Painonpudotushaaste vuodelle 2023 - tule mukaan?
Jos siltä tuntuu, olet tervetullut mukaan painonpudotushaasteeseen vuodelle 2023. Ei ole väliä, onko pudotettavia kiloja 1, 10 tai 100, kannustan Sinua mukaan. Tämä ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on tukea, jakaa kokemuksia - ja onnistua!
Olen itse m45, pituus 184 ja paino 139,7. Minulla ei ole mitään hyvää tekosyytä sairaalloiselle ylipainolleni, minulla ei ole normaalia painavammat luut eikä aineenvaihduntahäiriötä. Rehellisesti sanottuna syön aivan väärin enkä liiku yhtään. Syön valtavat määrät makeita herkkuja, sekä valmisruokaa. Liikun autolla joka paikkaan. Kaikki tämä on niin väärin ja haluan siihen nyt muutoksen.
Tiedän, että ei ole nopeaa eikä helppoa poppakonstia. Olen valmis pitkään, järkevään ja tasaiseen elämänmuutokseen, jossa poistan ruokavaliostani epäterveelliset osat ja otan tilalle kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, proteiinia jne oikeassa suhteessa.
Lisään myös arkiliikuntaa päivittäisissä toimissani ja aloitan säännöllisen liikunnan 2-4 kertaa viikossa, vaihdellen aerobista liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua sopivassa suhteessa.
Tämä ei nyt ole varsinainen uudenvuodenlupaus, mutta ajankohta auttaa kyllä kun aihe on monella ajankohtainen, joulukilot on monelle harmistuksena ja kuntosaleilla on hyviä aloitustarjouksia. Haluan sitoutua muutoksiin pitkäksi aikaa. Jos haluat olla mukana muutoksessa, jakaa kokemuksia ja tsemppiä, saada hyvän startin vuoteen 2023 ja saada hyvää oloa ja terveyttä niin hienoa! Onnistutaan yhdessä!!
Kommentit (3110)
Joku vinkkasi tällä palstalla tällaisesta:
Minulla on tämän laskurin tulos auki välilehdellä koko ajan. Tämä antoi tulokseksi että minun pitää syödä 1900 kaloria päivässä jos haluan vuodessa laihtua 25 kg.
Viimeisellä sivulla on taulukko josta näen miten paino tulee tippumaan päivä päivältä. Ja totta tosiaan, tuon mukaan on mennytkin ja reippaamminkin vielä! Tuosta näen mustaa valkoisella että paino putoaa kun syön 1900 kcal. Minun on ollut vaikea tähän uskoa, olen ajatellut että minun pitää syödä 1000 kcal että laihdun. Minulla on puuttunut amerikkalaisittain sanottuna usko prosessiin. Ja itseeni.
Laitanpa vinkiksi jälkiruokaherkkuni: viipaloin omenan, päälle rkl maapähkinävoita, 156 kcal. On hyvää!
24.4.2023 kirjoitin
Vierailija kirjoitti:
Taas pari 5:2 - viikkoa takana ja tulosta tuli. Vy 70 --> 69 ja paino 65 --> 63,5.
Olisin nyt niinkuin tavoitteessa... Eli voisin tiistaina syödä normaalisti ja torstaina vaan paastota.
Palaan salillekin nyt tiistaisin, joten paastoaminen lopettaminen sikälikin parempi. Vähän haikeaa jopa luopua paastopäivästä mutta kokeilen nyt hetken 6:1 - mallia ja palaan takaisin 5:2, jos haluankin vielä vähän timmiintyä tai jos tulokset ei pysy.
Aloitin myös juoksun ja aion pitää neljän kuukauden kuntojakson ennenkuin vanha harrastukseni taas alkaa syksyllä ja vie suurimman osan ajasta.
