Asiallinen keskustelu uudesta translaista
tähän kiitos vain asiallisia ja perusteltuja argumentteja. Yhden lauseen letkauttelijat voi tehdä oman keskustelun joka pian poistetaan.
Mun ongelmani sukupuolen vaihtamisesta omalla ilmoituksella on seuraava:
Sukupuolidysforiaan ei varmasti tosiaan auta kuin identiteetin- ja kehonkorjaus.
Kuitenkaan ihan jokainen ei ole läski, vaikka itse kokisi näin. Ihan jokainen ei myöskään ole pienten vihreiden miesten vainoama, vaikka itse kokisikin niin. Jokainen itsensä parantumattomasti sairaaksi kokeva, ei sitä ole. Jokaisen edellä mainituista soisi saavan hyvinvointivaltiossa apua. Se apu ei vain jokaisen kohdalla ole sitä, että heidän kertomansa otetaan sellaisenaan tutkimatta todesta. Päin vastoin, anorektikon kehoharhan vahvistaminen on hänelle suorastaan vaarallista ja täten vastuutonta.
Kuinka lain omasta ilmoituksesta astuessa voimaan suojataan vakavasti ahdistuneita harhaisia nuoria ihmisiä tekemästä ratkaisuja, joista heille on vakavaa haittaa?
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle juridisen muuttaminen oli ikäänkuin prosessin viimeistelyä. Kirsikka kakun päälle siinä vaiheessa kun nimi oli vaihdettu ja olin tyytyväinen kehooni vaatteet päällä ja ilman. Osaan vain kuvitella miten ahdistavalta ja epätoivoiselta se olisi tuntunut jos olisin muuttanut sen ensimmäisenä kun peilikuva ei ollenkaan vastaa sitä mitä henkkareissa lukee, ja siihen päälle vielä kiusalliset tilanteet kun jossain papereiden perusteella odotetaan yhtä mutta paikalle saapuukin jotain muuta. Siksi vastustan lain muutosta.
Nää palstapersujen trollit on aina yhtä hauskoja, mutta aina niitä yhdistää sama asia, tekeydytään joksikin muuksi :)
Tää persutrolli ei ole oikeasti koskaan transihmistä nähnytkään :)
0/5
Psst, meitä on oikeasti paljon jotka ovat tuota mieltä vaikka ovat transeja. Jos tulisit ulos kuplastasi niin näkisit, vaikka meitä yritetäänkin hiljentää joka paikassa leimaamalla persuiksi, trolleiksi, na t s eiksi tai vain transfobian sisäistäneiksi ressukoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mites ne muut sukupuolet? Eikö niitä ollut jotain 30 viimeisten laskujen mukaan?
Seta: "Sukupuolia eivät siis ole vain mies ja nainen, vaan ihminen voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta. Joillakin taas ei ole sukupuolta lainkaan."
Kuuluuko tähän lakiin vain joko mies tai nainen vai voiko ilmoittaa myös muut vaihtoehdot? Vai onko se sitten seuraavassa vaiheessa vasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi keskustelun pitää olla niin polarisoitunutta ja vihaista.
Ensinnäkin, transsukupuolisuus on oikea ilmiö, se ei ole mielenterveyden häiriö. Tätä on tutkittu paljon ja pitkään, ja lääketieteen asiantuntijat ovat varsin samoilla linjoilla. Transsukupuolisuus on myös vanha ilmiö, ainakin tuhansia vuosia vanha, ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Se ei siis ole nykynuorison sekoilua.
Mutta musta lakimuutoksen ja nykyisen kehityksen vastustajia pitää myös kuunnella.
On oikeasti nuoria tyttöjä, jotka ovat niin hukassa, että kuvittelevat olevansa transpoikia. Yleensä näillä tytöillä on traumoja ja siksi etsivät helpotusta. Vanhempana tajuavat, että eivät olleetkaan transpoikia.
