Lue keskustelun säännöt.
Painonpudotushaaste vuodelle 2023 - tule mukaan?
29.12.2022 |
Jos siltä tuntuu, olet tervetullut mukaan painonpudotushaasteeseen vuodelle 2023. Ei ole väliä, onko pudotettavia kiloja 1, 10 tai 100, kannustan Sinua mukaan. Tämä ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on tukea, jakaa kokemuksia - ja onnistua!
Olen itse m45, pituus 184 ja paino 139,7. Minulla ei ole mitään hyvää tekosyytä sairaalloiselle ylipainolleni, minulla ei ole normaalia painavammat luut eikä aineenvaihduntahäiriötä. Rehellisesti sanottuna syön aivan väärin enkä liiku yhtään. Syön valtavat määrät makeita herkkuja, sekä valmisruokaa. Liikun autolla joka paikkaan. Kaikki tämä on niin väärin ja haluan siihen nyt muutoksen.
Tiedän, että ei ole nopeaa eikä helppoa poppakonstia. Olen valmis pitkään, järkevään ja tasaiseen elämänmuutokseen, jossa poistan ruokavaliostani epäterveelliset osat ja otan tilalle kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, hyviä rasvoja, proteiinia jne oikeassa suhteessa.
Lisään myös arkiliikuntaa päivittäisissä toimissani ja aloitan säännöllisen liikunnan 2-4 kertaa viikossa, vaihdellen aerobista liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua sopivassa suhteessa.
Tämä ei nyt ole varsinainen uudenvuodenlupaus, mutta ajankohta auttaa kyllä kun aihe on monella ajankohtainen, joulukilot on monelle harmistuksena ja kuntosaleilla on hyviä aloitustarjouksia. Haluan sitoutua muutoksiin pitkäksi aikaa. Jos haluat olla mukana muutoksessa, jakaa kokemuksia ja tsemppiä, saada hyvän startin vuoteen 2023 ja saada hyvää oloa ja terveyttä niin hienoa! Onnistutaan yhdessä!!
Kommentit (3110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukana, olen 168 cm ja 90 kg painava nainen. Haluan sellaiseen kuntoon, että jaksan pitkiä kävelylenkkejä enkä joudu pysähtymään vähän väliä vetämään henkeä.
Alan käydä vesijumpassa 3 kertaa viikossa ja alan syödä kunnollisen kaurapuuroaamupalan. Aamupalan skippaaminen on ollut vain huono ja lihottava tapa.
Miten se on ollut lihottaja tapa?
Ei yhtään mitenkään, päinvastoin.
Niin, aamupalan skippaaminen ei varsinaisesti ainakaan suoraan lihota
Päinvastoin, se auttaa painonhallinnassa.
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Myös tuo aamupalan oleminen päivän tärkein ateria on klisee, johon ei oikeasti löydy tieteellistä perustetta.
Siksi pitäisikin toimia oman elimistönsä mukaan, ja jos sattuu olemaan aamulla syövää tyyppiä, on ihan oikeasti typerää väittää, että aamupalan skippaaminen auttaisi painonhallinnassa.
Jos esim. työ on sen luonteinen, että energiaa kuluu paljon heti aamusta työn fyysisen luonteen vuoksi, niin totta kai jopa tuhti aamiainen on paikallaan. Se se mihin ruokarytmiin on tottunut, on täysin muutettavissa, Mutta mitään yksiselitteistä totuutta aamiaisen olemisesta päivän tärkein ateria ei ole olemassa.
Juttu on niin, että jos sun on pakko "tankata" energiaa jotain toimintaa varten eli et voi suorittaa toimintaa sillä energialla, mitä kehosi on varastoinut aiemmin (suurimmalla osalla ihmisistä on yli miljoona kcal varastoenergiaa), niin silloin kehosi ei toimi kovin hyvin. Minkään toiminnan ei pitäisi olla riippuvainen siitä energiasta, jota juuri nyt tällä hetkellä itseesi imet. Jos näin on, kehosi polttaa pääasiassa glukoosia eikä pääse käsiksi rasvaan.
Voin kertoa, että itse olen harrastanut rankkaa liikuntaa vuosikausia. Pystyn vetämään rankkoja treenejä jopa viiden päivän paaston jälkeen siksi, että kehoni pystyy käyttämään varastorasvaa. Se on mahdollista mutta vain, jos osaat kouluttaa kehosi siihen.
Juttu on myös niin, että minä en nykyään syö mitään ennen lounasta ja silti jaksan varsin hyvin sillä energialla minkä olen kehooni varastoinnut. Aamiainen ei todellakaan ole mikään "pakko".
Ei se ole pakko. Ketjussa on aikaisemmin juttua mm. luonnonolosuhteissa olevista metsästäjä/keräilijöistä, jotka eivät mitään ennen kuin ovat saaneet metsästettyä saalista (eli siis paastoavat suurimman osan päivästä) ja silti ovat suorastaan terveyden perikuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukana, olen 168 cm ja 90 kg painava nainen. Haluan sellaiseen kuntoon, että jaksan pitkiä kävelylenkkejä enkä joudu pysähtymään vähän väliä vetämään henkeä.
Alan käydä vesijumpassa 3 kertaa viikossa ja alan syödä kunnollisen kaurapuuroaamupalan. Aamupalan skippaaminen on ollut vain huono ja lihottava tapa.
Miten se on ollut lihottaja tapa?
Ei yhtään mitenkään, päinvastoin.
Niin, aamupalan skippaaminen ei varsinaisesti ainakaan suoraan lihota
Päinvastoin, se auttaa painonhallinnassa.
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Myös tuo aamupalan oleminen päivän tärkein ateria on klisee, johon ei oikeasti löydy tieteellistä perustetta.
