Ymmärtääkö teinisi lauseen "Vehnän vuotuinen sato vaihtelee sääolosuhteiden...."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuutta löytyy moneen makuun, mutta lukijalla täytyy olla kyky keskittyä lukemiseen.

Teini-ikäisillekin on niin huikeita, teini-ikäisten elämästä kaunistelematta kertovia kirjoja, että moni lukisi kyllä mielellään, jos vain tietäisi. Kun aikuinen vilkaisee kirjan sisältöä, saattaa poskille nousta puna.

Minkälainen tantta käyttää sanaa huikea? 😆🤣😁😂😄

Huikea sanan käyttäjällä sanavarasto on lähempänä teinin 15 000 sanan varastoa kuin 70 000 sanan varastoa. Vakavasti ja painottaen sanaa huikea, voi saada älykkään vaikutelman, mutta minulle huikea sanan käyttäjät ovat imbesillejä.

Tässä sitten taisikin olla useita sanoja opeteltavaksi.

Kysykää teineiltä ja lapsilta, osaavatko sanat.

Tässä ketjussa huikea johtaa 6-1.

Tuli vaan mieleen, kun suomen maikka 1980 kertoi mitä sanoja kannattaa yo-aineeseen laittaa, että tulee pisteitä.

Yksi niistä oli viljalti. Kaunis sana, tietääköhän moni sen merkitystä enää?

Vierailija kirjoitti:

Piti itsekin oikein tarkistaa Ukrainan sodan alkaessa, että mitä suomettuminen ja doktriini tarkoittavat, kun niitä alettiin käyttämään joka toisessa lauseessa vaikka aiemmin niitä ei ole korviini kantautunut.

Sivistyssanat tai historialliset tapahtumat ovat kuitenkin eri asia kuin aivan perussanasto. Niemi, silmu, tyvi yms. 

Nykynuoret eivät osaa lukea, eivätkä pääse istumaan. En haluisi haukkua koskaan nuoriso, mutta onhan tämä huolestuttavaa. 

Uutisissa alkaa toisinaan toistua "uusia" sanoja.

Ennallistaa

Eskaloitua

Eeppinen

Yms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjallisuutta löytyy moneen makuun, mutta lukijalla täytyy olla kyky keskittyä lukemiseen.

Teini-ikäisillekin on niin huikeita, teini-ikäisten elämästä kaunistelematta kertovia kirjoja, että moni lukisi kyllä mielellään, jos vain tietäisi. Kun aikuinen vilkaisee kirjan sisältöä, saattaa poskille nousta puna.

Minkälainen tantta käyttää sanaa huikea? 😆🤣😁😂😄

Huikea sanan käyttäjällä sanavarasto on lähempänä teinin 15 000 sanan varastoa kuin 70 000 sanan varastoa. Vakavasti ja painottaen sanaa huikea, voi saada älykkään vaikutelman, mutta minulle huikea sanan käyttäjät ovat imbesillejä.

Tässä sitten taisikin olla useita sanoja opeteltavaksi.

Kysykää teineiltä ja lapsilta, osaavatko sanat.

Tässä ketjussa huikea johtaa 6-1.

Huikea oli muotisana noin vuonna 2020. Ykskaks hukkui kaikki synonyymit, kaikki vähänkin hyvältä, hienolta, ihanalta, kauniilta, vaikuttavalta, ennenkuulumattomalta,...

vaikuttava oli yhenäkin h u i k e a a !

Ällö sana sen takia, muuten olis ok

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret eivät osaa lukea, eivätkä pääse istumaan. En haluisi haukkua koskaan nuoriso, mutta onhan tämä huolestuttavaa. 

Nuoret eivät ymmärrä sanoja, niskassa emännän kyhmy ja kyykyssä kantapäät ilmassa, jos pääsevät kyykkyyn. Tässä niitä huolestuttavia piirteitä tulevaisuuden toivoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivistyneissä perheissä kyllä puhutaan lapsille laajalla sanavarastolla ja laajasti eri aiheista, vaikka lapset eivät lukisikaan. Ei lukeminen ole kaikille mieluista puuhaa. Itse ainakin koen romaanien lukemisen aika puuduttavaksi hommaksi. Luen mielummin vaikka tiedelehteä tai jotain muotilehteä, mutta fiktiiviset romaanit jää hyllyyn. Ihan akateemisesti koulutettu ihminen olen.

