Lue keskustelun säännöt.
Taloyhtiölainoista tuli hiirenloukku Nollakorkomaailma päättyi. Nyt alkaa tulla laskuja.
10.01.2023 |
Nollakorkoaikana Suomen lainamarkkinoille tuli ikäluokkia, jotka teoriassa varmasti ymmärsivät, ettei ilmaista rahaa ole. Osa ei ehkä kuitenkaan käytännössä tajunnut, kuinka suuria kustannuksia korot voivat tuoda.
Taloyhtiölainasta tuli nollakorkoaikana jonkinlainen kissanluukku uuteen asuntoon. Uudiskohteen asuntoon pääsi luikahtamaan pikkuisella myyntihinnalla. Asunnon hinnan loppupotti jopa 7080 prosenttia oli taloyhtiön velkaa, jonka takaisinmaksusta ostaja sai yleensä muutaman vuoden lyhennysvapaata. Tänä aikana hän maksoi vain korkoa, joka oli nollakorkomaailmassa lähellä nollaa. Lyhennyksien maksu siirtyi joskus hamassa tulevaisuudessa alkavaksi pitkäksi prosessiksi, joka uskottiin hoituvan rahoitusvastikkeen kautta.
Aika monelta ostajalta jäi todennäköisesti ymmärtämättä pari perusasiaa. Taloyhtiölainakin on lopulta omaa lainaa. Samalla se on yritysluottoa, jonka ehdot marginaaleja myöten voivat muuttua nopeammin kuin henkilökohtaisissa asuntolainoissa. Taloyhtiöissä maksuvaikeuksiin joutuneiden osakkaiden velkoja voi tulla muille osakkaille maksettaviksi. Henkilökohtaiset asuntolainat ovat yleensä kaikin puolin joustavampia.
Taloyhtiölainojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin lähti jyrkkään nousuun vuoden 2010 tienoilla, kun uudiskohteissa yhtiölainaosuus kasvoi. Näiden lainojen kokonaiskannasta iso osa kohdistui kalliiden asuntojen Uudellemaalle. Vain harvoissa viime vuosina otetuissa taloyhtiölainoissa oli korkosuojaus. Suomalaiset kotitaloudet velkaantuivat muutoinkin nopeasti.
Suomen Pankki varoitteli monen vuoden ajan tämän olevan riskialtista kehitystä. Järjestelmään rakennettu, asuntosijoittamiseen yllyttävä veroetu vauhditti riskien kasvua. Rahoitusvastikkeiden lyhennysosuuksia sai tietyillä ehdoilla vähentää verotuksessa. Rakennusyhtiöiden riskit pienenivät, ja sijoittajien sekä kotitalouksien riskit kasvoivat.
Riskit realisoituvat nyt niille, joiden lyhennysvapaa päättyy samaan aikaan kuin nollakorkomaailmakin. Yhtiölainat ovat jatkuvasti kasvaneet, ja nyt ovat loppumassa lyhennysvapaat ajalta, jolloin otettiin jo todella isoja lainoja. Omat asumiskulut saattavat yhtäkkiä jopa moninkertaistua, ja se voi tulla asunto-osakeyhtiöiden kevään kokouksissa osakkaille yllätyksenä. Rahoitusvastikkeen lisäksi hoitovastikekin voi nousta. Kunnossapitopalvelujen, energian sekä huollossa tarvittavien tarvikkeiden hinnat ovat nousseet.
Helsingin Sanomat kertoi 8.1. Kalasatamassa olevasta taloyhtiöstä, joka kokee nollakorkoajan ja lyhennysvapaan yhtäaikaisen päättymisen. Rahoitus- ja hoitovastikkeiden yhteenlaskettu määrä noin kymmenkertaistuu reilun vuoden aikana. Sadan neliön suuruisen asunnon omistajalle se tarkoittaa kulujen nousua alle 200 eurosta yli 1700 euroon kuukaudessa.