On myös oikeasti ollut tapauksia, joissa mies on livahtanut naisten puolelle häiriköimään, naamioituen transnaiseksi.
Eli ei nämä huolet ole mitään tuulesta temmattuja.
Jos olen yksin naisten pukkarissa ja sinne tulee joku miehen näköinen, niin mistä minä tiedän onko hän oikeasti transnainen vai ihan vaan mies? Ei mulla ole transnaisia tai lesboja vastaan mitään, mutta heteromiestä en kyllä halua pukkariini, koska miehet on pelottavia ja uhka mun turvallisuudelle.
Vaikea kysymys ja ei tähän musta ole mitään helppoja ja kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.
Jos oikeilta transnuorilta evätään pääsy hoitoon, he kärsivät.
Mutta jos 13-v cis-tyttö kuvittelee ahdistuksissaan olevansa trans ja alkaa saada testosteronia, siitä tulee pysyviä muutoksia kehoon.
Aika omituista jos noin todella ajattelee. Mihin se pelottavuus katoaa jos henkilökortin mukaan onkin nainen?
Siis eihän virallisen sukupuolen muuttaminen tee ihmisestä transihmistä. Minä, cis-nainen, voisin muuttaa sukupuoleni nyt paperilla mieheksi, mutta olisin yhä mieleltäni nainen.
Eli ei cis-miehen pelottavuus katoa virallista sukupuolta vaihtamalla.
Mutta transnainen, joka _alunperinkin_ oli nainen ja on siksi naisten puolella (tuntee mielessään olevansa nainen eikä ole siellä häiritsemässä ketään) ei pelota mua, jos TIEDÄN että hän on nainen. Kysymys onkin, mistä minä tiedän kuka on oikea trans ja kuka ei? Sille on syynsä, miksi naisten ja miesten pukkarit on erikseen, ja syy on naisten turvallisuus.
Toivottavasti tää selvensi.
Transihminen on siis ihminen, jonka mieli ei vastaa kehoa. Transnainen on _henkisesti_ nainen, vaikka ei olisi tehnyt keholleen mitään ja vaikka paperissa lukisi mies.
Millainen "mieli" pitää olla, että voi olla nainen?
Minä tyhmä kun olen luullut, että pitää vaan olla naaraspuolinen ihminen ollakseen nainen, mutta persoonaltaan ja mieleltään naiset voivat olla monenlaisia.
Juu, nykyään on jotenkin saatu väännettyä sukupuoli sellaiseksi, että se on yhtä kuin persoona. Sukupuoli ei ole persoona, se vain määrittelee ihmisen biologian, ei juuri mitään muuta. Biologinen nainen voi olla siilitukkainen, rassata autoja ja päristellä prätkällä ympäri maata on silti edelleen ihan täysin nainen. Ja biologinen mies voi pukeutua mekkoon, rakastaa shoppailua ja meikata on silti edelleen ihan täysin mies. Toki naisilla ja miehillä on havaittu joitakin luontaisia eroavaisuuksia vaikka kiinnostuksen kohteissa, mutta se ei silti tarkoita, että jos tästä poikkeaa, niin ei ole sitten nainen tai mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaiskaa tämä pähkinä: Jos rais kauksesta pidätetty mies vaihtaa sukupuolen naiseksi ja saa tuomion niin lusiiko hän naisvankilassa?
Pähkinä on ratkaistu sisällyttämällä lakiin, että esim. Vankiloiden suhteen tilannetta katsotaan yksilöllisesti ja turvallisuussyistä sukupuolenmuutoksella ei ole väliä.
En tiedä mistä olet tuon keksinyt, mutta et ole tainnut lukea sitä lakiesitystä. Hallituksen esityksessä nimenomaan sanotaan, että henkilöä, joka on vaihtanut juridisen sukupuolensa, kohdellaan tuon uuden (vaihdetun) juridisen sukupuolen mukaan. Myös STM:n lakimies on Iltalehden haastattelussa vahvistanut, että lakiuudistuksen jälkeen vankien sijoitus tehdään juridisen (ei biologisen) sukupuolen mukaan. Tämä on se pääsääntö. Poikkeuksia voidaan tehdä sellaisten vankien kohdalla, joilla sijoitus juridisen sp:n mukaan voisi olla vaarallista vangille itselleen tai muille.
