeeni. Kaikki kaivoivat puhelimet taskuistaan ja näpräsivät niitä toisilleen puhumatta koko sen ajan kunnes ruoka tuli. Senkään jälkeen eivät puhuneet mitään, vaan söivät hiljaa kukin puhelintaan vilkuillen.
Aina joku sanoo että varmaan puhuvat kuin ruuneperit 24/7, tuo taisi olla poikkeus, mutta eihän se näin ole, vaan sanavarastot todellakin hupenevat tähän kun vanhemmat eivät puhu lastensa kanssa eivätkä lue heille kirjoja. Tiedättekö että kirjaa voi lukea lapselle vielä silloinkin kun tämä on oppinut itse lukemaan? Minä luin omalleni vielä silloin kun hän oli 12-vuotias, ja mieheni lukee minulle vieläkin joskus, vaikka olen jo aika vanha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti? Olen kyllä kuullut tästä ennenkin, etteivät nykynuoret tiedä perussanoja.
No, voin syyttää varmaan myös itseäni kun 8 v. tyttöni ei tiennyt mitä tarkoittaa oja 😳 Meidän lähellä ei ole ojia oikein missään niin ei ole tullut puheeksi. Järkytyin silti.
Älkää stressatko yhdestä tai muutamasta sanasta! Ei kukaan ihminen tiedä KAIKKIA sanoja, tavallisiakaan. Varmasti jokaisen kohdalla on jäänyt yksi sun toinen yksittäinen sana oppimatta, vaikka kaikkien pitäisi se tietää, juuri tuosta syystä, että ei nyt vain ole sattunut tulemaan vastaan arkielämässä, tai ei nyt vain ole sattunut tarttumaan päähän kaikkien tuhansien muiden sanojen joukossa.
Huolestutaan sitten, jos yhdellä ja samalla lapsella/nuorella on kovin monta tavallista sanaa, joita ei tunne.
Yhdellä ja samalla lapsella on tosiaan valtava määrä sellaisia sanoja, joita hän ei tunne. Hän ei ymmärrä lukemaansa tämän takia. Näitä lapsia on jokaisessa luokassa useita.
Vierailija kirjoitti:
Oikein mummoketju 😆
No, ne lukutaitoiset mummot ja papat ovat aikoinaan osanneet soveltaa lukemaansa niin, että nyt voi ostella ilman osareita esim. moottoripyöriä, joilla reissata maailmalla.
Koulutusta vaille jäävän teini Jonnen kohtalona on lähinnä paukuttaa jotain nettipeliä hikisen yksiön nurkassa.😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?
Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.
Kulotuksia tehdään kyllä nykyäänkin, että ei se mikään historiallinen sana ole.
Metsäpalovaroituksen aikaan ei saa kulottaa. Miten tämä ymmärretään lasten maailmassa.
Kesällä makaronimössöön laitetaan vain raakaa sipulia.
t: opiskelija
Ovat nyt koulussa, joten en voi testata. Teinini on kehitysvammainen , mutta voisihan tätä kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
tiedätsä mikä on tophat? Joo et tiedä, niin mä aattelinki.
Ei ole suomenkielinen sana, ei kysytty muunkielisiä sanoja
Tyvitukki, keskitukki ja latvatukki.
Nyt pitäisi asian selvitä.