Taloyhtiölainat saattoivat olla petollisimpia nollakorkoajan rahoitustuotteita ne ovat eräänlainen uusi versio subprime-lainoista, jotka ajoivat takavuosina maailmaa finanssikriisiin. Taloyhtiölainat loihtivat kangastuksen: asunto halvalla kasvukeskuksesta.
Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta. Totuus on ikävä kyllä se, että ainakaan taloyhtiölainojen luvatussa kaupungissa Helsingissä ei pääse halpaan asuntoon minkään kissanluukun kautta. Taloyhtiölainasta tulikin hiirenloukku, jossa ilmaisena juustona oli alun lyhennysvapaa jakso.
Kommentit (176)
Johtuu putlerin brutaalista hyökkäys osasta. Toivottavasti Pekan avatar tappaa mahdollisimman monta ryccää jaxuhaleillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on ihmetelty, miten ihmisillä on varaa noihin uusiin asuntoihin. Vastaus onkin, että ei niillä ole ollut, vaan asunnot on ostettu lähes täysin lainaksi.
Tätä olen itsekin ihmetellyt kun työkaverit, joiden palkka ei kuitenkaan ole kuin jotain 4000-5000 eur/kk ovat ostaneet noita lähes miljoonan euron asuntoja Kalasatamasta. Jostain 4000 euron palkasta jää sellainen 3000 euroa käteen verojen jälkeen, joten jos on pariskunta, niin yhteiset nettotulot ovat 6000 euroa. Sen verran olen tiennyt heistä, että ei ole ollut mitään yrityksillä tai muilla rikastumisia tai perintöjä, joten ihan noilla palkkatuloilla on menty. 6000 euron perheen nettotulot kuukaudessa ovat lopulta aika pieni summa jos sillä aikoo lyhentää omaa asuntolainaa, yhtiölainaa ja maksaa hoitovastiketta jostain lähes miljoonan arvoisesta asunnosta, sekä maksaa kaikki elämisen kustannukset.
Ja jos pelkän yhtiölainan korot ja lyhennykset yhtäkkiä hyppäävät jonnekin lähempään 2000 euroa/kk, niin yhtälö on kyllä aika mahdoton noilla tuloilla.
Miten ne äkkiä hyppäävät, onhan se ollut tiedossa koko ajan. Ei pidä keinotella, ellei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkän valituksen Igor jaksanut kääntää. Vai että hiirenloukkua se käännösohjelma tarjosi 😂
Idiootti! Sulla on vissiin tuo lukutaito jäänyt oppimatta koulussa?
Luulin 2-3 vuoden olevan näissä aina se lyhennysvapaan pituus, mutta jossain sanottiin, että voi joskus olla jopa 5 vuotta. 😮 On aika hiton pitkä aika olla lyhentämättä.
Yhdet ystävät ostivat viime vuonna uuden asunnon. He sanoivat, että noita taloyhtiölainoja on mahdotonta vältellä, koska käytännössä niitä on reippaasti yli puolissa uusista kerrostaloista. Ja rajaat ne pois, niin tarjonta supistuu liikaa.
Jättimäiset taloyhtiölainat tulisi kieltää uudisrakennuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiön lainan voi maksaa pois ja ottaa tilalle oman pankkilainan.
Yleensä tehdään niin, että asunto, jota ei ostaja pysty maksamaan, otetaan taloyhtiön hallintaan, vuokrataan tai myydään pois.
Käytännössä muut asukkaat eivät joudu maksamaan toisten lainoja.
Myös taloyhtiöllä on mahdollisuus neuvotella pankin kanssa uusista ehdoista tai siirtää lainat toiseen pankkiin.Entä jos omistajina onkin vivuutajia ja heillä jopa 80% omistus ASOy: osake kannasta (oletko tarkastanut isännöitsiältä oman ASOy: tilannetta, tietävät sijoitusasuntojen määrän)
Ei niitä saa välttämättä myytyä tai vuokrattua, tarjontaa on enempi, kuin ottajia.
