Hauskimmat ja ärsyttävimmät kokemukset tilanteista, joissa joku suuttuu tai pahoittaa mielensä aivan olemattomista asioista!

Tuttavani oli raskaana viikolla 40+, eli siis laskettu aika oli jo ylitetty. Hän postasi yhteen pienehköön FB:n äitiryhmään (jossa siis tavalla tai toisella tunnettiin toisemme ja lähes kaikkia oltiin kasvotusten joskus nähty) sen ikiaikaisen kuvan jossa lukee, että vaikka kuukaudessa on keskimäärin 30 päivää, on raskauden viimeinen kuukausi 4810 päivän mittainen. Yksi sitten loukkaantui tästä kunnolla, sanoi ettei todellakaan haluaisi nähdä tuollaisia kun on itse keskoslapsen äiti (lapsia 4 ja niistä vain yksi keskonen, eli varmasti tietää loppuraskausfiiliksetkin...) ja jokaisen pitäisi vähän miettiä mitä juttuja postailee ja raskaus kestää niin pitkään kuin kestää ja jokaisesta päivästä pitää olla iloinen. 

Vierailija kirjoitti:

Tuttavani oli raskaana viikolla 40+, eli siis laskettu aika oli jo ylitetty. Hän postasi yhteen pienehköön FB:n äitiryhmään (jossa siis tavalla tai toisella tunnettiin toisemme ja lähes kaikkia oltiin kasvotusten joskus nähty) sen ikiaikaisen kuvan jossa lukee, että vaikka kuukaudessa on keskimäärin 30 päivää, on raskauden viimeinen kuukausi 4810 päivän mittainen. Yksi sitten loukkaantui tästä kunnolla, sanoi ettei todellakaan haluaisi nähdä tuollaisia kun on itse keskoslapsen äiti (lapsia 4 ja niistä vain yksi keskonen, eli varmasti tietää loppuraskausfiiliksetkin...) ja jokaisen pitäisi vähän miettiä mitä juttuja postailee ja raskaus kestää niin pitkään kuin kestää ja jokaisesta päivästä pitää olla iloinen. 

Tuon tasoiset mielensäpahoittamiset ovat tänäpänä tosi yleisiä.

En vaan ymmärrä miksi ihmiset menevät ihan polvilleen noiden pellejen edessä ja alkavat pyytelemään anteeksi ja lepyttelemään.

Ei missään nimessä pidä koskaan pyytää anteeksi tuollaisilta ihmisiltä.

He käyttävät tuota martyyriperseasennettaan vain aiheuttaakseen toisissa aiheetonta syyllisyyttä.

Ihmiset tekevät hallaa kaikille alistumalla noiden manipulaattoreiden pillinmukaan tanssiviksi vässyköiksi.

Olin ollut kesätöissä yhdessä yrityksessä, jossa oli työntekijöitä useampi kymmen. Vikana päivänä vein itse leipomiani korvapuusteja tarjolle. Yksi nainen josta en tiennyt edes nimeä kysyi minulta, että ovatko puustit gluteenittomia. Valittelin, että eivät ikävä kyllä ole, ihan tavallisia ovat. Nainen sanoi minulle selvästi tosi vihaisena, että "NO KUULE, SIIHEN OON TOTTUNUT" ja lähti huoneeseensa. 

Rupesin kerran kertomaan näkemääni unta erään ihmisen kuullen. En saanut kertoa loppuun, koska hän suuttui että pilkkaan jumalaa.

Unessa oli torni. Siitäkös tietyn uskonnon edustaja triggeröityi.

Miespuolinen työkaveri jaksaa möyhätä siitä miten väärin on kun hän ei saa palkankorotusta. No, tiedän hänen palkkansa ja se on ihan törkeän yläkanttiin. Kouluttamaton mies joka hirveän mielellään yrittää tunkea työhönsä kuuluvia juttuja muiden hoidettavaksi ts ei tee omaa työtään kunnolla, kieltäytyy kaikenlaisista uusista asioista ja latistaa muiden innostusta. 

