Ymmärtääkö teinisi lauseen "Vehnän vuotuinen sato vaihtelee sääolosuhteiden...."

Vierailija kirjoitti:

Hämmästyin melko lailla kun huomasin että lukiolaiset eivät tienneet missä on Suomenlahti tai Saaristomeri... Saimaakin meni monilla Päijänteen paikalle ja Inarinjärveä oltiin sijoittamassa Pirkanmaalle.

Ovat tyhmiäkin vielä.

Ymmärtää

Mä kyllä luulen, että jopa mun 3-vuotias ymmärtäisi ton lauseen, vaikka ollaankin ihan kaupunkilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä luulen, että jopa mun 3-vuotias ymmärtäisi ton lauseen, vaikka ollaankin ihan kaupunkilaisia.

Testaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

Tai sitten eivät osaa. Jo pelkästään sähköpostin lähettäminen opettajalle on hyvin vaikeaa. Vielä, jos pitää se oma suoritus liittää mukaan, niin mahdottomaksi menee. Tässä samalla tulisi harjoitusta esimerkiksi työnhakua varten.

Piti itsekin oikein tarkistaa Ukrainan sodan alkaessa, että mitä suomettuminen ja doktriini tarkoittavat, kun niitä alettiin käyttämään joka toisessa lauseessa vaikka aiemmin niitä ei ole korviini kantautunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

En ole tuo, jolle vastaat, mutta mielestäni kulotus ja raivaaminen ovat ihan normaaleja, käytössä olevia sanoja. Minä olen kaupunkilainen ja käyttänyt itsekin noita sanoja. Kulotusta nyt ehkä vähemmän, mutta raivaamisesta puhun varmasti melkein viikoittain, vaikka en omista metsää (raivaan tilaa kalenteriin, raivaan ylimääräistä rojua kirpparille jne). 

Mielestäni tässä keskustelussa on olennaista se, että suppea sanavarasto kertoo samalla ihmisen suppeasta yleissivistyksestä. Kyllä ihmisen on tärkeää tietää myös sellaisia asioita, jotka eivät kuulu omaan välittömään elinpiiriin. Se auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja muita ihmisiä. Sanat ovat sen ymmärryksen tärkeä työkalu. 

Nuorista ala-asteikäisistä ei varmaan monikaan oikeasti tajua nykynuorison lainasanoista vääntämiä uusia sanoja. Joskus kuuntelin kun nuoret niiden kautta keskenään keskustelivat, niin OMG, en tajunnut puoliakaan.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa hoitaja tuumasi lapsistani, että kyllä sen näkee, kenelle on pienestä pitäen luettu ja juteltu. Ja toden totta, ryhdyin lukemaan kuvakirjoja esikoisen kanssa, kun hän oli 2-3 kuukautta vanha ja tajusin, että jo se pieni ihmisen taimen tykkäsi kuunnella ja katsella. Ja sen jälkeen ei ole lopetettu. Ja väitän, että nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, sen näkee heistä edelleen, että heille on luettu, he ovat lukeneet ja heidän kanssaan on keskusteltu kaikenlaisista asioista. 

Iskikö autocorrect vai kirjoititko itse viittaan siis kohtaan ihmisen taimen joka sai minut kieltämättä hymyilemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa hoitaja tuumasi lapsistani, että kyllä sen näkee, kenelle on pienestä pitäen luettu ja juteltu. Ja toden totta, ryhdyin lukemaan kuvakirjoja esikoisen kanssa, kun hän oli 2-3 kuukautta vanha ja tajusin, että jo se pieni ihmisen taimen tykkäsi kuunnella ja katsella. Ja sen jälkeen ei ole lopetettu. Ja väitän, että nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, sen näkee heistä edelleen, että heille on luettu, he ovat lukeneet ja heidän kanssaan on keskusteltu kaikenlaisista asioista. 

Iskikö autocorrect vai kirjoititko itse viittaan siis kohtaan ihmisen taimen joka sai minut kieltämättä hymyilemään.

No nyt känny pudotti pois sekä lainausmerkit että pilkut.

Kakan koostumus vaihtelee päivittäin märän ja kiinteän välillä.