Se, kuka on tarpeeksi vaarallinen vanki ollakseen tällainen poikkeus, on sitten mielenkiintoinen kysymys. Millä perusteella joku naiseksi identifioitunut miesrikollinen määritellään liian vaaralliseksi naisten vankilaan, ja millä perusteella joku taas ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle juridisen muuttaminen oli ikäänkuin prosessin viimeistelyä. Kirsikka kakun päälle siinä vaiheessa kun nimi oli vaihdettu ja olin tyytyväinen kehooni vaatteet päällä ja ilman. Osaan vain kuvitella miten ahdistavalta ja epätoivoiselta se olisi tuntunut jos olisin muuttanut sen ensimmäisenä kun peilikuva ei ollenkaan vastaa sitä mitä henkkareissa lukee, ja siihen päälle vielä kiusalliset tilanteet kun jossain papereiden perusteella odotetaan yhtä mutta paikalle saapuukin jotain muuta. Siksi vastustan lain muutosta.
Nää palstapersujen trollit on aina yhtä hauskoja, mutta aina niitä yhdistää sama asia, tekeydytään joksikin muuksi :)
Tää persutrolli ei ole oikeasti koskaan transihmistä nähnytkään :)
0/5
Niinpä, jos joku on eri mieltä kuin netin muusuilevat aktivistit, se ei ole oikeasti trans. Kivaa transfobiaa sinulla siellä.
Älä persutrolli jaksa. Sokee reettakin näkee, millä asialla olet liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi keskustelun pitää olla niin polarisoitunutta ja vihaista.
Ensinnäkin, transsukupuolisuus on oikea ilmiö, se ei ole mielenterveyden häiriö. Tätä on tutkittu paljon ja pitkään, ja lääketieteen asiantuntijat ovat varsin samoilla linjoilla. Transsukupuolisuus on myös vanha ilmiö, ainakin tuhansia vuosia vanha, ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Se ei siis ole nykynuorison sekoilua.
Mutta musta lakimuutoksen ja nykyisen kehityksen vastustajia pitää myös kuunnella.
On oikeasti nuoria tyttöjä, jotka ovat niin hukassa, että kuvittelevat olevansa transpoikia. Yleensä näillä tytöillä on traumoja ja siksi etsivät helpotusta. Vanhempana tajuavat, että eivät olleetkaan transpoikia.
On myös oikeasti ollut tapauksia, joissa mies on livahtanut naisten puolelle häiriköimään, naamioituen transnaiseksi.
Eli ei nämä huolet ole mitään tuulesta temmattuja.
Jos olen yksin naisten pukkarissa ja sinne tulee joku miehen näköinen, niin mistä minä tiedän onko hän oikeasti transnainen vai ihan vaan mies? Ei mulla ole transnaisia tai lesboja vastaan mitään, mutta heteromiestä en kyllä halua pukkariini, koska miehet on pelottavia ja uhka mun turvallisuudelle.
Vaikea kysymys ja ei tähän musta ole mitään helppoja ja kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.
Jos oikeilta transnuorilta evätään pääsy hoitoon, he kärsivät.
Mutta jos 13-v cis-tyttö kuvittelee ahdistuksissaan olevansa trans ja alkaa saada testosteronia, siitä tulee pysyviä muutoksia kehoon.
Aika omituista jos noin todella ajattelee. Mihin se pelottavuus katoaa jos henkilökortin mukaan onkin nainen?
Siis eihän virallisen sukupuolen muuttaminen tee ihmisestä transihmistä. Minä, cis-nainen, voisin muuttaa sukupuoleni nyt paperilla mieheksi, mutta olisin yhä mieleltäni nainen.