Osana ongelmaa pidän sitä, että lapsille ei selkeästi enää jutella asioista normaalisti. Lapsellani on kavereita, jotka eivät tiedä mitään normaaleja juttuja. Kuten sitä mitä vanhemmat tekevät työkseen, missä kaupungissa isovanhemmat asuvat tai missä maassa on sen lomakohde, johon ovat menossa. Lapsen kaveri ei vielä ensimmäisellä luokalla osannut kuukausia eikä kelloa. Tuossa nyt vain joitain esimerkkejä, mutta monia ihan tavallisessa arkipäiväisessä keskustelussa normaalisti esiin tulevia tietoja puuttuu nykylapsilta.

Kaikki yläkoululaiset eivät osaa kuukausia tai kelloa. Oman osoitteen muistaminenkin voi olla vaikeaa. Syntymäaika tai hetu voi olla myös ihan unohduksissa.

Miten tällainen voi olla mahdollista? Meillä lapsi osasi kaikki muut noista reilusti alle kouluikäisenä paitsi hetun oppi vasta ensimmäisillä luokilla. En usko, että lapseni on mitenkään poikkeuksellisen fiksu. Jossain on vika noilla, jotka ei tällaisia perusjuttuja tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vikaa on myös tarjonnassa. Nuorisokirjat ovat jotain ihmeellisiä kaltoinkohtelun, huumeidenkäytön tai koulukiusaamisen realistisia kuvauksia. Valtaosalla nuorista ei ole mitään kosketuspintaa noihin kirjoihin.

Jos jotain vähän tavaomaisempaa onkin, niin se sijoittuu kaupunkiin. Kirjallisuudesta puuttuu kokonaan kirjat, joissa tehdään tavallisia maaseudun asioita: mopojen rassaamista, peltotöitä traktorilla, isän kanssa konenäyttelyssä, pusikon raivaamista, soran ajoa, pihan auraamista traktorilla. Tällaista maalaispojat tekevät 15-vuotiaasta lähtien, eikä taida löytyä yhden yhtä kirjaa, jossa nuo elementit eli heidän arkensa olisi mukana.

Vaan koulussa pakotetaan lukemaan pimeitä juttuja huumenuorista. Ja se saa vihaamaan lukemista ja kirjallisuutta.

Tätä olen juuri miettinyt. Kehuttu kirjallisuus on jotain sellaista missä 8-vuotias ilmastoahdistuu tai pohtii seksuaalista identiteettiään... Oikeasti joku Enid Blyton tiesi Viisikoissaan tasan mistä lapset pitävät ja kirjoitti sen, mutta aikuisillehan se ei passaa. Luin itse lapsena paljon, mutta en todellakaan olisi kyennyt lukemaan mitään ahdistavaa, eikä koulussakaan sellaiseen pakotettu. Ainakin lapseni yläkoulussa osa luetuista teksteistä on tyyliin tapetaan kissa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti iso ongelma on se, ettei lapsille lueta enää kun ovat pieniä. Harvassa on se joukko, joka vie muksuja kirjastoon ja opettaa lukutaitoa. Siinä kehittyy sanavarasto. Mua vietiin pienestä pitäen kirjastoon, suosikkikirjoja oli sitten nuorena mm. Neiti Etsivät.

Nykyään katsellaan vaan tiktokkia zombina.

Mun lapselle on luettu todella paljon pienestä asti (edelleen luen hänelle ja hän lukee itsekin, 11 v, tiktokkia/instaa ei ole hänellä) ja silti voi olla ettei tiedä jotain omasta mielestäni "helppoa" sanaa. Sato ja tyvi eivät ole mitään arkisanastoa meillä, eikä kirjoistakaan ihan kaikki jää mieleen, ainakaan aktiivisesti. 

Testaan hänet jahka illalla näemme töiden+koulun jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Mun äidille kouluaikaan eli eri kirjat maaseutulaisille ja kaupunkilaisille biologiasta.

Hän on syntynyt 1931.

Ohis

En usko tätä. Vaihtelua tietysti oli opettajien ja koulujen mukaan. Taisi olla vain mutua kun maalaisserkuilla oli eri kirja ja tarinana on hyvä.

Olis edelleen, mutta jotta tätä ei jatkettaisi historian tosieikkana edelleen

Minulle koulussa opetettiin, ettei mitään sääolosuhdetta ole olemassakaan. Sää se on ja sillä selvä. Olosuhde sään jatkeena on turhaa lätinää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.

Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.

Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.

Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja

myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.

Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.

Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.