Q
Päivitystä. Pidin muutaman 6:1 -viikon ja paino vain laski edelleen, alimmillaan 61,9 kg ja vy 68 (olen 172 cm). Nyt olen jättänyt niitä välistä ja paino takasin 63,5 kg. Muutama saliviikko takana myös, olen saanut ihan hyvin nostettua painoja kyykyssä joka on pääliikkeeni. Juoksemassakin olen käynyt kolmesti viikossa. Nyt olen paastopäivien suhteen kahden vaiheilla, ehkä pidän yhden taas torstaina ja katson miltä tuntuu.
Tänään tuli saavutettua yksi tärkeä välietappi - lentokoneen istuinvyö mahtui kiinni ilman jatkopalaa!
Voi kuulostaa ehkä vähäiseltä, mutta olin kyllä iloinen ja teki hyvää itsetunnolle - ei tarvinnut kytätä lentoemoja pystyäkseen sopivassa tilaisuudessa pyytämään sitä juukelin jatkopalaa ja odottelemaan kun sitä palaa sitten kiikutetaan koneen käytävällä kaikkien nähtävillä - "oho, koneessa on joku tosiläskiplösö, kukahan se on".
Yksi välitön käytännön etu on myös siinä, että voi alkaa polttaa lentopisteitä exit-paikan ostamiseen ja pääseen siten vihdoinkin taas nauttimaan kunnon jalkatilasta.
No, ilo taitaa loppua lyheen, koska ensiviikolla on ilmeisesti ägettävä itsensä Finskin Embaeriin - ja niissähän todella naftit vyöt eikä taida olla toivokaan, että vyön saisi pakerrettua sulki.
Pientä päivitystä. Aloi tuossa toukokuussa tuntua siltä, että housut kiristävät taas. Muutenkin otolo oli kehno. Tein masennus- ja ahdistuneisuustestit, mietin olenko raskaana ym. ym. Mutta ei. Kilpirauhashormonit taas niin maassa kuin olla voi. Tila hiipi niin salakavalasti, että varsin huonoksi menin ennen kuin älysin mennä verikokeisiin.
Tuntuu että hormonit vaikuttavat painoonkin niin paljon, että itellä ei olisi mitään mahkuja vaikuttaa yhtään mihinkään. Siinä mielessä tällaiset ketjut ovat minulle turhia. Kunhan tästä piristyn vähän, totean toivottavasti että kyllä terveellisestä ruokarytmistä kannattaa huolta pitää ja hakea kannustusta tästäkin ryhmästä.
Mites te muut, tämän ketjun kilpirauhassairaat tai muut pitkäaikaissairaat? Tunnetteko, että terveellinen ruokailu tukee sairauden pitämistä tasapainossa?
Minulla ei ole mitään hajua siitä, miksi hormonitasot pitkäaikaisesta lääkityksestä huolimatta laskivat niin paljon, että olen tässä tilanteessa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Pientä päivitystä. Aloi tuossa toukokuussa tuntua siltä, että housut kiristävät taas. Muutenkin otolo oli kehno. Tein masennus- ja ahdistuneisuustestit, mietin olenko raskaana ym. ym. Mutta ei. Kilpirauhashormonit taas niin maassa kuin olla voi. Tila hiipi niin salakavalasti, että varsin huonoksi menin ennen kuin älysin mennä verikokeisiin.
Tuntuu että hormonit vaikuttavat painoonkin niin paljon, että itellä ei olisi mitään mahkuja vaikuttaa yhtään mihinkään. Siinä mielessä tällaiset ketjut ovat minulle turhia. Kunhan tästä piristyn vähän, totean toivottavasti että kyllä terveellisestä ruokarytmistä kannattaa huolta pitää ja hakea kannustusta tästäkin ryhmästä.
Mites te muut, tämän ketjun kilpirauhassairaat tai muut pitkäaikaissairaat? Tunnetteko, että terveellinen ruokailu tukee sairauden pitämistä tasapainossa?