Eli ei cis-miehen pelottavuus katoa virallista sukupuolta vaihtamalla.
Mutta transnainen, joka _alunperinkin_ oli nainen ja on siksi naisten puolella (tuntee mielessään olevansa nainen eikä ole siellä häiritsemässä ketään) ei pelota mua, jos TIEDÄN että hän on nainen. Kysymys onkin, mistä minä tiedän kuka on oikea trans ja kuka ei? Sille on syynsä, miksi naisten ja miesten pukkarit on erikseen, ja syy on naisten turvallisuus.
Toivottavasti tää selvensi.
Transihminen on siis ihminen, jonka mieli ei vastaa kehoa. Transnainen on _henkisesti_ nainen, vaikka ei olisi tehnyt keholleen mitään ja vaikka paperissa lukisi mies.
Millainen "mieli" pitää olla, että voi olla nainen?
Minä tyhmä kun olen luullut, että pitää vaan olla naaraspuolinen ihminen ollakseen nainen, mutta persoonaltaan ja mieleltään naiset voivat olla monenlaisia.
Juu, nykyään on jotenkin saatu väännettyä sukupuoli sellaiseksi, että se on yhtä kuin persoona. Sukupuoli ei ole persoona, se vain määrittelee ihmisen biologian, ei juuri mitään muuta. Biologinen nainen voi olla siilitukkainen, rassata autoja ja päristellä prätkällä ympäri maata on silti edelleen ihan täysin nainen. Ja biologinen mies voi pukeutua mekkoon, rakastaa shoppailua ja meikata on silti edelleen ihan täysin mies. Toki naisilla ja miehillä on havaittu joitakin luontaisia eroavaisuuksia vaikka kiinnostuksen kohteissa, mutta se ei silti tarkoita, että jos tästä poikkeaa, niin ei ole sitten nainen tai mies.
Kiitos. Sanoit juuri sen mitä itsekkin ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle juridisen muuttaminen oli ikäänkuin prosessin viimeistelyä. Kirsikka kakun päälle siinä vaiheessa kun nimi oli vaihdettu ja olin tyytyväinen kehooni vaatteet päällä ja ilman. Osaan vain kuvitella miten ahdistavalta ja epätoivoiselta se olisi tuntunut jos olisin muuttanut sen ensimmäisenä kun peilikuva ei ollenkaan vastaa sitä mitä henkkareissa lukee, ja siihen päälle vielä kiusalliset tilanteet kun jossain papereiden perusteella odotetaan yhtä mutta paikalle saapuukin jotain muuta. Siksi vastustan lain muutosta.
Nää palstapersujen trollit on aina yhtä hauskoja, mutta aina niitä yhdistää sama asia, tekeydytään joksikin muuksi :)
Tää persutrolli ei ole oikeasti koskaan transihmistä nähnytkään :)
0/5
Niinpä, jos joku on eri mieltä kuin netin muusuilevat aktivistit, se ei ole oikeasti trans. Kivaa transfobiaa sinulla siellä.
Älä persutrolli jaksa. Sokee reettakin näkee, millä asialla olet liikkeellä.
Sokee reetta ei taida olla sitten ihan luotettavin lähde, mutta ok. Ryve rauhassa fobioissasi ja uskottele itsellesi olevasi oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi keskustelun pitää olla niin polarisoitunutta ja vihaista.
Ensinnäkin, transsukupuolisuus on oikea ilmiö, se ei ole mielenterveyden häiriö. Tätä on tutkittu paljon ja pitkään, ja lääketieteen asiantuntijat ovat varsin samoilla linjoilla. Transsukupuolisuus on myös vanha ilmiö, ainakin tuhansia vuosia vanha, ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Se ei siis ole nykynuorison sekoilua.
Mutta musta lakimuutoksen ja nykyisen kehityksen vastustajia pitää myös kuunnella.