Siksi pitäisikin toimia oman elimistönsä mukaan, ja jos sattuu olemaan aamulla syövää tyyppiä, on ihan oikeasti typerää väittää, että aamupalan skippaaminen auttaisi painonhallinnassa.
Jos esim. työ on sen luonteinen, että energiaa kuluu paljon heti aamusta työn fyysisen luonteen vuoksi, niin totta kai jopa tuhti aamiainen on paikallaan. Se se mihin ruokarytmiin on tottunut, on täysin muutettavissa, Mutta mitään yksiselitteistä totuutta aamiaisen olemisesta päivän tärkein ateria ei ole olemassa.
Väitinkö, että aamiainen olisi päivän tärkein ateria?
Se, jonka viestiin alunperin vastasin väitti juurikin tuota.
Se olin juurikin minä, jonka viestiin vastasit. Kertauksen vuoksi:
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Eli toisin sanoen, jos elimistölle sopii aamulla syöminen, eli kyseiselle henkilölle aamupala on "päivän tärkein ateria", niin silloin aamupalan skippaaminen ei kannata.
Majuri68 kirjoitti:
Mukana myös, M54. 13 kg kevyempi Jussiin mennessä tavoitteena. 0,5 kg viikossa. Alkuun tipaton tammikuu.
Hyvä, Kuulostaa juuri sopivalta tahdilta, itselläni voisi olla samansuuntainen tavoite. Se on tarpeeksi jotta edistyminen kannustaa, muttei liian paljon liian nopeasti. Monta pientä muutosta yhdessä auttavat minua tuloksen saavuttamisessa. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Polarin Ignite sykemittari, se näyttää askelien lisäksi kalorit, päivittäisen aktiivisuusmäärän prosentteina eli sen kanssa on helppo tarkistaa että 100 % tulee täyteen. Se myös neuvoo onko tullut treenattua liikaa tai liian vähän. Kuntotesti myös on ja untakin se tarkkailee.
Olen yhdistänyt sen Yazio-appiin kännykässä ja sillä laskeskelen kalorit. En usko ilman näitä tekisin tätä laihdutusta järkevästi.
Tai sitten päinvastoin. Ei noi mittarit esim. pysty kulutettuja kaloreita tietämään. Siihen ei pysty mikään mittari. Elimistön toimintaa ei pysty laskemaan.
Eikä kalori ja kalori ole välttämättä saman arvoisia
Elimistö käsittelee eri makroravintoaineita eri tavoin, se on kemiaa. Se tuntuu olevan täysin hebreaa näille kaloreitten kyttääjille.
"Kaloreiden kyttääminen" on hyvin olennainen osa laihduttamista.
PS. Mene pois jos ei ole mitään asiallista sanottavaa.
Joo ja ei. Jotta laihtuisi täytyy keho saada käyttämään varastossa olevaa energiaa ja ne vaatii energia vajausta, mutta kaiken maailman kalorilaskurit on rakennu väärin, koska esim. kalori ja kalori ei ole saman arvoisia.
Eipäs, kun joo ja joo. Ensin tarvitaan sopiva kalorimäärä, sitten vasta voidaan lähteä arvioimaan muita tekijöitä, makroja ja mitä ja kuinka paljon syödään.
En jaksa alkaa väittelemään sun kanssa kaloreista. Jos sua huvittaa laskeskella niitä, niin siinähän lasket. Mutta nopeaan painonpudotukseen pääsee myös täysin päinvastaista tietä kun ottaa huomioon kuinka keho toimii. Eli riittää kun valitsee oikeat ruoka-aineet ja unohtaa kalorit, ruokamäärät jne.
Uskallan kyllä väittää, että suurin osa joilla syöminen on täysin retuperällä ei selviä alkuun kalorit ja ruokamäärät unohtamalla, ne kun on unohtanut jo aikaisemminkin. Siksi kalorimäärä on oikeasti hyvä lähtökohta, kun lähdetään rakentamaan terveellisempää ruokavaliota. Siltä pohjalta on paljon helpompi miettiä sopivia ruoka-aineita ja ennen kaikkea määriä. Kiva, jos joillekin syöminen ja ennen kaikkea elintapojen muutos on niin helppoa, että vain syö ja unohtaa kaiken muun, mutta esimerkiksi syömishäiriöiden kanssa kamppaileville se ei ole noin yksinkertaista. Ja heille (meille) joilla ruuan, ruokasuhteen, syömisen ja painon kanssa on pahoja ongelmia, nopea painonpudotus voi olla pahin mahdollinen vaihtoehto heti lihomisen jälkeen.
Jos on noin pahoja ongelmia ruuan kanssa, niin todella kannattaisi miettiä makrojen suhteita eikä suinkaan kaloreita. Se ei tarkoita nopeaa painonpudotusta, vaan pyrkimystä terveeseen ravintoon. Ja sitä myöten myös painonhallintaan.
Kalorit JA makrojen suhteet JA ruokamäärät. Eli ne jutut, mitkä painonhallintasovelluksissa ja kalorilaskureissa on kätevästi samassa näkymässä.
Näkyyhän siellä vaikka mitä, mutta ei ne mittarit tiedä sun elimistön toimintaa. Vaikka olis kuinka hienoja mittareita.
Huokaus... Ei, ei tiedä tarkkaan. Mutta kumman lähelle totuutta ne silti pääsevät. Erittäin hyviä työkaluja uuden opetteluun ja rutiinin löytämiseen. Edelleen, kiva jos pärjäät ilman tukea ja apua, mutta toiset tarvitsevat niitä ihan oikeasti terveelliseen alkuun pääsemiseksi.
Ei ne mittarit sulle kerro terveellisyydestä mitään.
Eli siis laskurit, mitkä kertovat prosentin tarkkuudella syödyn ruuan makrot, vitamiinipitoisuudet yms ei kerro terveellisyydestä mitään? Juupajuu.