Juuri näin. Olen syntynyt 70-luvulla ihan tavalliseen duunariperheeseen, jossa ei tasan varmaan puhuttu vuotuisista vehnäsadoista, ja vaikka minulle luettiin, ei mitenkään erityisen paljon. No, silloin oli koulu, joka opetti asiat. Oppikirjoissa varmasti tuli vastaan sana "vuotuinen" ja opettaja selitti asiat rauhallisesti tunnilla. Siellä opeteltiin kuukaudet ja missä on Perämeri ja oppiminen testattiin kokeissa. Mutta ilmeisesti tämä on nyt liian vanhanaikaista. On ihan sulaa hulluutta syyttää vanhempia siitä, että nämä ovat nykyisin laiskoja eivätkä opeta lapsiaan kuten ennen, kun ei koskaan ole niin tehtykään. Totta kai opin asioita myös kotona, varmaan juuri vaikka kuukausien nimiä, mutta se systemaattinen opetus tapahtui koulussa. Ja sehän oli peruskoulun kuningasajatuskin: tasata kotitaustoista johtuvia eroja. Mutta kun tämä ei nyt enää kelpaa, syy kaikesta vieritetään vanhempien niskoille, mistä ei ole lapsille yhtään mitään hyötyä. Tässä kiistelyssä menee vain tasan lapsi pesuveden mukana.

Ymmärtää.

Aku Ankat on maailman parhaita suomen kielen sanavaraston kasvattajia. Ja muu lukeminen tietty myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äidille kouluaikaan eli eri kirjat maaseutulaisille ja kaupunkilaisille biologiasta.

Hän on syntynyt 1931.

Ohis

En usko tätä. Vaihtelua tietysti oli opettajien ja koulujen mukaan. Taisi olla vain mutua kun maalaisserkuilla oli eri kirja ja tarinana on hyvä.

Olis edelleen, mutta jotta tätä ei jatkettaisi historian tosieikkana edelleen

Kyllä tuollaisia oli. Ks. esim. https://www.finna.fi/Record/jykdok.574119

Siinä on kirjaston luettelosta poimittu esimerkki. Minkähän takia historiaakin piti opettaa eri tavalla kaupungeissa ja maaseudulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

Tai sitten eivät osaa. Jo pelkästään sähköpostin lähettäminen opettajalle on hyvin vaikeaa. Vielä, jos pitää se oma suoritus liittää mukaan, niin mahdottomaksi menee. Tässä samalla tulisi harjoitusta esimerkiksi työnhakua varten.

On se tietynlainen osaamattomuus ollut tälläkin palstalla nähtävissä jo jonkin aikaa.

Tehdään aloituksia jonkun lehtijutun perusteella, mutta sitten ei enää osata/ haluta laittaa linkkiä kyseiseen juttuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.

Olen kanssasi eri mieltä. Peiliin pitäisi katsoa kotona. Opettaja ei ole taikuri, joka tekee mahdottomasta mahdollista.

Koskaan aikaisemmin Suomen historiassa lapsille ei ole luettu niin paljon kuin nykyään. Jokainen suomalainen lapsi on jossakin vaiheessa ennen koulua ollut ainakin päiväkodissa, jossa luetaan päivittäin. Samoin lähes jokaisessa kodissa luetaan iltasadut.

Ja tästä todisteena on vuosittain ilmestyvät uudet lastenkirjat, painetut- ja

myyntikappaleet. Samoin laaja kirjastoverkosto ja älylaitteet tarjoavat äänikirjoja. Ja nykyään kirjat ovat edullisia ja helposti saataville.

Vielä 70-80-luvulle saakka saattoi ilmestyä vain muutama kirja vuodessa ja kappalemäärät olivat vain muutama sata, nyt painoksesta saattaa lähteä kymmeniätuhansia lasten kirjoja.

Toisaalta, tuskin ap. on huolissaan lasten lukutaitosta, vaan tämä ketju on taas kerran vanhempien syyllistäminen.