On oikeasti nuoria tyttöjä, jotka ovat niin hukassa, että kuvittelevat olevansa transpoikia. Yleensä näillä tytöillä on traumoja ja siksi etsivät helpotusta. Vanhempana tajuavat, että eivät olleetkaan transpoikia.
On myös oikeasti ollut tapauksia, joissa mies on livahtanut naisten puolelle häiriköimään, naamioituen transnaiseksi.
Eli ei nämä huolet ole mitään tuulesta temmattuja.
Jos olen yksin naisten pukkarissa ja sinne tulee joku miehen näköinen, niin mistä minä tiedän onko hän oikeasti transnainen vai ihan vaan mies? Ei mulla ole transnaisia tai lesboja vastaan mitään, mutta heteromiestä en kyllä halua pukkariini, koska miehet on pelottavia ja uhka mun turvallisuudelle.
Vaikea kysymys ja ei tähän musta ole mitään helppoja ja kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.
Jos oikeilta transnuorilta evätään pääsy hoitoon, he kärsivät.
Mutta jos 13-v cis-tyttö kuvittelee ahdistuksissaan olevansa trans ja alkaa saada testosteronia, siitä tulee pysyviä muutoksia kehoon.
Aika omituista jos noin todella ajattelee. Mihin se pelottavuus katoaa jos henkilökortin mukaan onkin nainen?
Siis eihän virallisen sukupuolen muuttaminen tee ihmisestä transihmistä. Minä, cis-nainen, voisin muuttaa sukupuoleni nyt paperilla mieheksi, mutta olisin yhä mieleltäni nainen.
Eli ei cis-miehen pelottavuus katoa virallista sukupuolta vaihtamalla.
Mutta transnainen, joka _alunperinkin_ oli nainen ja on siksi naisten puolella (tuntee mielessään olevansa nainen eikä ole siellä häiritsemässä ketään) ei pelota mua, jos TIEDÄN että hän on nainen. Kysymys onkin, mistä minä tiedän kuka on oikea trans ja kuka ei? Sille on syynsä, miksi naisten ja miesten pukkarit on erikseen, ja syy on naisten turvallisuus.
Toivottavasti tää selvensi.
Transihminen on siis ihminen, jonka mieli ei vastaa kehoa. Transnainen on _henkisesti_ nainen, vaikka ei olisi tehnyt keholleen mitään ja vaikka paperissa lukisi mies.
Kaikella kunnioituksella, mutta.... "transnainen, joka alunperinkin on nainen" on ihan päätön ilmaisu. Transnaiset ovat miehiä. Se, että he dysforian takia eivät koe olevansa miehiä, ja uskovat jotenkin voivansa "kokea" olevansa naisia, ei tee heistä naisia. He ovat transidentifioituvia miehiä. Tai sukupuoliristiriitaa kokevia miehiä.
Ja mitä ihmettä tarkoittaa "henkisesti nainen"? Nainen on aikuinen naarasihminen. Mies ei voi olla nainen, ei henkisesti eikä muutenkaan, koska mies on mies.
Tunnen kyllä empatiaa dysforiasta kärsiviä miehiä ja naisia kohtaan, se on varmasti kamala olotila. Mutta mies ei voi millään "kokea" itseään naiseksi, koska hän on mies, eikä hän voi ikinä tietää, millaista on olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ikä on identiteettikysymys. Ole verovirastoon ilmoittanut tuntevani itseni 70-vuotiaaksi, eli eläkettä tilille kiitos!
Minä taas identifioin itseni 15 senttiä pidemmäksi kuin nyt olen.
Odotan kutsua yhteiskunnan maksamaan jalkojen pidennykseen.Pöytään tieteellinen näyttö pituusdysforian olemassaolosta ja transitiosta parhaana hoitomuotona, kiitos. Vaihtoehtoisesti voit jättää absurdit analogiaviritelmäsi kirjoittamatta.