Ja ne sykemittarit, ne kertovat tosi paljon kehon toiminnasta, vaikka eivät ihan kilokalorin tarkkuudella kertoisikaan kulutuksesta. Sykkeen mittaus (myös lepo) on tärkeä mittari, kun katsotaan kuormittaako innoissaan alettu liikunta liikaa, onko syytä vähän himmata tahtia jne.
Ne mittarit ei kerro, miten elimistö käsittelee sen ravinnon. Joten ne ei kerro terveellisyydestä oikeestaan mitään.
Sehän tiedetään aika hyvin, miten keho käsittelee ravinnon, ja siihen tietoon aktiivisuusmittareiden keskimääräiset laskelmat perustuvat. Ne eivät anna kenellekään täysin täsmällistä tietoa, mutta antavat hyvin suuntaa, ainakin paremmin kuin mittarittomuus. Ja kalorikulutus ei tosiaan ole aktiivisuusmittareiden ainoa eikä edes tärkein funktio.
Jos kerran tiedetään, niin miksi Suomessa ylistetään suositusruokaa?
Mukana ollaan, paino 78 kg pituus 160 cm. Tavoite ensin 75 kg kesän alkuun ja 73 kg kesän 2023 loppuun. Ruokapäiväkirja käytössä, pakaste täynnä marjoja, niitä syön ja verensokereita seuraan silloin tällöin. Alkavaa kakkostyypin diabetesta, niin siinähän sitä motivaatiota onkin. Pitäisi oppia juomaan kahvi ilman herkkuja kuten keksit. Hedelmät eivät ole kovin hyvä vaihtoehto nekään, rahkasta tehtyä pannukakkua olen niiden marjojen kanssa aikaisemmin syönyt, kun on ollut paremmin ruokavalion tarkkailu päällä. Syksy mennyt tosi huonosti, paino noussut sen sijaan että olisi laskenut. Mutta uusi vuosi ja uusi alku. N59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen 32v. 167cm ja 90 kg.
Näistä +20 kg on tullut noin kahdessa vuodessa huonon parisuhteen ja eron ja työstressin aiheuttaman tunnesyömisen vuoksi. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja ajoittainen väärä lääketasapaino vaivaa, mutta kyllä nämä kilot on ihan syömällä tulleet - väitän että viime vuonna herkkuihin upotetut eurot lasketaan vähintään tuhannessa.
Häpeän miltä nykyään näytän, mutta motivaatiota muutokseen ei vain ole ollut. Alan seuraamaan tätä ketjua, jos itsekin saisin sen motin kaivettua ja pidettyä. Tavoitteena alkuun on pudottaa ne 20 stressikiloa.
Olen tehnyt ajatustyötä jo pari vuotta painon tiputtamisen suhteen. Ylipainoa on n. 25-30 kg (158 cm/85 kg). Painoa on tullut sekä hormonaalisten ongelmien että passiivisen elämäntyylin ja liiallisten kalorien vuoksi. Syön ahdistukseenkin, mutta paljolti tulee syötyä raskaita ruokia kuten pizzaa ja hampurilaisia ja kermapastaa sen vuoksi, etten syö riittävästi muuutoin; sitten illalla kompensoin päivän syömättömyyden isolla raskaalla, rasvaisella hiilariaterialla. Ravitsemusterapeutilla tuli pari sellaista tärkeää pointtia, joiden merkitystä en ole ymmärtänyt oikeasti: säännöllinen syöminen ja proteiinin lisääminen ruokaan. Näillä neuvoilla yritän nyt lähteä alkuun painonpudotuksessa.
Näin koko lapsuuden äitini tyytymättömyyttä itseensä. Hänellä oli koko ajan ongelmia syömisen kanssa, hän haukkui itseään ja dieettasi painonvartijoissa ja aina lihoi takaisin tiukan dieetin jälkeen. Minullekin muodostui ankara ja mustavalkoinen suhde ruokaan; piti jättää kaikki herkut pois ja oli hyvät ja pahat ruoat. Ruoka piti ansaita liikkumalla. Nyt opettelen toisenlaista suhtautumista ruokaan: keho ja mielikin tarvitsee sitä. Olen huomannut jo nyt, että säännöllinen syöminen ja sallivampi suhtautuminen helpottaa fyysisesti ja henkisesti; ei ole niin paljon tarvetta syödä sipsejä ja karkkeja, kun keho on ravittu monipuolisesti, ja esimerkiksi eilen uudenvuoden bileissä otin herkkuja, mutta en napostellut niitä koko iltaa vaan kakkupala, pari karkkia ja kourallinen sipsejä riitti. Eikä tullut morkkista siitä että taas karkasi syöminen käsistä, ja ihan turhaa kaikki, sama kun tänäänkin vedän kebabia. Tuosta mustavalkoisesta ajattelumallista yritän päästä eroon.
Tavoitteena on pudottaa tänä vuonna hiljalleen painoa. Olen 40, joten katsotaan miten se onnistuu, koska varmasti hormonimuutoksiakin alkaa lähivuosina tulla. Tai oikeastaan tavoitteeni on opetella terveempää ruokasuhdetta (juurikin mustavalkoisesta ajattelusta eroon pääseminen) ja ensin lisäämällä kasviksia ja proteiinia, ja myös itselle mielekkäiden liikuntalajien lisääminen (plus sitten sen opettelu, että kun liikkuu enenmmän niin pitää syödäkin enemmän, toki miinuskaloreilla, mutta kalorivajeesta voi tulla liian iso jos samaan aikaan lisää liikuntaa ja vähentää kaloreita merkittävästi)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mitkä ovat proteiinin lähteesi?