Minulla ei ole mitään hajua siitä, miksi hormonitasot pitkäaikaisesta lääkityksestä huolimatta laskivat niin paljon, että olen tässä tilanteessa nyt.
Ikävä kuulla, että kilpirauhanen aiheuttaa ongelmia. En voi sanoa tietäväni, miltä sairastaminen tuntuu, mutta kuvittelisin, että hyvästä ruokailusta kannattaa pitää kiinni, vaikka se ei painossa näkyisikään hormonien epätasapainon takia. Hyvä ja terveellinen ruoka kuitenkin lisää hyvinvointia ja auttaa jaksamaan, kun sairaus vie voimia.
Omia kuulumisia sen verran, että jokapäiväisten punnitusten perusteella paino on vieläkin lievästi laskusuunnassa. Kun aiemmin 61,5 kg lukemista nousin heti seuraavassa punnituksessa lähelle 62 kiloa tai jopa sen yli, nyt noin viikon ajan paino on ollut 61,7 ja 61,2 kg välillä. Pituus on edelleen se sama 174 cm. Jos tämä tällaisena jatkuu, excelini mukaan 60 kg pitäisi alittua neljän viikon kuluttua, mutta suhtaudun skeptisesti. Tuosta excelistä muuten näkee myös selvästi, kuinka kuukautiskierto vaikuttaa painoon eli parin viikon päästä saa taas varautua painon hetkelliseen nousuun tai ainakin laskun pysähtymiseen.
Eräs kaveri, jota en ole tavannut viime syksyn jälkeen (olin silloin noin 16 tai 17 kg painavampi), kiinnitti huomiota hoikistumiseeni. Hän otti sen puheeksi jopa kahteen kertaan, hyvässä hengessä toki molemmilla kerroilla. Tavallaan se tuntui hyvältä, mutta enemmän silti kiusalliselta. Olen niin paljon yrittänyt tehdä itseni kanssa töitä, että toisten kokoa tai painoa ei kommentoida, ei edes hyvässä tarkoituksessa ja yritän muuttaa myös ajatteluani toisten kehoista sen mukaan. Myös omassa suhtautumisessa kehooni yritän ajatella kokoa tai ulkonäköä enemmän sitä, mihin se pystyy esimerkiksi juostessa tai salilla ja kuinka olen edistynyt kestävyydessä ja voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Pientä päivitystä. Aloi tuossa toukokuussa tuntua siltä, että housut kiristävät taas. Muutenkin otolo oli kehno. Tein masennus- ja ahdistuneisuustestit, mietin olenko raskaana ym. ym. Mutta ei. Kilpirauhashormonit taas niin maassa kuin olla voi. Tila hiipi niin salakavalasti, että varsin huonoksi menin ennen kuin älysin mennä verikokeisiin.
Tuntuu että hormonit vaikuttavat painoonkin niin paljon, että itellä ei olisi mitään mahkuja vaikuttaa yhtään mihinkään. Siinä mielessä tällaiset ketjut ovat minulle turhia. Kunhan tästä piristyn vähän, totean toivottavasti että kyllä terveellisestä ruokarytmistä kannattaa huolta pitää ja hakea kannustusta tästäkin ryhmästä.
Mites te muut, tämän ketjun kilpirauhassairaat tai muut pitkäaikaissairaat? Tunnetteko, että terveellinen ruokailu tukee sairauden pitämistä tasapainossa?
Minulla ei ole mitään hajua siitä, miksi hormonitasot pitkäaikaisesta lääkityksestä huolimatta laskivat niin paljon, että olen tässä tilanteessa nyt.
