Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ymmärtääkö teinisi lauseen "Vehnän vuotuinen sato vaihtelee sääolosuhteiden...."
24.01.2023 |
Äidinkielenään suomea puhuva oppilas (8luokka) kysyi mitä tämä tarkoittaa. Hän ei koskaan ollut kuullut sanaa vuotuinen, eikä pystynyt päättelemään sanan merkitystä.
Oppilaiden sanavarasto heikkenee ihan järkyttävää tahtia. Seuraavien sanojen merkitys ei ole ollut kaikille yläkoululaisille selvä: silmu, siemen, ravinto, niemi, varsi, runko, tyvi.... Kaikkien näiden sanojen ihmettelijöiden äidinkieli on suomi.
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Oikein mummoketju 😆
Voi olla. Mummot ovat huolissaan siitä että nuoret eivät osaa käyttää äidinkieltään.
Oletko tullut ajatelleeksi mitä vaikeuksia siitä tulee, kun se luku-ja puhetaidoton teini on aikuinen ja pitäisi tehdä vuokrasopimus, ottaa pankkilaina, tutustua taloyhtiön sääntöihin sekä paljon muuta.
Siinä sitä seisotaan sormi suussa ja alahuuli väpättäen kun ei ymmärrä mitä tarkoittaa eräpäivä, lyhennys,
lukon sarjoitus, vero, omavastuu, korko..jne.
Kyllä, niin se on ettei näitä voi hoitaa TikTokissa.
Monia hakemuksia voi tietysti tehdä sähköisesti mutta mitä iloa siitä on kun ei ymmärrä hakemusten tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat eivät enää puhu lastensa kanssa oikeasta elämästä, luulevat lapset koulussa opetettujen sanojen olevan turhia. Heidän somemaailmassa ei kovin laajaa sanavarastoa käytetä.
Onko miten monen suomalaisen oikeaa elämää puunkaato, kulotus ja tukinuitto?
Puunkaato ja kulotus on hyvinkin monen suomalaisen elämää. Jopa tukinuitto tukkilautalla hinaajan perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinaika on kielen oppimisen kannalta karmeaa.
Lapsena ja teininä mä luin aamupalapöydässä joka aamu sanomalehden! Siinä samalla kun söin! Ihan siksi, kun muuta lukemista ei ollut. Keski-Suomalainen opetti taatusti enemmän kieltä, kuin nykyinen Tiktokin selailu... Luultavasti opin muutakin yleissivistävää tietoa samalla, kun sanavarasto kasvoi.
Jos joskus saan oman lapsen, niin kuinka ihmeessä hänet saisi nykymaailmassa houkuteltua lukemaan ihan oikeita kirjoja ja lehtiä. Pitää varmaan lahjoa jotenkin...
Kai ymmärrät että ne lehdet voi lukea ihan yhtä hyvin kännykällä tai läppärillä tai padilla? Luonto kiittää.
Ai niinkö? Väitän kyllä, että jos nykyisinkin uutiset luettaisiin lehdistä, viihteenä olisi kirjat ja uusi puhelin hankittaisiin esim. 10-15 vuoden välein, kuten se silloin ennen kännyköitä oli, niin sitten se luonto vasta kiittäisikin.
Lehdet kannattaa lukea sähköisesti koska sitten niitä voi lukea missä vaan. Nykyään monella on koulu kaukana eikä aamiaispöydissä istuksita.
Ja koululaisella kannattaa olla viimeistään alakoulun viimeisillä luokilla kunnon kännykkä että voi osallistua opetukseen, seurata Wilmaa ja Whatsappia ine kunnolla.
Jos koululainen saa kännykän näppiinsä, niin taatusti se ei lue sieltä sanomalehtiä.
Muistakaa myös ristikot! Niitä löytyy tosi helppojakin.
Vierailija kirjoitti:
Teinistä en tiedä, mutta uskoisin oman 6-vuotiaani tajuavan esimerkkilauseen lisäksi kaikki muut mainituista sanoista, paitsi silmu, niemi ja tyvi. Ihan tavallinen lapsi, ei osaa vielä lukea tms.
Kysypä siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinaika on kielen oppimisen kannalta karmeaa.
Lapsena ja teininä mä luin aamupalapöydässä joka aamu sanomalehden! Siinä samalla kun söin! Ihan siksi, kun muuta lukemista ei ollut. Keski-Suomalainen opetti taatusti enemmän kieltä, kuin nykyinen Tiktokin selailu... Luultavasti opin muutakin yleissivistävää tietoa samalla, kun sanavarasto kasvoi.
Jos joskus saan oman lapsen, niin kuinka ihmeessä hänet saisi nykymaailmassa houkuteltua lukemaan ihan oikeita kirjoja ja lehtiä. Pitää varmaan lahjoa jotenkin...