Tietysti kotoutettavia voidaan ottaa lisää ja veronmaksajien avulla rahoitetaan kelan kautta Hki asunto pommi.
Juu, noi vivuttajat ovat suuri riski, nyt, kun korot nousseet ja jatkavat nousua ja vuokrat ajavat alas, lisäksi vuokralaisilta voi alkaa rahat loppumaan ja koko paketti kastuu sijoittajalla.
Tämä taas realisoituu ASOy: muille osakkaille, hyi hitsi mikä tilanne.
Kohta pankit keksivät, että vakuudet ei riitä enää, kun asuntojen arvot ovat rajussa laskussa, siinäpä sitten kaivatte lisä vakuuksia.
Otappa asioista selvää, ennen kuin maalailet tällaisia älyttömyyksiä. Pankilla ei ole keinoja vaatia lisää vakuuksia jo tehtyyn sopimukseen. Poikkeuksena se, jos osakas on omilla toimillaan alentanut asunnon vakuusarvoa. Maailman taloustilanne ja siitä johtuva asunnon arvon aleneminen ei ole tällainen syy.
Seuraavaksi varmaan alkaa joiku 90-luvun alusta ja pankinjohtajan veljistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on ihmetelty, miten ihmisillä on varaa noihin uusiin asuntoihin. Vastaus onkin, että ei niillä ole ollut, vaan asunnot on ostettu lähes täysin lainaksi.
Tätä olen itsekin ihmetellyt kun työkaverit, joiden palkka ei kuitenkaan ole kuin jotain 4000-5000 eur/kk ovat ostaneet noita lähes miljoonan euron asuntoja Kalasatamasta. Jostain 4000 euron palkasta jää sellainen 3000 euroa käteen verojen jälkeen, joten jos on pariskunta, niin yhteiset nettotulot ovat 6000 euroa. Sen verran olen tiennyt heistä, että ei ole ollut mitään yrityksillä tai muilla rikastumisia tai perintöjä, joten ihan noilla palkkatuloilla on menty. 6000 euron perheen nettotulot kuukaudessa ovat lopulta aika pieni summa jos sillä aikoo lyhentää omaa asuntolainaa, yhtiölainaa ja maksaa hoitovastiketta jostain lähes miljoonan arvoisesta asunnosta, sekä maksaa kaikki elämisen kustannukset.
Ja jos pelkän yhtiölainan korot ja lyhennykset yhtäkkiä hyppäävät jonnekin lähempään 2000 euroa/kk, niin yhtälö on kyllä aika mahdoton noilla tuloilla.
Miten ne äkkiä hyppäävät, onhan se ollut tiedossa koko ajan. Ei pidä keinotella, ellei ole varaa.
Niinpä. Onko se yllätys, että laina on maksettava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tässä vuosien varrella ihmetellyt, miten alle kolmekymppisillä pariskunnilla on varaa ostaa noita 700 000-1000000€ kämppiä uusista taloista. Jos ei ole isoa perintöä saatu, niin onhan selvää, että työuralla ei vielä kovin paljoa säästöjä ole, eivätkä kaikki voi olla mitään it-miljonäärejäkään vaan ihan tavallisia työssäkäyviä nuoria pareja. Näitä on Jätkäsaari, Kalasatama ja Lauttasaari täynnä. Taitaa olla kylmää kyyti nyt, kun asumisen lisäksi kaikki muukin nousee.
Vierailija kirjoitti:
Yhdet ystävät ostivat viime vuonna uuden asunnon. He sanoivat, että noita taloyhtiölainoja on mahdotonta vältellä, koska käytännössä niitä on reippaasti yli puolissa uusista kerrostaloista. Ja rajaat ne pois, niin tarjonta supistuu liikaa.
Jättimäiset taloyhtiölainat tulisi kieltää uudisrakennuksista.