Olin menossa katsomaan Tarja Turusta ja varasin hotellista huoneen vain itselleni ystäväni sanottua, ettei hän pääse reissuun. Hän pääsikin lähtemään ja koetti saada mua vaihtaan hotellia, että jaettais huone, mutta kieltäydyin kun olin jo maksanut huoneen etukäteen. Tästä hän vähän loukkaantui, mutta ymmärsi kuitenkin ja totesi, että no nähdäänhän me kuitenkin keikka yhdessä ja reissataan samalla autolla. Se asia mistä hän suuttui oli se, kun minä sattumalta törmäsin hotellin aulassa Tarjaan ja onnistuin saamaan levyyn nimmarin ja halin.

Kaverini, ihan hardcore fani, suuttui ihan hulluna tästä ja kiukutteli mulle koko ajan kun ooteltiin keikkaa. Mä sanoin hänelle lopulta, että minä en jaksa kuunnella tätä ja kasva aikuiseksi. Aamupäivän ja iltapäivän aikana soitin varmaan sen 20 kertaa, että lähteekö kyydillä takaisin kotikaupunkiin ja joka kerta löi luurin korvaan. Lähdin sitten iltapäivällä yksin, kun kaveri löi luuria korvaan ja päättelin, että selvinnee omin päin kotiin kun ei kerran halua mulle puhua. Joskus 300km päässä hän soitti, että millä hänen on tarkoitus päästä kotiin. Siinä kohta mulla meni hermo, että koitin soittaa ihan helvetin monta kertaa ja ootin viiteen ennen kuin lähdin ajaan yötä vasten 600km matkaa kotiin, että keksi jotakin.

Serkun tyttöystävä suuttui silmittömästi (huorittelua ja tappouhkauksia), kun laitoin serkulle jonkin koirakuvalla varustetun pöhkön meemin... Tyttiksen koira oli lopetettu tasan vuosi aiemmin, joten tämä oli selkeää kiusantekoa ja puukon kääntämistä haavassa. Ööööö, sori, en tiennyt ja vaikka olisinkin tiennyt, niin suoraan sanottuna oon niin paska ihminen, että en ehkä olis muistanut jonkun tuntemattoman ihmisen koiran lopetuspäivää..:/ Sinänsä surullista, että lemmikistä joutuu luopumaan, mutta jotain rajaa...

Kaverini pyysi lainaksi yhtä suht arvokasta oppikirjaa. Sain sen takaisin vähän kastuneena, kansi hieman revenneenä ja alleviivauksineen. En edes pyytänyt mitään korvauksia, kunhan sanoin että olen vähän pettynyt kun se oli hyvässä kunnossa minulta lähtiessään. Kaveri haukkui minut pataluhaksi ja sanoi, etten voi odottaa ettei kirjat kärsi yhtään käytössä. Ja siis sitä lainattiin yhtä opinnäytetyötä varten, ei edes miksikään koulussa mukana kuljetettavaksi kirjaksi joka nyt toki kuluu eri tavalla. 

Ohis, mutta eikö näillä "mulla on oikeus raivota ja suuttua kaikesta"-ihmisillä ole normaalia menettämisen pelkoa ? Ts. Eivät pelkää että menettävät läheisensä jatkuvalla raivoamisella?

Tein elämäntaparemontin ja lisääntyneen liikunnan ansiosta selkäkivut katosi. Erehdyin työpaikalla KERRAN mainitsemaan, että kivempi painaa duunia, kun on saanut ennen niin kipeän selän kuntoon. Työkaveri otti tämän niin, että vittuilin hänen läskeistään ja syyllistin kaikkia ylipainoisia huonoista elämäntavoista :o Ei tulis pieneen mieleenkään kenenkään kiloja arvostella :(

Kaverin kaverin muija meni naama ihan norsun vitulle ku sanoin että äijä sais kauniimpia naisia ku mikä sillä nyt on. :D

Pikkusiskoni oli uhmaiässä ja kiukkusi sukulaisvierailulla, tätini erehtyi sanomaan jotain, että ei ole kasvatettu lasta kunnolla. Äitini tästä loukkaantui niin, ettei ikinä enää edes joulukorttia hänelle lähettänyt, saati halunnut häntä tavata. Harmitti, kun se täti oli oikeasti mukava ja lämmin ihminen ja itsekin tavallaan sitten tuon naurettavan vihanpidon takia hänet menetin.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kaverin muija meni naama ihan norsun vitulle ku sanoin että äijä sais kauniimpia naisia ku mikä sillä nyt on. :D

Minäki sanoin kerran ystävälleni, että ansaitsisi ja saisi paremman miehen itselleen. Mies haukkui ja läpsi takaraivolle tätä ystävääni. Enpä ole kaveristani sen koomin mitään kuullut. Surullista.