Tänään aamulla salitreeni yläkropalle ja vatsoille. Iltapäivällä kahden tunnin hiihto. Herkkuja 2 palaa suklaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne, kenellä ei ole mitään positiivista annettavaa, ja ovat täällä vain päteäkseen- poistukaa kun muuten menee koko ketjun idea ihan harakoille.
Positiivista ja hyvää mieltä vuodelle 2023 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Polarin Ignite sykemittari, se näyttää askelien lisäksi kalorit, päivittäisen aktiivisuusmäärän prosentteina eli sen kanssa on helppo tarkistaa että 100 % tulee täyteen. Se myös neuvoo onko tullut treenattua liikaa tai liian vähän. Kuntotesti myös on ja untakin se tarkkailee.
Olen yhdistänyt sen Yazio-appiin kännykässä ja sillä laskeskelen kalorit. En usko ilman näitä tekisin tätä laihdutusta järkevästi.
Tai sitten päinvastoin. Ei noi mittarit esim. pysty kulutettuja kaloreita tietämään. Siihen ei pysty mikään mittari. Elimistön toimintaa ei pysty laskemaan.
Eikä kalori ja kalori ole välttämättä saman arvoisia
Elimistö käsittelee eri makroravintoaineita eri tavoin, se on kemiaa. Se tuntuu olevan täysin hebreaa näille kaloreitten kyttääjille.
"Kaloreiden kyttääminen" on hyvin olennainen osa laihduttamista.
PS. Mene pois jos ei ole mitään asiallista sanottavaa.
Joo ja ei. Jotta laihtuisi täytyy keho saada käyttämään varastossa olevaa energiaa ja ne vaatii energia vajausta, mutta kaiken maailman kalorilaskurit on rakennu väärin, koska esim. kalori ja kalori ei ole saman arvoisia.
Eipäs, kun joo ja joo. Ensin tarvitaan sopiva kalorimäärä, sitten vasta voidaan lähteä arvioimaan muita tekijöitä, makroja ja mitä ja kuinka paljon syödään.
En jaksa alkaa väittelemään sun kanssa kaloreista. Jos sua huvittaa laskeskella niitä, niin siinähän lasket. Mutta nopeaan painonpudotukseen pääsee myös täysin päinvastaista tietä kun ottaa huomioon kuinka keho toimii. Eli riittää kun valitsee oikeat ruoka-aineet ja unohtaa kalorit, ruokamäärät jne.
Uskallan kyllä väittää, että suurin osa joilla syöminen on täysin retuperällä ei selviä alkuun kalorit ja ruokamäärät unohtamalla, ne kun on unohtanut jo aikaisemminkin. Siksi kalorimäärä on oikeasti hyvä lähtökohta, kun lähdetään rakentamaan terveellisempää ruokavaliota. Siltä pohjalta on paljon helpompi miettiä sopivia ruoka-aineita ja ennen kaikkea määriä. Kiva, jos joillekin syöminen ja ennen kaikkea elintapojen muutos on niin helppoa, että vain syö ja unohtaa kaiken muun, mutta esimerkiksi syömishäiriöiden kanssa kamppaileville se ei ole noin yksinkertaista. Ja heille (meille) joilla ruuan, ruokasuhteen, syömisen ja painon kanssa on pahoja ongelmia, nopea painonpudotus voi olla pahin mahdollinen vaihtoehto heti lihomisen jälkeen.
Jos on noin pahoja ongelmia ruuan kanssa, niin todella kannattaisi miettiä makrojen suhteita eikä suinkaan kaloreita. Se ei tarkoita nopeaa painonpudotusta, vaan pyrkimystä terveeseen ravintoon. Ja sitä myöten myös painonhallintaan.
Kalorit JA makrojen suhteet JA ruokamäärät. Eli ne jutut, mitkä painonhallintasovelluksissa ja kalorilaskureissa on kätevästi samassa näkymässä.
Näkyyhän siellä vaikka mitä, mutta ei ne mittarit tiedä sun elimistön toimintaa. Vaikka olis kuinka hienoja mittareita.
Huokaus... Ei, ei tiedä tarkkaan. Mutta kumman lähelle totuutta ne silti pääsevät. Erittäin hyviä työkaluja uuden opetteluun ja rutiinin löytämiseen. Edelleen, kiva jos pärjäät ilman tukea ja apua, mutta toiset tarvitsevat niitä ihan oikeasti terveelliseen alkuun pääsemiseksi.
Ei ne mittarit sulle kerro terveellisyydestä mitään.
Eli siis laskurit, mitkä kertovat prosentin tarkkuudella syödyn ruuan makrot, vitamiinipitoisuudet yms ei kerro terveellisyydestä mitään? Juupajuu.
Ja ne sykemittarit, ne kertovat tosi paljon kehon toiminnasta, vaikka eivät ihan kilokalorin tarkkuudella kertoisikaan kulutuksesta. Sykkeen mittaus (myös lepo) on tärkeä mittari, kun katsotaan kuormittaako innoissaan alettu liikunta liikaa, onko syytä vähän himmata tahtia jne.
Ne mittarit ei kerro, miten elimistö käsittelee sen ravinnon. Joten ne ei kerro terveellisyydestä oikeestaan mitään.
Sehän tiedetään aika hyvin, miten keho käsittelee ravinnon, ja siihen tietoon aktiivisuusmittareiden keskimääräiset laskelmat perustuvat. Ne eivät anna kenellekään täysin täsmällistä tietoa, mutta antavat hyvin suuntaa, ainakin paremmin kuin mittarittomuus. Ja kalorikulutus ei tosiaan ole aktiivisuusmittareiden ainoa eikä edes tärkein funktio.
Jos kerran tiedetään, niin miksi Suomessa ylistetään suositusruokaa?