Niitä taitaa olla kaikissa uusissa taloyhtiöissä. Ja ovat todella isoja, yleensä 70-80% asunnon myyntihinnasta. Myyntihinta on siis usein ollut vain 20-30% asunnon hinnasta. Ja siihenkin myyntihintaan on yleensä otettu sitten henkilökohtaista asuntolainaa. Eli monella on sekä valtava taloyhtiölaina että oma asuntolaina.
Sekä sitten hoitovastike ja mahdollisesti tonttivuokra.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tämä on kyllä melkoinen pommi. Liian moni ei ole ymmärtänyt mihin on ryhtynyt ostaessaan uudiskohteen pienellä myyntihinnalla.
Ostin tällaisen "pommin". Ostoprosessissa myyjä ja pankki molemmat kävivät yksityiskohtaisesti läpi sen, mitä taloyhtiölaina tarkoittaa ja esiteltiin myös laskelmat miltä vastike näyttää lyhennysvapaan jälkeen. Pankki stressitestasi lainanmaksukyvyn 6% korkoilla. Näitä todella painotettiin. Jos tämän jälkeen väittäisin että nykytilanne tuli yllätyksenä, niin en aikanaan kehtaisi sitä ääneen sanoa.
Kiinteistövälittäjä suoraan suositteli, että älä maksa yhtiölainaa pois lainkaan, ei kuulemma kannata. Makson kuitenkin, koska sain sen lainan sidottua 10 vuodeksi 0.8% kiinteään korkoon, joka jo silloin oli edullisempi kuin taloyhtiön korko. Lainaa otin vähän enemmän kuin tarvitsen ja jätin sivuun summan, jolla pärjään kevyesti 5 vuotta, vaikka omassa elämässäni tapahtuisi mitä. Nyt ei uutisten lukeminen ahdista.
Positiivista oli huomata myös, että meidän noin 40 miljoonan arvoisessa kerrostaloyhtiössä yhtiölainoja on maksamatta kahden vuoden jälkeen vain noin 2 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä että isompia ongelmia ei tule naapurin maksukyvyttömyydestä, kun on yli 120 taloutta mille nämä maksut jakautuisi.
Juuri näin. Itse olen riskitietoinen, ja ostin asunnon vanhemmasta yhtiöstä ja lisäksi korkoputken, joka nyt on osoittanut jo voimansa. Mutta kun pankin kanssa neuvottelin lainamääristä ennen kohteen valintaa, niin kyllä siellä todellakin otettiin huomioon rahoitusvastikkeet. Pankille kun asunnon vakuusarvolla on merkitystä: jos se on jo kiinnitetty toisen lainan vakuudeksi, vakuusarvo ostajan pankille laskee.
Jos tulee suurta työttömyyttä eivätkä ihmiset pysty maksamaan lainojaan, näen mahdollisuuksia isoonkin romahdukseen. Sillä välin jatkuva paniikkimielialan lietsominen lähinnä ärsyttää.
Olen jo vuosia sanonut, että asuntojen hinnat pk-seudulla ovat järjettömiä. Jos tämä auttaa ensiasunnon ostajia pääsemään kiinni sijoittajien lypsylehmiin edukkaammin, niin aivan loistava homma. Muutenkin kaikki nuo vuokra-asuntokartellit pitäisi räjäyttää ja estää sijoittajia hyötymästä Suomen asumistukijärjestelmästä. Surkeaa että verovarat menevät ulkomaisten pääomasijoittajien taskuihin.
Miten vaikea on ymmärtää, että laina on lainaa riippumatta siitä onko lainanottaja taloyhtiö vai yksityishenkilö? Ei se ole ihme, että maailma menee päin helvettiä, jos ei näin yksinkertaisia asioita ymmärretä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä vuosien varrella ihmetellyt, miten alle kolmekymppisillä pariskunnilla on varaa ostaa noita 700 000-1000000€ kämppiä uusista taloista. Jos ei ole isoa perintöä saatu, niin onhan selvää, että työuralla ei vielä kovin paljoa säästöjä ole, eivätkä kaikki voi olla mitään it-miljonäärejäkään vaan ihan tavallisia työssäkäyviä nuoria pareja. Näitä on Jätkäsaari, Kalasatama ja Lauttasaari täynnä. Taitaa olla kylmää kyyti nyt, kun asumisen lisäksi kaikki muukin nousee.