Kai ymmärrät että ne lehdet voi lukea ihan yhtä hyvin kännykällä tai läppärillä tai padilla? Luonto kiittää.
Ai niinkö? Väitän kyllä, että jos nykyisinkin uutiset luettaisiin lehdistä, viihteenä olisi kirjat ja uusi puhelin hankittaisiin esim. 10-15 vuoden välein, kuten se silloin ennen kännyköitä oli, niin sitten se luonto vasta kiittäisikin.
Lehdet kannattaa lukea sähköisesti koska sitten niitä voi lukea missä vaan. Nykyään monella on koulu kaukana eikä aamiaispöydissä istuksita.
Ja koululaisella kannattaa olla viimeistään alakoulun viimeisillä luokilla kunnon kännykkä että voi osallistua opetukseen, seurata Wilmaa ja Whatsappia ine kunnolla.
Jos koululainen saa kännykän näppiinsä, niin taatusti se ei lue sieltä sanomalehtiä.
Lähde?
Nykyään kuule koululaiset on paljon valveutuneempia median käyttäjiä, koulussakin opetetaan lähdekriittisyyttä. Voisi tehdä hyvää sullekin!
Ap. Tiedätkö onko työkkäri raha ja sossu pummi yhdyssanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun teinit menevät nukkumaan, tai siis iltaisin sänkyyn, tabujen kanssa.
Lukevat E-kirjoja niistä.
Tiedän sen siksi koska kyselevät minulta lukusuosituksia ja meillä on perhetili, näen mitä lukevat.
Me myös puhumme kirjoista.
He, kuten minäkin, lukevat kaikkea tietokirjoista romaaneihin....
Kielten opiskelussa kännykkä on todella kätevä apuväline. Ääntämisohjeetkin saa korvaan kätevästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin opettajien ja opetusministeriön olisi syytä katsoa peiliin, millainen opetustaso on nykyään koulussa, jos oppilaat eivät osaa kirjoittaa tai ymmrrä tekstiä.
Ei opetustaso vaan vaatimustaso. Onhan joukossa hyvin osaavia.
Virhe tehtiin peruskoulussa, josta poistettiin mahdollisuus jättää luokalleen jos ei ollut omaksunut lukuvuoden aikana vaadittavia taitoja.
Vai jätettiinkö luokalleen vain oppi- eli keskikoulussa ja kansalaiskoululaiset oppivat mitä oppivat?
Lisäksi osassa koteja ei olla yhtään kiinnostuneita lasten koulunkäynnistä. Jätetään lapset vaan pelaamaan keskenään.
Nyt kuulemma peruskoulun kolmannella luokalla on oppilaita, jotka eivät hallitse edes ensimmäisen luokan tasoista luku- ja kirjoitustaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Tiedätkö onko työkkäri raha ja sossu pummi yhdyssanoja.
Ovat yhdyssanoja eli kuuluu kirjoittaa työkkäriraha ja sossupummi.
Voi kirjoittaa myös työkkärin raha ja sossun pummi, jolloin eivät ole yhdyssanoja.
Huomaatko eron?
Googlettamalla löytyy kirjoitussäännöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap. Tiedätkö onko työkkäri raha ja sossu pummi yhdyssanoja.
Entä "kelasomali"? Lyhenteen ja 'sivistyssanan' johdosta tuo pitäisi ehkä kirjoittaa väliviivalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinaika on kielen oppimisen kannalta karmeaa.
Lapsena ja teininä mä luin aamupalapöydässä joka aamu sanomalehden! Siinä samalla kun söin! Ihan siksi, kun muuta lukemista ei ollut. Keski-Suomalainen opetti taatusti enemmän kieltä, kuin nykyinen Tiktokin selailu... Luultavasti opin muutakin yleissivistävää tietoa samalla, kun sanavarasto kasvoi.
Jos joskus saan oman lapsen, niin kuinka ihmeessä hänet saisi nykymaailmassa houkuteltua lukemaan ihan oikeita kirjoja ja lehtiä. Pitää varmaan lahjoa jotenkin...
Kai ymmärrät että ne lehdet voi lukea ihan yhtä hyvin kännykällä tai läppärillä tai padilla? Luonto kiittää.
Ai niinkö? Väitän kyllä, että jos nykyisinkin uutiset luettaisiin lehdistä, viihteenä olisi kirjat ja uusi puhelin hankittaisiin esim. 10-15 vuoden välein, kuten se silloin ennen kännyköitä oli, niin sitten se luonto vasta kiittäisikin.
Lehdet kannattaa lukea sähköisesti koska sitten niitä voi lukea missä vaan. Nykyään monella on koulu kaukana eikä aamiaispöydissä istuksita.
Ja koululaisella kannattaa olla viimeistään alakoulun viimeisillä luokilla kunnon kännykkä että voi osallistua opetukseen, seurata Wilmaa ja Whatsappia ine kunnolla.