Suosittelijoita on kovin montaa sorttia. On olemassa kaiken maailman bloggareita, joilla on kaikilla oma lehmä ojassa mainos yms. tulojen muodossa. Näihin kannattaa suhtautua aina hyvin skeptisesti.
Sitten on se virallinen puoli esim. THL, joka todella vanhoillinen ja vanhanaikainen laitos. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa Suomen diabeteksen hoitosuositukset. Diabetes aiheutuu yksinkertaisesti siitä, että keho saa liikaa hiilihydraatteja eikä pysty lopulta enää käsittelemään niitä. Veren glukoosipitoisuutta mitataan kyllä, mutta kehossa jo olevasta rasvamassasta kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut. Toki laihdutusta suositellaan, mutta esim. annetut ruokavaliot ei laihtumista ja remissioon pääsyä kyllä mitenkään edistä. Kuvaavaa on se, että VHH tuntuu olevan THL:lle kirosana eikä tietenkään kuulu suositeltaviin ruokavalioihin, kun taas Ruotsissa, USA:ssa jne. se alkaa olla jopa se kaikkien suositelluin, koska sillä pureudutaan suoraan diabeteksen juurisyyhyn. Suomessa siis hoidetaan lähinnä oireita eikä sairauden varsinaista syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on Polarin Ignite sykemittari, se näyttää askelien lisäksi kalorit, päivittäisen aktiivisuusmäärän prosentteina eli sen kanssa on helppo tarkistaa että 100 % tulee täyteen. Se myös neuvoo onko tullut treenattua liikaa tai liian vähän. Kuntotesti myös on ja untakin se tarkkailee.
Olen yhdistänyt sen Yazio-appiin kännykässä ja sillä laskeskelen kalorit. En usko ilman näitä tekisin tätä laihdutusta järkevästi.
Tai sitten päinvastoin. Ei noi mittarit esim. pysty kulutettuja kaloreita tietämään. Siihen ei pysty mikään mittari. Elimistön toimintaa ei pysty laskemaan.
Eikä kalori ja kalori ole välttämättä saman arvoisia
Elimistö käsittelee eri makroravintoaineita eri tavoin, se on kemiaa. Se tuntuu olevan täysin hebreaa näille kaloreitten kyttääjille.
"Kaloreiden kyttääminen" on hyvin olennainen osa laihduttamista.
PS. Mene pois jos ei ole mitään asiallista sanottavaa.
Joo ja ei. Jotta laihtuisi täytyy keho saada käyttämään varastossa olevaa energiaa ja ne vaatii energia vajausta, mutta kaiken maailman kalorilaskurit on rakennu väärin, koska esim. kalori ja kalori ei ole saman arvoisia.
Eipäs, kun joo ja joo. Ensin tarvitaan sopiva kalorimäärä, sitten vasta voidaan lähteä arvioimaan muita tekijöitä, makroja ja mitä ja kuinka paljon syödään.
En jaksa alkaa väittelemään sun kanssa kaloreista. Jos sua huvittaa laskeskella niitä, niin siinähän lasket. Mutta nopeaan painonpudotukseen pääsee myös täysin päinvastaista tietä kun ottaa huomioon kuinka keho toimii. Eli riittää kun valitsee oikeat ruoka-aineet ja unohtaa kalorit, ruokamäärät jne.
Uskallan kyllä väittää, että suurin osa joilla syöminen on täysin retuperällä ei selviä alkuun kalorit ja ruokamäärät unohtamalla, ne kun on unohtanut jo aikaisemminkin. Siksi kalorimäärä on oikeasti hyvä lähtökohta, kun lähdetään rakentamaan terveellisempää ruokavaliota. Siltä pohjalta on paljon helpompi miettiä sopivia ruoka-aineita ja ennen kaikkea määriä. Kiva, jos joillekin syöminen ja ennen kaikkea elintapojen muutos on niin helppoa, että vain syö ja unohtaa kaiken muun, mutta esimerkiksi syömishäiriöiden kanssa kamppaileville se ei ole noin yksinkertaista. Ja heille (meille) joilla ruuan, ruokasuhteen, syömisen ja painon kanssa on pahoja ongelmia, nopea painonpudotus voi olla pahin mahdollinen vaihtoehto heti lihomisen jälkeen.
Jos on noin pahoja ongelmia ruuan kanssa, niin todella kannattaisi miettiä makrojen suhteita eikä suinkaan kaloreita. Se ei tarkoita nopeaa painonpudotusta, vaan pyrkimystä terveeseen ravintoon. Ja sitä myöten myös painonhallintaan.
Kalorit JA makrojen suhteet JA ruokamäärät. Eli ne jutut, mitkä painonhallintasovelluksissa ja kalorilaskureissa on kätevästi samassa näkymässä.
Näkyyhän siellä vaikka mitä, mutta ei ne mittarit tiedä sun elimistön toimintaa. Vaikka olis kuinka hienoja mittareita.
Huokaus... Ei, ei tiedä tarkkaan. Mutta kumman lähelle totuutta ne silti pääsevät. Erittäin hyviä työkaluja uuden opetteluun ja rutiinin löytämiseen. Edelleen, kiva jos pärjäät ilman tukea ja apua, mutta toiset tarvitsevat niitä ihan oikeasti terveelliseen alkuun pääsemiseksi.
Ei ne mittarit sulle kerro terveellisyydestä mitään.
Eli siis laskurit, mitkä kertovat prosentin tarkkuudella syödyn ruuan makrot, vitamiinipitoisuudet yms ei kerro terveellisyydestä mitään? Juupajuu.
Ja ne sykemittarit, ne kertovat tosi paljon kehon toiminnasta, vaikka eivät ihan kilokalorin tarkkuudella kertoisikaan kulutuksesta. Sykkeen mittaus (myös lepo) on tärkeä mittari, kun katsotaan kuormittaako innoissaan alettu liikunta liikaa, onko syytä vähän himmata tahtia jne.