Täsmälleen sama täällä. Noita on paljon tullut työelämässä vastaan. Eikä ne palkat mitään hurjia yleensä edes kolmekymppisillä asiantuntijoilla ole, pyörivät usein siinä 4000-5000 euron paikkeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdet ystävät ostivat viime vuonna uuden asunnon. He sanoivat, että noita taloyhtiölainoja on mahdotonta vältellä, koska käytännössä niitä on reippaasti yli puolissa uusista kerrostaloista. Ja rajaat ne pois, niin tarjonta supistuu liikaa.
Jättimäiset taloyhtiölainat tulisi kieltää uudisrakennuksista.
Itse välttelisin taloyhtiölainaa kuin ruttoa, vaikka tarjonta sitten pienenisikin. Ostaisin vaikka sitten hieman vanhemman kämpän. Ei se aivan uuden, juuri pakasta vedetyn asunnon hohto niin suuri ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on ihmetelty, miten ihmisillä on varaa noihin uusiin asuntoihin. Vastaus onkin, että ei niillä ole ollut, vaan asunnot on ostettu lähes täysin lainaksi.
Tätä olen itsekin ihmetellyt kun työkaverit, joiden palkka ei kuitenkaan ole kuin jotain 4000-5000 eur/kk ovat ostaneet noita lähes miljoonan euron asuntoja Kalasatamasta. Jostain 4000 euron palkasta jää sellainen 3000 euroa käteen verojen jälkeen, joten jos on pariskunta, niin yhteiset nettotulot ovat 6000 euroa. Sen verran olen tiennyt heistä, että ei ole ollut mitään yrityksillä tai muilla rikastumisia tai perintöjä, joten ihan noilla palkkatuloilla on menty. 6000 euron perheen nettotulot kuukaudessa ovat lopulta aika pieni summa jos sillä aikoo lyhentää omaa asuntolainaa, yhtiölainaa ja maksaa hoitovastiketta jostain lähes miljoonan arvoisesta asunnosta, sekä maksaa kaikki elämisen kustannukset.
Elleivät he ole maksaneet koko myyntihintaa säästöillään, on pankki kyllä stressitestannut koko velattoman hinnan huomioiden. Lisäksi yhtiölaina on vaikuttanut asunnon vakuusarvoon, joten lisävakuuksiakin tarvitaan lainaa varten.
Mikäli uudiskohteen myyntihintaan ei ole tarvinnut pankkilainaa, ei kukaan ole myöskään arvioinut ostajan maksukykyä, mitä tulee taloyhtiölainaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tämä on kyllä melkoinen pommi. Liian moni ei ole ymmärtänyt mihin on ryhtynyt ostaessaan uudiskohteen pienellä myyntihinnalla.
Ostin tällaisen "pommin". Ostoprosessissa myyjä ja pankki molemmat kävivät yksityiskohtaisesti läpi sen, mitä taloyhtiölaina tarkoittaa ja esiteltiin myös laskelmat miltä vastike näyttää lyhennysvapaan jälkeen. Pankki stressitestasi lainanmaksukyvyn 6% korkoilla. Näitä todella painotettiin. Jos tämän jälkeen väittäisin että nykytilanne tuli yllätyksenä, niin en aikanaan kehtaisi sitä ääneen sanoa.
Kiinteistövälittäjä suoraan suositteli, että älä maksa yhtiölainaa pois lainkaan, ei kuulemma kannata. Makson kuitenkin, koska sain sen lainan sidottua 10 vuodeksi 0.8% kiinteään korkoon, joka jo silloin oli edullisempi kuin taloyhtiön korko. Lainaa otin vähän enemmän kuin tarvitsen ja jätin sivuun summan, jolla pärjään kevyesti 5 vuotta, vaikka omassa elämässäni tapahtuisi mitä. Nyt ei uutisten lukeminen ahdista.