Vierailija kirjoitti:

Nuorista ala-asteikäisistä ei varmaan monikaan oikeasti tajua nykynuorison lainasanoista vääntämiä uusia sanoja. Joskus kuuntelin kun nuoret niiden kautta keskenään keskustelivat, niin OMG, en tajunnut puoliakaan.

Onhan sekin kielellistä rikkautta osata lainasanaväännöksiä, mutta se poista sitä, että Suomessa pitää pärjätä suomen sanoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorista ala-asteikäisistä ei varmaan monikaan oikeasti tajua nykynuorison lainasanoista vääntämiä uusia sanoja. Joskus kuuntelin kun nuoret niiden kautta keskenään keskustelivat, niin OMG, en tajunnut puoliakaan.

Onhan sekin kielellistä rikkautta osata lainasanaväännöksiä, mutta se poista sitä, että Suomessa pitää pärjätä suomen sanoilla.

...., mutta se ei poista...., piti kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa hoitaja tuumasi lapsistani, että kyllä sen näkee, kenelle on pienestä pitäen luettu ja juteltu. Ja toden totta, ryhdyin lukemaan kuvakirjoja esikoisen kanssa, kun hän oli 2-3 kuukautta vanha ja tajusin, että jo se pieni ihmisen taimen tykkäsi kuunnella ja katsella. Ja sen jälkeen ei ole lopetettu. Ja väitän, että nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, sen näkee heistä edelleen, että heille on luettu, he ovat lukeneet ja heidän kanssaan on keskusteltu kaikenlaisista asioista. 

Iskikö autocorrect vai kirjoititko itse viittaan siis kohtaan ihmisen taimen joka sai minut kieltämättä hymyilemään.

Enpä ole aivan varma. Mutta ainakin lukemalla lapsistani on tullut äitiään kirjallisesti lahjakkaampia. ;)

Vierailija kirjoitti:

Lasten kieli on muuttunut. Oma lapseni selitti tuohduksissaan miten futistreeneissä joku oli tullu jaloille niin et mä meinasin breikkaa mun angelit😳. Saan tosissani kuunnella et ymmärrän tuota finglishiä. Ja ihan Akkaria lukeva kirjaston kävijä hänkin.

Opettaja

Onneksi enkelit pysyivät ehjänä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole asiaa lukioon, jos ei ymmärrä selvää, yksinkertaista suomenkielistä virkettä. Paikka on LUKIO.

Ehkä nimi pitää vaihtaa. Jatkossa lukio olkoon KATSOMO.

Vierailija kirjoitti:

Jännä ilmiö, jos nykyään lapset eivät lue kirjoja, mutta samaan aikaan, vaikka ikäluokasta on yhä vähemmän lapsia ja nuoria, kirjastojen lastenkirjojen lainaukset lisääntyvät vuosi vuodelta. Samaan aikaan myös myyntimäärät. Ja lastenkirjat ovat nykyään merkittävä osa kirjakauppojen myyntiä.

Mihin nämä kirjat päätyvät, jos niitä lapset eivät lue?

Meilläkin ne päätyivät hyllyyn. Siellä on lukemattomia kirjoja. Paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

En ole tuo, jolle vastaat, mutta mielestäni kulotus ja raivaaminen ovat ihan normaaleja, käytössä olevia sanoja. Minä olen kaupunkilainen ja käyttänyt itsekin noita sanoja. Kulotusta nyt ehkä vähemmän, mutta raivaamisesta puhun varmasti melkein viikoittain, vaikka en omista metsää (raivaan tilaa kalenteriin, raivaan ylimääräistä rojua kirpparille jne). 

Mielestäni tässä keskustelussa on olennaista se, että suppea sanavarasto kertoo samalla ihmisen suppeasta yleissivistyksestä. Kyllä ihmisen on tärkeää tietää myös sellaisia asioita, jotka eivät kuulu omaan välittömään elinpiiriin. Se auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja muita ihmisiä. Sanat ovat sen ymmärryksen tärkeä työkalu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

Ajattelitko, että tuon kirjoittaja huivi päässä huhkii kaskeamassa raiviolla?