Ne mittarit ei kerro, miten elimistö käsittelee sen ravinnon. Joten ne ei kerro terveellisyydestä oikeestaan mitään.
Sehän tiedetään aika hyvin, miten keho käsittelee ravinnon, ja siihen tietoon aktiivisuusmittareiden keskimääräiset laskelmat perustuvat. Ne eivät anna kenellekään täysin täsmällistä tietoa, mutta antavat hyvin suuntaa, ainakin paremmin kuin mittarittomuus. Ja kalorikulutus ei tosiaan ole aktiivisuusmittareiden ainoa eikä edes tärkein funktio.
Jos kerran tiedetään, niin miksi Suomessa ylistetään suositusruokaa?
Koska se on - yhtenä muiden joukossa - terveellinen ruokavalio. Ei se ole ruokasuositusten syy, ettei niitä osata noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukana, olen 168 cm ja 90 kg painava nainen. Haluan sellaiseen kuntoon, että jaksan pitkiä kävelylenkkejä enkä joudu pysähtymään vähän väliä vetämään henkeä.
Alan käydä vesijumpassa 3 kertaa viikossa ja alan syödä kunnollisen kaurapuuroaamupalan. Aamupalan skippaaminen on ollut vain huono ja lihottava tapa.
Miten se on ollut lihottaja tapa?
Ei yhtään mitenkään, päinvastoin.
Niin, aamupalan skippaaminen ei varsinaisesti ainakaan suoraan lihota
Päinvastoin, se auttaa painonhallinnassa.
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Myös tuo aamupalan oleminen päivän tärkein ateria on klisee, johon ei oikeasti löydy tieteellistä perustetta.
Siksi pitäisikin toimia oman elimistönsä mukaan, ja jos sattuu olemaan aamulla syövää tyyppiä, on ihan oikeasti typerää väittää, että aamupalan skippaaminen auttaisi painonhallinnassa.
Jos esim. työ on sen luonteinen, että energiaa kuluu paljon heti aamusta työn fyysisen luonteen vuoksi, niin totta kai jopa tuhti aamiainen on paikallaan. Se se mihin ruokarytmiin on tottunut, on täysin muutettavissa, Mutta mitään yksiselitteistä totuutta aamiaisen olemisesta päivän tärkein ateria ei ole olemassa.
Juttu on niin, että jos sun on pakko "tankata" energiaa jotain toimintaa varten eli et voi suorittaa toimintaa sillä energialla, mitä kehosi on varastoinut aiemmin (suurimmalla osalla ihmisistä on yli miljoona kcal varastoenergiaa), niin silloin kehosi ei toimi kovin hyvin. Minkään toiminnan ei pitäisi olla riippuvainen siitä energiasta, jota juuri nyt tällä hetkellä itseesi imet. Jos näin on, kehosi polttaa pääasiassa glukoosia eikä pääse käsiksi rasvaan.
Voin kertoa, että itse olen harrastanut rankkaa liikuntaa vuosikausia. Pystyn vetämään rankkoja treenejä jopa viiden päivän paaston jälkeen siksi, että kehoni pystyy käyttämään varastorasvaa. Se on mahdollista mutta vain, jos osaat kouluttaa kehosi siihen.
Juttu on myös niin, että minä en nykyään syö mitään ennen lounasta ja silti jaksan varsin hyvin sillä energialla minkä olen kehooni varastoinnut. Aamiainen ei todellakaan ole mikään "pakko".
Ei se ole pakko. Ketjussa on aikaisemmin juttua mm. luonnonolosuhteissa olevista metsästäjä/keräilijöistä, jotka eivät mitään ennen kuin ovat saaneet metsästettyä saalista (eli siis paastoavat suurimman osan päivästä) ja silti ovat suorastaan terveyden perikuvia.
Heistä tiedetään myös se, että pieni osa heidän ravinnostaan oli metsästettyä ja suurin osa kerättyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukana! :)
Tavoitteena kokonaisvaltainen elämänmuutos, painonpudotus osana sitä. Tällä hetkellä uskon painon huitelevan jossain 66-67 kilossa, tavoite pudottaa 60-63 paikkeille. Katsotaan mikä tuntuu itselle hyvältä painolta.
Elämäntapamuutokseeni kuuluu seuraavat osat:
- lisää monipuolista aktiivisuutta. Olen nykyään tosi passiivinen vaikka aiemmin tuli tehtyä kaikkea (paljon hyöty- ja aktiiviliikuntaa viikottain).
- ruokavalion monipuolistaminen. Syön aika yksipuolisesti ja liian paljon prosessoitua ruokaa.
- stressinhallinta. Oon jäänyt jumiin jatkuvaan stressitilaan joka vaikuttaa kaikkeen negatiivisesti.
Hyvää uuttavuotta ja tsemppiä kaikki! :)
- Coco
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitkä ovat proteiinin lähteesi?
Hyvä kysymys! Ilmeisesti tähän pitäisi myös keskittyä ja tästä haluaisin lisää tietoja ja esimerkkejä. Juon päivässä 2-4 lasia maitoa, leivän päällä kinkkua ja 2-4 kertaa viikossa liharuokaa. Kalaa liian harvoin. Pähkinöissä ja rahkoissa on proteiinia, mutta ne eivät ole koskaan olleet ruokavaliossani. Asiallisia ehdotuksia, mitä päivittäinen saanti voisi koostua? AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukana, olen 168 cm ja 90 kg painava nainen. Haluan sellaiseen kuntoon, että jaksan pitkiä kävelylenkkejä enkä joudu pysähtymään vähän väliä vetämään henkeä.