Downvoteista päätellen jengi ei joko tiedä, että näyttö sukupuolidysforian olemassaolosta ja transitiosta parhaana käytettävissä olevana hoitomuotona on selvä, tai sitten eivät ymmärrä, että toimiva analogia vaatii toisiaan vastaavat tilanteet. Ikä-, pituus- ja lajidysforioiden olemassaoloa ei ole tieteellisesti osoitettu, saati että transitio olisi osoitettu niiden parhaaksi käytettävissä olevaksi hoitomuodoksi. Nuo vaan on surkeita analogioita, eikä niiden toistaminen viestistä ja ketjusta toiseen tee niistä yhtään parempia.
Downvoteista :D
Oikeastiko kuvittelet, että joku vielä ottaisi sinut tosissaan, kun tuolla tavoin puhut?En tiedä, miten teillä päin asiat nähdään, mutta meillä päin ad hominemin käyttö katsotaan oman väärässäolon epäsuoraksi myöntämiseksi.
Ihmeellistä vastakkain asettelua taas me vs te -hengessä....
Ja minkä väärässäolon? Minähän vain otin kantaa tuon naurettavan sanan käyttöön, ei mitään muuta. Ja naurettava se sana on, sillä suomenkielessä on täysin järkevä ja toimiva vastine tuolle sekasotkulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi keskustelun pitää olla niin polarisoitunutta ja vihaista.
Ensinnäkin, transsukupuolisuus on oikea ilmiö, se ei ole mielenterveyden häiriö. Tätä on tutkittu paljon ja pitkään, ja lääketieteen asiantuntijat ovat varsin samoilla linjoilla. Transsukupuolisuus on myös vanha ilmiö, ainakin tuhansia vuosia vanha, ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Se ei siis ole nykynuorison sekoilua.
Mutta musta lakimuutoksen ja nykyisen kehityksen vastustajia pitää myös kuunnella.
On oikeasti nuoria tyttöjä, jotka ovat niin hukassa, että kuvittelevat olevansa transpoikia. Yleensä näillä tytöillä on traumoja ja siksi etsivät helpotusta. Vanhempana tajuavat, että eivät olleetkaan transpoikia.
On myös oikeasti ollut tapauksia, joissa mies on livahtanut naisten puolelle häiriköimään, naamioituen transnaiseksi.
Eli ei nämä huolet ole mitään tuulesta temmattuja.
Jos olen yksin naisten pukkarissa ja sinne tulee joku miehen näköinen, niin mistä minä tiedän onko hän oikeasti transnainen vai ihan vaan mies? Ei mulla ole transnaisia tai lesboja vastaan mitään, mutta heteromiestä en kyllä halua pukkariini, koska miehet on pelottavia ja uhka mun turvallisuudelle.
Vaikea kysymys ja ei tähän musta ole mitään helppoja ja kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.
Jos oikeilta transnuorilta evätään pääsy hoitoon, he kärsivät.
Mutta jos 13-v cis-tyttö kuvittelee ahdistuksissaan olevansa trans ja alkaa saada testosteronia, siitä tulee pysyviä muutoksia kehoon.
Millä tavalla muka transnainen ei ole uhka, mutta mies on??? Siis tilanteessa, jossa ulkonäön perusteella voisi olla kyse kummasta tahansa. Mikä siitä transnaisesta tekee ei-uhkaavan?
Eihän tuossa sun sanomassa ole mitään järkeä eikä logiikkaa...
Transnainen ei ole uhka sen enempää kuin cis-nainenkaan. Hän on naisten puolella koska hän on mielestään nainen. Toki nainenkin voi teoriassa ahdistella toista naista, mutta käytännössähän en ole tätä ikinä kokenut enkä kuullut kenenkään tuttuni kokevan.
Mies taas on alastomalle naisellr uhka, ei siksi että jokainen mies olisi raiskaaja, vaan koska tilastollisesti miehet ahdistelevat, tirkistelevät, salakuvaavat ja raiskaavat paljon enemmän kuin naiset. Jos mies tulee naisten pukkariin, on hänellä vähintäänkin kyseenalaiset motiivit.