Olen sairastanut vajaatoimintaa tiettävästi noin kymmenen vuotta ja en osaa sanoa vaikuttaako ruokavalio. Tärkeintä on että lääkitys on tasapainossa. Arvot kontrolloidaan minulta vain kerran vuodessa ja mahdotonta sanoa ruokavalion vaikutusta. Menen parin viikon päästä testeihin ja ensi kertaa painonpudotusurakan aikana. Mutta en silti osaisi vetää mitään yhtäläisyyksiä arvojen ja ruokavalion välillä. Hyvällä ruokavaliolla on varmasti kokonaisuuden kannalta positiivisia vaikutuksia, vaikkei suoraan kilpirauhasen arvoissa näkyisi. Toki jotkin selkeät ravitsemukselliset asiat kannattaa huomioida, mutta usein nämä ovat tuttuja juttuja eli että ei nauti (runsaasti) kalsiumia sisältävää aamupalaa lääkkeen oton jälkeen tai rautavalmisteita. Myös soijavalmisteet voivat lisätä tyroksiinin tarvetta. Raskaus ja ehkäisypillerit lisäsivät itsellä tyroksiinin tarvetta.
Aloitin oman painonpudotusurakan viime marraskuussa ja olen tänne päivitellyt viimeksi huhti- tai toukokuussa. Lähtöpaino oli 93,5 kg ja nyt se on seilannut pari viikkoa 81-81,5 kg. Mulla on alusta saakka ollut tällainen painonpudotusrytmi, että muutaman viikon paino laskee ja sen jälkeen jumittaa 2-4 viikkoa. Nyt on jumi taas päällä. Ja nälkä. Aiemmin ei ollut nälkää kummoisesti ja syödyt ateriat riittivät. Nyt on kuitenkin ollut tosi aktiivisia kuukausia keväästä alkaen ja olen alkanut tehdä enemmän lihaskuntoa aerobisen lisäksi/sen sijaan ja nyt on sitten nälkä koko ajan. Myös pihalla riittää jatkuvasti hommaa. Pitäisi vissiin syödä enemmän :D vhh:ta noudatan edelleen. Ensi viikonloppuna järjestämme juhlat ja silloin aion poiketa kohtuudella ruokavaliosta ja syödä siivun kakkua :)
Miten teillä muilla tämä viime päivien helle on vaikuttanut painonpudotukseen ja olotilaan?
Itselläni laihtuminen ensin pysähtyi, ja nyt on tullut pari kiloa lisää ihan viikonlopun aikana vaikka olen yrittänyt noudattaa tunnollisesti ruokavaliota ja liikkua minkä jaksan.
Inhottava turvotuksen tunne sormissa ja jaloissa on myös ja painonousu vetää mielenkin matalaksi.
Miten muut jaksatte?
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä muilla tämä viime päivien helle on vaikuttanut painonpudotukseen ja olotilaan?
Itselläni laihtuminen ensin pysähtyi, ja nyt on tullut pari kiloa lisää ihan viikonlopun aikana vaikka olen yrittänyt noudattaa tunnollisesti ruokavaliota ja liikkua minkä jaksan.
Inhottava turvotuksen tunne sormissa ja jaloissa on myös ja painonousu vetää mielenkin matalaksi.
Miten muut jaksatte?
Moi, kieltämättä harmittaa kyllä kun on löysä ja turvonnut olo vaikka mitä tekisi. Tämän takia en pidä helteestä. Hyvin olin jo muuten saanut kiloja poiskin. Plus päätä särkee ja on hikinen ja likainen fiilis. No, kesä ei ole Suomessa pitkä! Terkut myös kaikille pitkästä aikaa!
Paino noussut vuoden aikana 84 kg -> 99 kg... Johtuen vissiin uudesta parisuhteesta, kun syömiset ja kaikki mennyt vähän persiilleen. Olen syönyt paljon enemmän, epäterveellisemmin ja sellaista, mikä ei ennen kuulunut ruokavaliooni. Kyllä ahdistaa ja harmittaa! Pudotin muutaman vuoden ajan painoa 120 kg -> 84 kg, ja nyt saa saman rumban aloittaa uudelleen. Huoh. :(
Mulla on paino laskenut helteistä huolimatta, nyt se on ollut 60 ja 61 kg välillä. Muuten helle vetää väsyneeksi eikä salilla tai lenkillä yllä samankaltaiseen suoritukseen. Olen yrittänyt siirtää liikkumisia varhaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan, mutta silti keho tuntuu normaalia rasittuneemmalta. Tosi iloinen olen siitä, että juoksu kulkee edelleen ja jaksan juosta kolmen vartin lenkkejä. Ruokahalu on vähentynyt, mutta hedelmät ovat niin hyviä, että niitä voisin syödä mielin määrin.