Meitä on kolme kaverusta, joista toisen kanssa juteltiin, jos nähtäisiin kahvilla. Tuli mieleen, että tämä kolmaskin taitaa olla vapaalla, pyydetään hänetkin mukaan. Kaveri sanoi pyytävänsä. Muotoili sitten asian niin, että "minä ja z mennään kahville paikkaan x ja klo y, lähdetkö mukaan?" Tämä kolmas sitten veti kauheet kilarit, että nii, hän on vaan tämmönen ylimääränen ketä säälistä muistetaan viimetinkaan pyytää mukaan, kiitos ei, hän on mielummin yksin kotona kuten aina muutenkin....... Jahas :D asia selvä

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kaverin muija meni naama ihan norsun vitulle ku sanoin että äijä sais kauniimpia naisia ku mikä sillä nyt on. :D

Ja jos kaverisi sanoisi sinun (fiktiiviselle) tyttöystävällesi vaikkapa niin, että "saisit isomunaisempia miehiä kuin tuo *jonne", niin sinä vain hymyilisit iloisena moisesta kohteliaisuudesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin kaverin muija meni naama ihan norsun vitulle ku sanoin että äijä sais kauniimpia naisia ku mikä sillä nyt on. :D

Ja jos kaverisi sanoisi sinun (fiktiiviselle) tyttöystävällesi vaikkapa niin, että "saisit isomunaisempia miehiä kuin tuo *jonne", niin sinä vain hymyilisit iloisena moisesta kohteliaisuudesta?

En reagoisi koska tiedän ettei se ole mahdollista ja totta toisin kuin oma sanomani.

Miehen sisko on aika hemmoteltu prinsessa, ja hän suutahtaa usein ihan absurdeista asioista. Esimerkiksi kesällä mökillä hän suuttui ja kiukutteli koko viikonlopun, kun hänen jumalaisiin hiuksiinsa lensi hirvikärpänen. Muiden olisi pitänyt jotenkin estää se.

Kerron itsestäni...

Kerran kun olin menossa lääkärille ja edellinen potilas tuli ovesta ulos, minä ängin sisään siitä avoimesta ovesta. Lääkäri puhui puhelimessa ja pyysi minua odottamaan ulkopuolella. Menin sitten takaisin oven ulkopuolelle istumaan ja rupesin itkemään tuon "torjumisen" vuoksi. Joo, pienestäpä meni tunteisiin. (Ehkä jännityksellä oli tekemistä asian kanssa, koska minulle oli vaikeaa viimein uskaltautua menemään lääkäriin.)

Kaverilla oli vaikea elämäntilanne ja pitkän välimatkan takia ei oltu nähty vähään aikaan. Kun siitäkään ei ollut kuulunut mitään, laitoin tekstarin "miten menee?". Siihen ei ikinä tullut vastausta, joten seuraavana päivänä soitin perään. Noh... Kaveri oli minulle verisesti loukkaantunut ja huusi etten ikinä kysy hänen kuulumisiaan. Kiistin ja sanoin että juurihan lähetin tekstarinkin. "Mut sä et kysynyt 'mitä kuuluu' vaan ihan muuta!" Uskomatonta mutta totta, tuohon sanamuotoon vedoten päätti 20v ystävyyssuhteen. Ihmettelen edelleen, vaikka aika vaikea persoona aina olikin ollut.

Mulle on pikkukaupan myyjänä työskennellessäni suututtu siitä, ettei meillä myyty Suomen lippu -serviettejä itsenäisyyspäivänä. Kuulemma pitäisi kuulua ihan perusvalikoimaan. En kehdannut kysyä, että eikö se ole vähän rienaavaa, jos pyyhit rasvaa ja kudosnesteitä tursuavan suusi ruokailun jälkeen Suomen lippuun...