Alan käydä vesijumpassa 3 kertaa viikossa ja alan syödä kunnollisen kaurapuuroaamupalan. Aamupalan skippaaminen on ollut vain huono ja lihottava tapa.
Miten se on ollut lihottaja tapa?
Ei yhtään mitenkään, päinvastoin.
Niin, aamupalan skippaaminen ei varsinaisesti ainakaan suoraan lihota
Päinvastoin, se auttaa painonhallinnassa.
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Myös tuo aamupalan oleminen päivän tärkein ateria on klisee, johon ei oikeasti löydy tieteellistä perustetta.
Siksi pitäisikin toimia oman elimistönsä mukaan, ja jos sattuu olemaan aamulla syövää tyyppiä, on ihan oikeasti typerää väittää, että aamupalan skippaaminen auttaisi painonhallinnassa.
Jos esim. työ on sen luonteinen, että energiaa kuluu paljon heti aamusta työn fyysisen luonteen vuoksi, niin totta kai jopa tuhti aamiainen on paikallaan. Se se mihin ruokarytmiin on tottunut, on täysin muutettavissa, Mutta mitään yksiselitteistä totuutta aamiaisen olemisesta päivän tärkein ateria ei ole olemassa.
Juttu on niin, että jos sun on pakko "tankata" energiaa jotain toimintaa varten eli et voi suorittaa toimintaa sillä energialla, mitä kehosi on varastoinut aiemmin (suurimmalla osalla ihmisistä on yli miljoona kcal varastoenergiaa), niin silloin kehosi ei toimi kovin hyvin. Minkään toiminnan ei pitäisi olla riippuvainen siitä energiasta, jota juuri nyt tällä hetkellä itseesi imet. Jos näin on, kehosi polttaa pääasiassa glukoosia eikä pääse käsiksi rasvaan.
Voin kertoa, että itse olen harrastanut rankkaa liikuntaa vuosikausia. Pystyn vetämään rankkoja treenejä jopa viiden päivän paaston jälkeen siksi, että kehoni pystyy käyttämään varastorasvaa. Se on mahdollista mutta vain, jos osaat kouluttaa kehosi siihen.
Juttu on myös niin, että minä en nykyään syö mitään ennen lounasta ja silti jaksan varsin hyvin sillä energialla minkä olen kehooni varastoinnut. Aamiainen ei todellakaan ole mikään "pakko".
Ei se ole pakko. Ketjussa on aikaisemmin juttua mm. luonnonolosuhteissa olevista metsästäjä/keräilijöistä, jotka eivät mitään ennen kuin ovat saaneet metsästettyä saalista (eli siis paastoavat suurimman osan päivästä) ja silti ovat suorastaan terveyden perikuvia.
Heistä tiedetään myös se, että pieni osa heidän ravinnostaan oli metsästettyä ja suurin osa kerättyä.
Itse asiassa ruokien lähde vaihteli suuresti vuoden aikojen välillä. Syksyisin se painottui enemmän keräilypuoleen ja keväisin taas metsästyspuoleen ... kun kerättävää oli vähemmän saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukana, olen 168 cm ja 90 kg painava nainen. Haluan sellaiseen kuntoon, että jaksan pitkiä kävelylenkkejä enkä joudu pysähtymään vähän väliä vetämään henkeä.
Alan käydä vesijumpassa 3 kertaa viikossa ja alan syödä kunnollisen kaurapuuroaamupalan. Aamupalan skippaaminen on ollut vain huono ja lihottava tapa.
Miten se on ollut lihottaja tapa?
Ei yhtään mitenkään, päinvastoin.
Niin, aamupalan skippaaminen ei varsinaisesti ainakaan suoraan lihota
Päinvastoin, se auttaa painonhallinnassa.
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Myös tuo aamupalan oleminen päivän tärkein ateria on klisee, johon ei oikeasti löydy tieteellistä perustetta.
Siksi pitäisikin toimia oman elimistönsä mukaan, ja jos sattuu olemaan aamulla syövää tyyppiä, on ihan oikeasti typerää väittää, että aamupalan skippaaminen auttaisi painonhallinnassa.
Jos esim. työ on sen luonteinen, että energiaa kuluu paljon heti aamusta työn fyysisen luonteen vuoksi, niin totta kai jopa tuhti aamiainen on paikallaan. Se se mihin ruokarytmiin on tottunut, on täysin muutettavissa, Mutta mitään yksiselitteistä totuutta aamiaisen olemisesta päivän tärkein ateria ei ole olemassa.
Juttu on niin, että jos sun on pakko "tankata" energiaa jotain toimintaa varten eli et voi suorittaa toimintaa sillä energialla, mitä kehosi on varastoinut aiemmin (suurimmalla osalla ihmisistä on yli miljoona kcal varastoenergiaa), niin silloin kehosi ei toimi kovin hyvin. Minkään toiminnan ei pitäisi olla riippuvainen siitä energiasta, jota juuri nyt tällä hetkellä itseesi imet. Jos näin on, kehosi polttaa pääasiassa glukoosia eikä pääse käsiksi rasvaan.
Voin kertoa, että itse olen harrastanut rankkaa liikuntaa vuosikausia. Pystyn vetämään rankkoja treenejä jopa viiden päivän paaston jälkeen siksi, että kehoni pystyy käyttämään varastorasvaa. Se on mahdollista mutta vain, jos osaat kouluttaa kehosi siihen.
Juttu on myös niin, että minä en nykyään syö mitään ennen lounasta ja silti jaksan varsin hyvin sillä energialla minkä olen kehooni varastoinnut. Aamiainen ei todellakaan ole mikään "pakko".