Muutamia konkreettisia muutoksia viime kesään nähden olen havainnut. Kun painoa on sen 25 kg vähemmän, turvotusta ei tule yhtä herkästi ja olo on tietenkin muutenkin kevyempi ja vähemmän tukkoinen. Hikoilukin on ehkä maltillisempaa.
numero 17 kirjoitti:
Pitkästä aikaa täällä. Mukava kuulla että AP:lla ja Pullervolla hommat etenee!
Täällä vaakalukemat on 62,5 kg eli 23 kiloa alempi kuin heinäkuun lopussa. Yllättävästi paino vieläkin tulee alaspäin. Vanhoista papereista huomasin, että olen viimeksi painanut tämän verran 19-vuotiaana, mutta silloin oli vähemmän lihasta, koska en liikuntaa harrastanut. Olen leikitellyt ajatuksella, että yrittäisin päästä vitosella alkaviin lukemiin, mutta eipä sillä ole väliä.
Fiilis on erinomainen ja on hienoa tuntea kehon olevan "oma". Olen myös huomannut, että pää ja keho kaipaavat liikuntaa ja terveellistä ruokaa. Olo on heti tukkoinen, jos en pariin päivään pääse kunnolla hikoilemaan tai jos syömiset ovat huonot. Ensi viikolla on taas yön ylittäviä työmatkoja tiedossa, mutta otan mukaan lenkkivaatteet, jotta pääsen edes vähän liikkumaan.
Tänä aamuna paino oli 59,5 kg! Kokonaispudotus on nyt siis 26 kg ja painoindeksi 19,7.
Juhannuksen vietän ystäväperheen kanssa ja olen jo miettinyt, miten hoidan ruokailut. Yksi kompastuskiveni on napostelu aterioiden välissä, ja heidän luonaan on aina sipsejä, karkkia ja muita epäterveellisiä ja runsaskalorisia herkkuja. Ajattelin ostaa paljon hedelmiä, marjoja ja herneitä ja laittaa niitä tarjolle. Toisekseen täytyy pitää huoli annoskoosta ja osata lopettaa syöminen ajoissa, vaikka ruoka olisi maistuvaa ja sitä olisi jäljellä. Toivon, että näiden tiedostaminen auttaa pitämään kiinni hyvistä tavoista. Lenkkivaatteita en sentään aio pakata mukaan: käyn juoksemassa huomenna ennen lähtöä ja sunnuntaina kotiin palattua on salin vuoro. Uintireissuista tulee kuitenkin liikettä, kun kävelemme rannalle ja pulikoimme vedessä.
Hyvää juhannusta kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Pientä päivitystä. Aloi tuossa toukokuussa tuntua siltä, että housut kiristävät taas. Muutenkin otolo oli kehno. Tein masennus- ja ahdistuneisuustestit, mietin olenko raskaana ym. ym. Mutta ei. Kilpirauhashormonit taas niin maassa kuin olla voi. Tila hiipi niin salakavalasti, että varsin huonoksi menin ennen kuin älysin mennä verikokeisiin.
Tuntuu että hormonit vaikuttavat painoonkin niin paljon, että itellä ei olisi mitään mahkuja vaikuttaa yhtään mihinkään. Siinä mielessä tällaiset ketjut ovat minulle turhia. Kunhan tästä piristyn vähän, totean toivottavasti että kyllä terveellisestä ruokarytmistä kannattaa huolta pitää ja hakea kannustusta tästäkin ryhmästä.