Itse asiassa transnaisten taipumukset seksuaalirikoksiin ovat hyvin miestyypillisiä.
Tunnen yhden miehen joka on alkanut pukeutumaan naiseksi vuosi sitten. Olen jutellut hänen kanssaan jotta voisin ymmärtää häntä paremmin. Olin hämmästynyt kun hän kertoi olevansa hetero. Sitten hämmästyin vielä enemmän kun hän kertoi alkaneensa käyttää lähiöbaarissa naisten vessaa. Ja että siinä ei hänen mielestään ollut mitään vikaa, mutta sai siihen pubiin porttikiellon.
Vaikuttaa tosi itsekkäältä tyypiltä.
Mä oon kyllä sitä mieltä, että nämä muunsukupuoliset yms on asia mihin ei valtion olisi pitänyt lähteä sorkkimaan. Tämä on loputon suo, kun nyt on tämä, niin seuraavaksi alkaa sitten vääntö jostain vielä pienemmästä vähemmistöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaiskaa tämä pähkinä: Jos rais kauksesta pidätetty mies vaihtaa sukupuolen naiseksi ja saa tuomion niin lusiiko hän naisvankilassa?
Pähkinä on ratkaistu sisällyttämällä lakiin, että esim. Vankiloiden suhteen tilannetta katsotaan yksilöllisesti ja turvallisuussyistä sukupuolenmuutoksella ei ole väliä.
Ei se nyt ihan noin kauniisti mene.
"Vankien sijoittamisen osalta Suomen lakiesityksessä linjataan, että sukupuoltaan korjanneiden henkilöiden osalta pääsääntö on, että heidät sijoitetaan vahvistetun sukupuolen mukaisesti. Vankeus- ja tutkintavankeuslakeihin esitetään kuitenkin lisäystä, että tästä voisi poiketa, jos se on välttämätöntä vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6dcad115-626f-4474-b555-51c28eabf…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa nuorelle on ilmoituspohjaisessa sukupuolenmäärittelyssä? Se ei tuo mukanaan automaattisesti lääkkeitä ja leikkauksia.
Se tuo mukanaan automaattisesti kiusallisia tilanteita kun ulkonäkö ei vastaa sitä mitä paperilla lukee ja varmasti pahentaa sukupuolikipuiluja.
Suurin osa tuosta transporukasta on sen verran epäviehättäviä, että eivät ole hyviä miehinä eivätkä naisina. Se matkalaukkuvaras ei näyttänyt edes ihmiseltä, naisesta tai miehestä nyt puhumattakaan.
Onko teille koskaan käynyt niin, ettette olisi huomannut sukupuolensa korjanneen henkilön olevan kuitenkin toista sukupuolta miksi hän on itsensä korjannut tai epäselvä?
Tunnen monia sukupuolen korjanneita ja tilanne on todella vaikea, sillä tunnistan heidät muuksi mitä he itse kokevat olevansa tai epäselväksi.
Suurimman osan ajasta asia on ok, mutta siinä kohtaa tilanne eskaloituu, kun korjausprosessin läpikäynyt osoittaa kiinnostusta. Olen täysin hetero, cis -nainen ja vältän viimeiseen asti sanomasta kenellekään hyvälle tyypille, etten tunne häneen minkäänlaista vetoa. Kieltäydyn / vetäydyn kohteliaasti, mutta samalla saatan menettää hyvän ystävän.
Vierailija kirjoitti:
Onko teille koskaan käynyt niin, ettette olisi huomannut sukupuolensa korjanneen henkilön olevan kuitenkin toista sukupuolta miksi hän on itsensä korjannut tai epäselvä?
Tunnen monia sukupuolen korjanneita ja tilanne on todella vaikea, sillä tunnistan heidät muuksi mitä he itse kokevat olevansa tai epäselväksi.