Ei se ole pakko. Ketjussa on aikaisemmin juttua mm. luonnonolosuhteissa olevista metsästäjä/keräilijöistä, jotka eivät mitään ennen kuin ovat saaneet metsästettyä saalista (eli siis paastoavat suurimman osan päivästä) ja silti ovat suorastaan terveyden perikuvia.
Heistä tiedetään myös se, että pieni osa heidän ravinnostaan oli metsästettyä ja suurin osa kerättyä.
Itse asiassa ruokien lähde vaihteli suuresti vuoden aikojen välillä. Syksyisin se painottui enemmän keräilypuoleen ja keväisin taas metsästyspuoleen ... kun kerättävää oli vähemmän saatavilla.
Wildfit perustuu muuten täysin näiden tottumuksiin ja siinä keho pyritään saamaan kevät moodiin ja polttamaan olemassa olevaa rasvaa energiaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitkä ovat proteiinin lähteesi?
Hyvä kysymys! Ilmeisesti tähän pitäisi myös keskittyä ja tästä haluaisin lisää tietoja ja esimerkkejä. Juon päivässä 2-4 lasia maitoa, leivän päällä kinkkua ja 2-4 kertaa viikossa liharuokaa. Kalaa liian harvoin. Pähkinöissä ja rahkoissa on proteiinia, mutta ne eivät ole koskaan olleet ruokavaliossani. Asiallisia ehdotuksia, mitä päivittäinen saanti voisi koostua? AP
Pähkinät ja rahkat kannattaa ottaa ruokavalioon, ne ovat ravintopitoisia. Muita proteiininlähteitä ovat mm. kananmuna, palkokasvit (linssit, pavut jne.) ja täysjyväviljatuotteet. Proteiinin kanssa ei kannata mennä liiallisuuksiinkaan, ja keskimäärin ihmiset saavat jo liikaa proteiinia. Sinun kohdallasi näin tuskin on, mutta pointti on, että tavallisesta ruuasta saa kyllä tarvitsemansa proteiinin ilman kummallisia kikkailuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukana, olen 168 cm ja 90 kg painava nainen. Haluan sellaiseen kuntoon, että jaksan pitkiä kävelylenkkejä enkä joudu pysähtymään vähän väliä vetämään henkeä.
Alan käydä vesijumpassa 3 kertaa viikossa ja alan syödä kunnollisen kaurapuuroaamupalan. Aamupalan skippaaminen on ollut vain huono ja lihottava tapa.
Miten se on ollut lihottaja tapa?
Ei yhtään mitenkään, päinvastoin.
Niin, aamupalan skippaaminen ei varsinaisesti ainakaan suoraan lihota
Päinvastoin, se auttaa painonhallinnassa.
Se auttaa, jos syö mieluummin muulloin kuin aamulla. Jos taas aamulla on nälkä ja aamupala on niinsanotusti päivän tärkein ateria, sen skippaaminen on typerää.
Myös tuo aamupalan oleminen päivän tärkein ateria on klisee, johon ei oikeasti löydy tieteellistä perustetta.
Siksi pitäisikin toimia oman elimistönsä mukaan, ja jos sattuu olemaan aamulla syövää tyyppiä, on ihan oikeasti typerää väittää, että aamupalan skippaaminen auttaisi painonhallinnassa.
Jos esim. työ on sen luonteinen, että energiaa kuluu paljon heti aamusta työn fyysisen luonteen vuoksi, niin totta kai jopa tuhti aamiainen on paikallaan. Se se mihin ruokarytmiin on tottunut, on täysin muutettavissa, Mutta mitään yksiselitteistä totuutta aamiaisen olemisesta päivän tärkein ateria ei ole olemassa.
Juttu on niin, että jos sun on pakko "tankata" energiaa jotain toimintaa varten eli et voi suorittaa toimintaa sillä energialla, mitä kehosi on varastoinut aiemmin (suurimmalla osalla ihmisistä on yli miljoona kcal varastoenergiaa), niin silloin kehosi ei toimi kovin hyvin. Minkään toiminnan ei pitäisi olla riippuvainen siitä energiasta, jota juuri nyt tällä hetkellä itseesi imet. Jos näin on, kehosi polttaa pääasiassa glukoosia eikä pääse käsiksi rasvaan.
Voin kertoa, että itse olen harrastanut rankkaa liikuntaa vuosikausia. Pystyn vetämään rankkoja treenejä jopa viiden päivän paaston jälkeen siksi, että kehoni pystyy käyttämään varastorasvaa. Se on mahdollista mutta vain, jos osaat kouluttaa kehosi siihen.
Juttu on myös niin, että minä en nykyään syö mitään ennen lounasta ja silti jaksan varsin hyvin sillä energialla minkä olen kehooni varastoinnut. Aamiainen ei todellakaan ole mikään "pakko".
Ei se ole pakko. Ketjussa on aikaisemmin juttua mm. luonnonolosuhteissa olevista metsästäjä/keräilijöistä, jotka eivät mitään ennen kuin ovat saaneet metsästettyä saalista (eli siis paastoavat suurimman osan päivästä) ja silti ovat suorastaan terveyden perikuvia.
Heistä tiedetään myös se, että pieni osa heidän ravinnostaan oli metsästettyä ja suurin osa kerättyä.
Itse asiassa ruokien lähde vaihteli suuresti vuoden aikojen välillä. Syksyisin se painottui enemmän keräilypuoleen ja keväisin taas metsästyspuoleen ... kun kerättävää oli vähemmän saatavilla.
Vuodenaikaisvaihtelu oli toki suurta ja tietenkin vaikutti luonnonolosuhteet muutenkin, jossa elettiin. Monilla vaan on harhakäsitys, että tuolloin syötiin paljon enemmän eläinkunnan tuotteita kuin mikä oli todellisuus.
Tuo oli copy paste sun linkkaamasi tutkimuksen tuloksista. Kannattaa lukea mitä linkkaa