Positiivista oli huomata myös, että meidän noin 40 miljoonan arvoisessa kerrostaloyhtiössä yhtiölainoja on maksamatta kahden vuoden jälkeen vain noin 2 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä että isompia ongelmia ei tule naapurin maksukyvyttömyydestä, kun on yli 120 taloutta mille nämä maksut jakautuisi.
Juuri näin. Itse olen riskitietoinen, ja ostin asunnon vanhemmasta yhtiöstä ja lisäksi korkoputken, joka nyt on osoittanut jo voimansa. Mutta kun pankin kanssa neuvottelin lainamääristä ennen kohteen valintaa, niin kyllä siellä todellakin otettiin huomioon rahoitusvastikkeet. Pankille kun asunnon vakuusarvolla on merkitystä: jos se on jo kiinnitetty toisen lainan vakuudeksi, vakuusarvo ostajan pankille laskee.
Jos tulee suurta työttömyyttä eivätkä ihmiset pysty maksamaan lainojaan, näen mahdollisuuksia isoonkin romahdukseen. Sillä välin jatkuva paniikkimielialan lietsominen lähinnä ärsyttää.
Olen jo vuosia sanonut, että asuntojen hinnat pk-seudulla ovat järjettömiä. Jos tämä auttaa ensiasunnon ostajia pääsemään kiinni sijoittajien lypsylehmiin edukkaammin, niin aivan loistava homma. Muutenkin kaikki nuo vuokra-asuntokartellit pitäisi räjäyttää ja estää sijoittajia hyötymästä Suomen asumistukijärjestelmästä. Surkeaa että verovarat menevät ulkomaisten pääomasijoittajien taskuihin.
"Sillä välin jatkuva paniikkimielialan lietsominen lähinnä ärsyttää."
Tästä ovat eri viranomaiset ja organisaatiot (kuten Finanssivalvonta) varoitelleet jo vuosia, mutta ahneuksissaan monet ihmiset eivät halunneet kuunnella. On se aika nyt siis vihdoinkin huomioida tämä, sillä nämä ovat aiheuttaneet niin ison riskin taloudelle.
"Olen jo vuosia sanonut, että asuntojen hinnat pk-seudulla ovat järjettömiä."
Ne ovat järjettömiä paljolti juuri näiden holtittomien taloyhtiölainojen takia, koska ne ovat luoneet kuplan ostajien velanottokykyyn joka on taas edelleen luonut kuplan asuntojen hintoihin. Kaikki ovat siis joutuneet kärsimään tästä. Siksi en ainakaan yhtään sääli niitä ahneita ihmisiä jotka menivät tämän takia ylivelkaantumaan, kun heidän takiaan ovat kaikki kärsineet jo vuosia. Tämä holtiton taloyhtiölainoittaminen on myös ajanut överiä rakennusbuumia, joka on pilannut Helsinkiä todella paljon. Joten ei todellakaan mitään sääliä siitä, että ahneet joutuvat nyt kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin on ihmetelty, miten ihmisillä on varaa noihin uusiin asuntoihin. Vastaus onkin, että ei niillä ole ollut, vaan asunnot on ostettu lähes täysin lainaksi.
Tätä olen itsekin ihmetellyt kun työkaverit, joiden palkka ei kuitenkaan ole kuin jotain 4000-5000 eur/kk ovat ostaneet noita lähes miljoonan euron asuntoja Kalasatamasta. Jostain 4000 euron palkasta jää sellainen 3000 euroa käteen verojen jälkeen, joten jos on pariskunta, niin yhteiset nettotulot ovat 6000 euroa. Sen verran olen tiennyt heistä, että ei ole ollut mitään yrityksillä tai muilla rikastumisia tai perintöjä, joten ihan noilla palkkatuloilla on menty. 6000 euron perheen nettotulot kuukaudessa ovat lopulta aika pieni summa jos sillä aikoo lyhentää omaa asuntolainaa, yhtiölainaa ja maksaa hoitovastiketta jostain lähes miljoonan arvoisesta asunnosta, sekä maksaa kaikki elämisen kustannukset.