Suurimman osan ajasta asia on ok, mutta siinä kohtaa tilanne eskaloituu, kun korjausprosessin läpikäynyt osoittaa kiinnostusta. Olen täysin hetero, cis -nainen ja vältän viimeiseen asti sanomasta kenellekään hyvälle tyypille, etten tunne häneen minkäänlaista vetoa. Kieltäydyn / vetäydyn kohteliaasti, mutta samalla saatan menettää hyvän ystävän.
Täsmennän vielä sanan huomannut sanaksi itse kokenut tai aistinut. Vähän niinkuin koiratkin tietävät onko vastaantuleva koira kiinnostava eri vai ei-kiinnostava sama kuin itsekin on.
No nyt tuli kyllä huono esimerkki, mutta ehkä ymmärrätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teille koskaan käynyt niin, ettette olisi huomannut sukupuolensa korjanneen henkilön olevan kuitenkin toista sukupuolta miksi hän on itsensä korjannut tai epäselvä?
Tunnen monia sukupuolen korjanneita ja tilanne on todella vaikea, sillä tunnistan heidät muuksi mitä he itse kokevat olevansa tai epäselväksi.
Suurimman osan ajasta asia on ok, mutta siinä kohtaa tilanne eskaloituu, kun korjausprosessin läpikäynyt osoittaa kiinnostusta. Olen täysin hetero, cis -nainen ja vältän viimeiseen asti sanomasta kenellekään hyvälle tyypille, etten tunne häneen minkäänlaista vetoa. Kieltäydyn / vetäydyn kohteliaasti, mutta samalla saatan menettää hyvän ystävän.
Täsmennän vielä sanan huomannut sanaksi itse kokenut tai aistinut. Vähän niinkuin koiratkin tietävät onko vastaantuleva koira kiinnostava eri vai ei-kiinnostava sama kuin itsekin on.
No nyt tuli kyllä huono esimerkki, mutta ehkä ymmärrätte.
En kyllä tajunnut mitään tuosta.
Kannattaisko vaihtaa porukkaa, missä liikut?
Niin, se joka on korjauksen itse tehnyt on kokenut olevansa väärässä kehossa. Mutta joku toinen taas kokee hänet oman kokemuksensa perusteella ja se voi olla ihan eri ja tällöin syntyy ristiriita, jonka joutuu peittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teille koskaan käynyt niin, ettette olisi huomannut sukupuolensa korjanneen henkilön olevan kuitenkin toista sukupuolta miksi hän on itsensä korjannut tai epäselvä?
Tunnen monia sukupuolen korjanneita ja tilanne on todella vaikea, sillä tunnistan heidät muuksi mitä he itse kokevat olevansa tai epäselväksi.
Suurimman osan ajasta asia on ok, mutta siinä kohtaa tilanne eskaloituu, kun korjausprosessin läpikäynyt osoittaa kiinnostusta. Olen täysin hetero, cis -nainen ja vältän viimeiseen asti sanomasta kenellekään hyvälle tyypille, etten tunne häneen minkäänlaista vetoa. Kieltäydyn / vetäydyn kohteliaasti, mutta samalla saatan menettää hyvän ystävän.
Täsmennän vielä sanan huomannut sanaksi itse kokenut tai aistinut. Vähän niinkuin koiratkin tietävät onko vastaantuleva koira kiinnostava eri vai ei-kiinnostava sama kuin itsekin on.
No nyt tuli kyllä huono esimerkki, mutta ehkä ymmärrätte.
No eihän tuolla ole minkään suuntautumisen tai sukupuolen kanssa mitään tekemistä. Jos ihminen a tuntee vetoa ihmiseen b ja b ei vastaa tunteeseen niin ikävä tilanne ja ystävyys ei välttämättä jatku, mutta ei liity mitenkään siihen mitä sukupuolta kukin on.
En tiedä, miten teillä päin asiat nähdään, mutta meillä päin ad hominemin käyttö katsotaan oman väärässäolon epäsuoraksi myöntämiseksi.