Mites te muut, tämän ketjun kilpirauhassairaat tai muut pitkäaikaissairaat? Tunnetteko, että terveellinen ruokailu tukee sairauden pitämistä tasapainossa?
Minulla ei ole mitään hajua siitä, miksi hormonitasot pitkäaikaisesta lääkityksestä huolimatta laskivat niin paljon, että olen tässä tilanteessa nyt.
Minun pitäisi käydä verikokeissa mm. kilppariarvot testaamassa. Välillä on tosi huonoja oloja, päiviä jolloin en pääse sängystä ylös. Ärsyttävää. Unettomuus on pahana. Kivut olivat vähempänä jonkin aikaa, nyt palasivat.
Kyllä minä aina olen tykännyt terveellisestä ruoasta, se on paljon raikkaampaa ja maukkaampaa joten syön sitä joka tapauksessa,laihduin tai en. Kalorien laskentakin tuntuu helpolle. Paino on nyt tovin pysytellyt samassa.
Ihania kasviksia tulee kokattua. Heviä tulee syötyä noin kilo päivässä. vesimeloni on herkullista helteellä. Nautin kasvisruoasta eikä juhannuksenakaan tule mitään erikoisempaa syötyä. Silloin tällöin herkuttelen 60 g jäätelöllä. Juhannuksena opiskelen omaa liikuntalajiani. Kunhan opinnot ovat tänä kesänä valmiit juhlistan sitten ehkä muutamalla siiderillä.
Onpa ihanaa ollut tänä kesänä kun on mennyt pienemmän koon mekko päälle, viime kesä oli elämäni tukevin ja piti ostaa uusi moniäksäinen mekko. Muutenkin tämä kesä on terveempi kuin vuosiin ja pääsen jopa uimaan!
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin itsekuri onnistunut, näin alkuun ainakin. Annoin loput joulusuklaat pois etteivät houkuttele. Pienenä muutoksena lupaan vuonna 2023 kävellä enemmän rappusia hissin käytön sijaan. Myös aina kun rahavarat antaa myöten, ostan marjoja ja kasviksia.
Kannattaa puolukat ja mustikat kerätä ite pakkaseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin itsekuri onnistunut, näin alkuun ainakin. Annoin loput joulusuklaat pois etteivät houkuttele. Pienenä muutoksena lupaan vuonna 2023 kävellä enemmän rappusia hissin käytön sijaan. Myös aina kun rahavarat antaa myöten, ostan marjoja ja kasviksia.
Kannattaa puolukat ja mustikat kerätä ite pakkaseen.
Kannattaa tehdä terveellisistä elämäntavoista mahdollisimman helppoja.
Syön marjoja yli 20 kg vuodessa, mutta ostan ne kaupasta. Jos marjojen syönti olisi oman marjastuksen varassa, en söisi niitä yhtään, koska en halua marjastaa. Metsässä käyn monta kertaa viikossa, mutta marjaan en mene. Jos pitää marjastuksesta, antaa palaa. Jos ei pidä, on ok ostaa marjansa torilta tai kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Pidin muutaman 6:1 -viikon ja paino vain laski edelleen, alimmillaan 61,9 kg ja vy 68 (olen 172 cm). Nyt olen jättänyt niitä välistä ja paino takasin 63,5 kg. Muutama saliviikko takana myös, olen saanut ihan hyvin nostettua painoja kyykyssä joka on pääliikkeeni. Juoksemassakin olen käynyt kolmesti viikossa. Nyt olen paastopäivien suhteen kahden vaiheilla, ehkä pidän yhden taas torstaina ja katson miltä tuntuu.
Satunnaisilla paastopäivillä ja paljolla liikunnalla paino tänään taas 61,9 kg. BMI alle 21. Olo on varsin timmi, vatsalihakset erottuu, tässä aioin pysyä ja koitan vain saada salitulokset samaan kuin hieman painavampana.