Juuri näin. Olen syntynyt 70-luvulla ihan tavalliseen duunariperheeseen, jossa ei tasan varmaan puhuttu vuotuisista vehnäsadoista, ja vaikka minulle luettiin, ei mitenkään erityisen paljon. No, silloin oli koulu, joka opetti asiat. Oppikirjoissa varmasti tuli vastaan sana "vuotuinen" ja opettaja selitti asiat rauhallisesti tunnilla. Siellä opeteltiin kuukaudet ja missä on Perämeri ja oppiminen testattiin kokeissa. Mutta ilmeisesti tämä on nyt liian vanhanaikaista. On ihan sulaa hulluutta syyttää vanhempia siitä, että nämä ovat nykyisin laiskoja eivätkä opeta lapsiaan kuten ennen, kun ei koskaan ole niin tehtykään. Totta kai opin asioita myös kotona, varmaan juuri vaikka kuukausien nimiä, mutta se systemaattinen opetus tapahtui koulussa. Ja sehän oli peruskoulun kuningasajatuskin: tasata kotitaustoista johtuvia eroja. Mutta kun tämä ei nyt enää kelpaa, syy kaikesta vieritetään vanhempien niskoille, mistä ei ole lapsille yhtään mitään hyötyä. Tässä kiistelyssä menee vain tasan lapsi pesuveden mukana.

Kuinka moni teini? Tai aikuinenkaan ymmärtää miksi "lapsi meni pesuveden mukana?" Höh. Hauskoja toki tuollaiset sanonnat.

Kyllähän sitä vaikka päivän on aitapuun vittaksena...

Kukin taaplaa tyylillään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

En ole tuo, jolle vastaat, mutta mielestäni kulotus ja raivaaminen ovat ihan normaaleja, käytössä olevia sanoja. Minä olen kaupunkilainen ja käyttänyt itsekin noita sanoja. Kulotusta nyt ehkä vähemmän, mutta raivaamisesta puhun varmasti melkein viikoittain, vaikka en omista metsää (raivaan tilaa kalenteriin, raivaan ylimääräistä rojua kirpparille jne). 

Mielestäni tässä keskustelussa on olennaista se, että suppea sanavarasto kertoo samalla ihmisen suppeasta yleissivistyksestä. Kyllä ihmisen on tärkeää tietää myös sellaisia asioita, jotka eivät kuulu omaan välittömään elinpiiriin. Se auttaa ymmärtämään yhteiskuntaa ja muita ihmisiä. Sanat ovat sen ymmärryksen tärkeä työkalu. 

Juuri näin. Jos lapsi ei tiedä mitä, esimerkiksi sato tarkoittaa, on mielestäni selvää ettei hän myöskään tiedä ruoantuotannosta hölkäsen pöläystä. Kyse ei myöskään ole yksittäisten sanojen osaamisesta, vaan laajemmasta yleisen ilmaisukyvyn kaventumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysykääpä tietävätkö mitä on kulotus? Entä raivaaminen?

Veikkaan, että nämä nuoret saattavat tietää aika paljon sanoja, joita sinä et tiedä, mutta jotka tulevat olemaan relevantteja aikanaan heidän työelämässään. Kulotus on puhtaasti historiallinen sana, jolla ei loppujen lopuksi ole juurikaan käyttöä historian tuntien ulkopuolella. Raivaamisen he varmasti ymmärtävät, mutta sinä ilmeisesti tarkoitit nimenomaan metsän raivaamista. En oikein tiedä, miksi loppujen lopuksi kaupunkilaisnuoren pitäisi tietää kovin paljoa nimenomaan metsänhoidosta. Tuskin sinäkään tiedät ihan kaikkea urbaanista elämästä.  

Kulotuksia tehdään kyllä nykyäänkin, että ei se mikään historiallinen sana ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa hoitaja tuumasi lapsistani, että kyllä sen näkee, kenelle on pienestä pitäen luettu ja juteltu. Ja toden totta, ryhdyin lukemaan kuvakirjoja esikoisen kanssa, kun hän oli 2-3 kuukautta vanha ja tajusin, että jo se pieni ihmisen taimen tykkäsi kuunnella ja katsella. Ja sen jälkeen ei ole lopetettu. Ja väitän, että nyt kun lapset ovat jo lukiolaisia, sen näkee heistä edelleen, että heille on luettu, he ovat lukeneet ja heidän kanssaan on keskusteltu kaikenlaisista asioista. 

Iskikö autocorrect vai kirjoititko itse viittaan siis kohtaan ihmisen taimen joka sai minut kieltämättä hymyilemään.

Enpä ole aivan varma. Mutta ainakin lukemalla lapsistani on tullut äitiään kirjallisesti lahjakkaampia. ;)

Salliko sanavarastosi Sinun huomata tuossa vitsiä? Taimi on kasvin alku, sanaa käytetään joskus kuvainnollisesti tarkoittamaan myös ihmisen alkua. Taimen ( Salmo trutta ) on puolestaan lohensukuinen kala!