Jos koululainen saa kännykän näppiinsä, niin taatusti se ei lue sieltä sanomalehtiä.
Lähde?
Nykyään kuule koululaiset on paljon valveutuneempia median käyttäjiä, koulussakin opetetaan lähdekriittisyyttä. Voisi tehdä hyvää sullekin!
Lähde! Kun sen kuulee joka kahvipöytä- tai työpaikkakeskusteluissa ja näkee omin silmin.
Jos kerron, että pska haisee pahalle, niin ei siinä lähdetietoa tarvitse. Asioita voi kokea ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa myös ristikot! Niitä löytyy tosi helppojakin.
Tämä on muuten totta. Hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelinaika on kielen oppimisen kannalta karmeaa.
Lapsena ja teininä mä luin aamupalapöydässä joka aamu sanomalehden! Siinä samalla kun söin! Ihan siksi, kun muuta lukemista ei ollut. Keski-Suomalainen opetti taatusti enemmän kieltä, kuin nykyinen Tiktokin selailu... Luultavasti opin muutakin yleissivistävää tietoa samalla, kun sanavarasto kasvoi.
Jos joskus saan oman lapsen, niin kuinka ihmeessä hänet saisi nykymaailmassa houkuteltua lukemaan ihan oikeita kirjoja ja lehtiä. Pitää varmaan lahjoa jotenkin...
Kai ymmärrät että ne lehdet voi lukea ihan yhtä hyvin kännykällä tai läppärillä tai padilla? Luonto kiittää.
Ai niinkö? Väitän kyllä, että jos nykyisinkin uutiset luettaisiin lehdistä, viihteenä olisi kirjat ja uusi puhelin hankittaisiin esim. 10-15 vuoden välein, kuten se silloin ennen kännyköitä oli, niin sitten se luonto vasta kiittäisikin.
Lehdet kannattaa lukea sähköisesti koska sitten niitä voi lukea missä vaan. Nykyään monella on koulu kaukana eikä aamiaispöydissä istuksita.
Ja koululaisella kannattaa olla viimeistään alakoulun viimeisillä luokilla kunnon kännykkä että voi osallistua opetukseen, seurata Wilmaa ja Whatsappia ine kunnolla.
Jos koululainen saa kännykän näppiinsä, niin taatusti se ei lue sieltä sanomalehtiä.
Lähde?
Nykyään kuule koululaiset on paljon valveutuneempia median käyttäjiä, koulussakin opetetaan lähdekriittisyyttä. Voisi tehdä hyvää sullekin!
Lähde! Kun sen kuulee joka kahvipöytä- tai työpaikkakeskusteluissa ja näkee omin silmin.
Jos kerron, että pska haisee pahalle, niin ei siinä lähdetietoa tarvitse. Asioita voi kokea ihan itse.
Eli sinulla ei ole muuta kuin ennakkoluulon mädättämä mutu.
Eiköhän se ymmärtäisi. Se ei lue, mutta kuuntelee paljon äänikirjoja.
Minulle ei luettu lapsena eikä vanhempiani oli voinut mikään vähempää kiinnostaa kuin minun koulunkäyntini. Ensimmäisen kirjani sain 6-vuotislahjaksi äidin ystävältä: Pikku karhu.
Silti minusta tuli kirjaston suurkuluttaja ja luku- ja kirjoitustaitoni on erinomainen.
Tosin minulla oli esikuvallinen äidinkielen opettaja. Jostain pitää saada se kipinä ja innostus lukemiseen.
Halusin jo varhain päästä eroon ankeasta ja köyhästä elämästä. Tiesin, että siksi pitää lukea ja kouluttautua.
Samasta syystä en polta tupakkaa ja hyvin harvoin käytän alkoholia ja silloinkin kohtuullisesti. En halunnut seurata suvun huonoa esimerkkiä. Nämä päätökset tein jo kansakoulun ensimmäisillä luokilla.
Voitin 10-vuotiaana valtakunnallisen raittiuskirjoituskilpailun. Perusteluina oli paitsi kirjoitustaito, niin myös oivaltava näkökulma aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat eivät enää puhu lastensa kanssa oikeasta elämästä, luulevat lapset koulussa opetettujen sanojen olevan turhia. Heidän somemaailmassa ei kovin laajaa sanavarastoa käytetä.
Onko miten monen suomalaisen oikeaa elämää puunkaato, kulotus ja tukinuitto?
Samat nuoret eivät myöskään tiedä sanoja vero, pääoma, korko jne.
Yläasteikäinen ei tiennyt mitä sokkeli tarkoittaa!
Alue: Aihe vapaa
Onko miten monen suomalaisen oikeaa elämää puunkaato, kulotus ja tukinuitto?