Elleivät he ole maksaneet koko myyntihintaa säästöillään, on pankki kyllä stressitestannut koko velattoman hinnan huomioiden. Lisäksi yhtiölaina on vaikuttanut asunnon vakuusarvoon, joten lisävakuuksiakin tarvitaan lainaa varten.
Mikäli uudiskohteen myyntihintaan ei ole tarvinnut pankkilainaa, ei kukaan ole myöskään arvioinut ostajan maksukykyä, mitä tulee taloyhtiölainaan.
Ei, taloyhtiölainoja ei aina stressitestata.
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikea on ymmärtää, että laina on lainaa riippumatta siitä onko lainanottaja taloyhtiö vai yksityishenkilö? Ei se ole ihme, että maailma menee päin helvettiä, jos ei näin yksinkertaisia asioita ymmärretä.
Onhan nämä nollakorkovuodet iso osa huutanut jatkuvasti miten lainoja ei tarvitse maksaa takaisin ja ne ovat ilmaista rahaa. Kuten olivatkin ilmaista rahaa niin kauan kuin nollakorkoaika kesti. Monet taisivat tottua siihen nollakorkoaikaan ja olettivat, että se jatkuu ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiön lainan voi maksaa pois ja ottaa tilalle oman pankkilainan.
Yleensä tehdään niin, että asunto, jota ei ostaja pysty maksamaan, otetaan taloyhtiön hallintaan, vuokrataan tai myydään pois.
Käytännössä muut asukkaat eivät joudu maksamaan toisten lainoja.
Myös taloyhtiöllä on mahdollisuus neuvotella pankin kanssa uusista ehdoista tai siirtää lainat toiseen pankkiin.
Ikävä kyllä muut asukkaat voivat joutua maksumiehiksi. Onneksi se on harvinaista mutta ei tästä ole kuin reilu vuosi kun luin iltasanomista tällaisesta tapauksesta. Muut osakkaat joutuivat maksajiksi kun pariskunta eli yli varojensa eikä suostunut muuttamaan. Kyseessä uudiskohde ja pieni taloyhtiö. Itse en uskaltanut tällaiseen yhtiölainasysteemiin lähteä juuri tämän riskin vuoksi vaan päädyin kiinteistöön.
Ostin tällaisen "pommin". Ostoprosessissa myyjä ja pankki molemmat kävivät yksityiskohtaisesti läpi sen, mitä taloyhtiölaina tarkoittaa ja esiteltiin myös laskelmat miltä vastike näyttää lyhennysvapaan jälkeen. Pankki stressitestasi lainanmaksukyvyn 6% korkoilla. Näitä todella painotettiin. Jos tämän jälkeen väittäisin että nykytilanne tuli yllätyksenä, niin en aikanaan kehtaisi sitä ääneen sanoa.
Kiinteistövälittäjä suoraan suositteli, että älä maksa yhtiölainaa pois lainkaan, ei kuulemma kannata. Makson kuitenkin, koska sain sen lainan sidottua 10 vuodeksi 0.8% kiinteään korkoon, joka jo silloin oli edullisempi kuin taloyhtiön korko. Lainaa otin vähän enemmän kuin tarvitsen ja jätin sivuun summan, jolla pärjään kevyesti 5 vuotta, vaikka omassa elämässäni tapahtuisi mitä. Nyt ei uutisten lukeminen ahdista.
Positiivista oli huomata myös, että meidän noin 40 miljoonan arvoisessa kerrostaloyhtiössä yhtiölainoja on maksamatta kahden vuoden jälkeen vain noin 2 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä että isompia ongelmia ei tule naapurin maksukyvyttömyydestä, kun on yli 120 taloutta mille nämä maksut jakautuisi.