Q
Marraskuun alusta -24 kg ja touku-kesäkuu -11 kg. Helmi-huhtikuu oli yhtä epätoivoista taistelua, mutta nyt on taas vauhti löytynyt. Matkaa on tietysti vielä paljon jäljellä, mutta jos tässä ensin saisi lokakuun loppuun vaikka luokkaa 20 kg vielä pois, niin tuntuisi hyvältä - reilu 40 kg vuodessa olisi ihan kelpo tulos, johon voisi olla tyytyväinen.
Nyt on tullut uskaltauduttua golf-kentällekin - on vielä painon vuoksi aika raskasta ja pisimmät kierrokset ovat päättyneet 13. väylän jälkeen, mutta josko sitä jo heinäkuun lopussa jakaisi täysiä kierroksia kunnolla loppuun asti. Sitten kun löytäisi takaisin vielä sen lyönneistä kadonneen 20-30m, mutta sitä varten painoa pitää saada vielä reilusti pois - jos nyt syksyn viimekierroksilla olisi jo osa pituudesta palautunut, niin ensikesänä sitä voisi taas olla iskussa.
Kirjoitin tänne ketjuun aikaisemminkin. Nyt syksystä -9 kg ja olen tosi iloinen. Tavoitepaino jo saavutettu, mutta vielä voisi muutaman kilon laihtua.
Mitä ketjulaisille kuuluu? Minulla paino on vaihtelee 59,5 ja 60,5 kg (BMI n. 19,7-20) välillä päivästä ja tähtien asennosta riippuen. Kuluneella viikolla tein pienen päivävaelluksen mäkisessä maastossa ja oli mukava huomata, kuinka kevyesti liikkuminen ja nousut kävi viime kesään verrattuna! Kestävyyskuntokin toki on parantunut ja lihakset vahvistuneet, mutta on sillä vaan iso merkitys, että liikutettavaa massaa on yli 20 kg vähemmän. Sekin kannustaa pitämään muutosta yllä.
Tämän kuun loppupuolella tulee vuosi siitä kun aloitin. Tähän ryhtyminen oli elämäni parhaita päätöksiä, ja uudet elämäntavat ovat tuntuneet helpoilta omaksua. Vanhaan en halua palata, en siihen kehoon enkä elämään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ketjulaisille kuuluu? Minulla paino on vaihtelee 59,5 ja 60,5 kg (BMI n. 19,7-20) välillä päivästä ja tähtien asennosta riippuen. Kuluneella viikolla tein pienen päivävaelluksen mäkisessä maastossa ja oli mukava huomata, kuinka kevyesti liikkuminen ja nousut kävi viime kesään verrattuna! Kestävyyskuntokin toki on parantunut ja lihakset vahvistuneet, mutta on sillä vaan iso merkitys, että liikutettavaa massaa on yli 20 kg vähemmän. Sekin kannustaa pitämään muutosta yllä.
Tämän kuun loppupuolella tulee vuosi siitä kun aloitin. Tähän ryhtyminen oli elämäni parhaita päätöksiä, ja uudet elämäntavat ovat tuntuneet helpoilta omaksua. Vanhaan en halua palata, en siihen kehoon enkä elämään.
Nimimerkki unohtui taas, numero 17 tuossa kirjoitteli.
Minulla alkupaino oli 103 kg ja liikkuminen ja kaikki oli tukalaa. Nyt painan 93 kg ja liikunta on suht helppoa, kengätkin saan jalkaan. Eli kannattaa edes jonkin verran pudottaa.
Minulla on myös tunne että en onnistu vaikka kuinka kovasti yritän. Nyt onkin paino junnannut tämän vuoden, tai siis sahannut 3 kg ylös alas. Mutta itse tykkään reippaasta liikunnasta ja terveellisestä ruoasta ja kalorien laskennasta niin jatkan kuitenkin näin.