Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?"

Entäs te, jotka haluatte lapsia, niin mikä siihen on syynä?

Miksi täytyy sopia kaavoihin? Koska kaikkien on oltava samanlaisia. Eikö ole hyvä, että ihmiset ovat erilaisia? Miksi pitäisi haluata lapsia? Koska se on normaalia? Ehkä normaali on juuri se, joka ei halua lapsia. Kuka voi sanoa, mikä on normaalia. Synnyttä jatkuvasti lisää ja lisää riesää yhteiskunnalle kuin eläimet? Mitä sivistyneempi yhteiskunta, sitä vähemmän lapsia. Jos sinulla on lapsia, sinun pitäisi olla arvokas vanhempi, jos se tarkoittaa arvokkaiden jälkeläisten kasvattamista itsellesi ja koko yhteiskunnalle. Kaikki te, joilla on monta lasta, oletteko te arvokkaita ja annatteko te lapsillenne hyvän moraalisen perustan elämää varten?

Miksi meidän pitäisi puolustautua niiden edessä, jotka haluavat lapsia?

Hyvä kysymys. Valitettavasti se asetelma on usein noin, eli lapsivapaat ovat lapsellisten tentattavana. Tai oikeastaan sen äänekkään osan heistä, joille ei ole muuta totuutta kuin vanhemmuuden ihanuus. Osa lapsellisista on kuitenkin fiksua porukkaa, joka ymmärtää erilaisuutta ja pitää nokkansa pois asioista jotka eivät heille kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lapsettomat varttuneet naiset joihin olen lähemmin tutustunut ovat olleet kummallisia. Elämä koetetaan epätoivoisesti täyttää jollain korvikkeella, ikäänkuin pitkäaikaisvanki joka rakentaa tulitikuista Notre Damea tms. Aiemmin koin että lapsettomuus voisi naisessa olla plussaa kun itsellä on lapsia. Nyt tuntuu että ei toimi, liian erilaista.

Toivottavasti kukaan ei pahoita mieltään. Tämä on vain kolmen lapsen isän mielipide.

Sinä mitään lapsetomia naisia tunne.

Mitä muuten täällä kirjoittelet? Kuka ne sinun lapsesi hoitaa kun täällä laiskottelet?

Lisäksi lapsellisena sinulla on enemmän painolastia kuin lapsettomalla naisella - tuskin huolii juuri sinua. 

Miksi olet eronnut lapsiesi äidistä tai peräti äideistä? Taisi olla Prismaperhepoukkoilu vaan liian painavaa.

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsetonta naista? Ei tule heti mieleen.

Kuinka moni minkään ikäinen onnellinen lapseton nainen ju(h)listaisi julkisesti (tuputtaisi) onnellisuuttaan? 

Yhä tänään täällä ketjussakin on röyhkeitä ääliöitä, jotka eivät usko tai edes hyväksy ja ilkeästi tuomitsevat?

Mies puuttuu eikä ole töitä eikä säästöjä.

Olen vasta 21 ja koko elämäni sinkku joten mieli saattaa vielä muuttua mutta tällä hetkellä syitä on laidasta laitaan, ne ovat sekä itsekkäitä, filosofisempia että pyrkimyksiä pelastaa maailma.

- En halua synnyttää. Ajatus inhottaa. En halua, että kehoni repeää ja muuttuu ja muuta. En halua imettää saati pumpata maitoa. En tykkää aiheuttaa itselleni kipua muutenkaan, esim. korvareikiä en suostu ottamaan.

- En koe tarvetta tehdä tähän maailmaan lisää lapsia

1. lapsien itsensä kannalta: Elämä on aika tuskaa ja työtä pääasiassa. Siis dont get me wrong, voi se olla kivaakin. Mutta koen asian enemmänkin niin, että kun nyt täällä ollaan niin kai tästä elämästä voi yrittää tehdä mukavaakin. Mikä tarve minulla on luoda kokonaan täysin uusi ihminen tänne, joka ei ole pyytänyt päästä elämään.

2. maailman tilanteen kannalta: Tällä maapallolla on tuhansia ja tuhansia lapsia ilman vanhempia, miksi oi miksi tekisin tänne lisää kun voisin yhtälailla toimia vanhempana jo täällä olevalle lapselle. Jos ikinä haluan lapsia, adoptoin. Muu olisi aikalailla arvojeni vastaista oikeastaan.

- Olen vähän sitoutumiskammoinen, ja tykkään pyöriä ympäri maapalloa mielummin kuin pysyä paikallani, joten en usko että lapsi on hyvä idea enkä sitä haluakaan pitämään minua paikallani välttämättä:)

- En pysty huolehtimaan edes itsestäni. Tänään juuri mietin, että mulla on varmaan joku ahmimishäiriö kun en koskaan voi ostaa ruokaa kaappeihin varalle kun syön kaiken heti. Siksi mun kaapit on lähes aina tyhjät jos ei nyt lasketa jotain jauhoja ja hilloa. Mielenterveyteni ei ole hyvä, enkä saa aikaiseksi tehtyä asialle juuri mitään.

- Lapset on ärsyttäviä. Joo, kyllä yhtä siskonlasta jaksaa pari tuntia päivässä hoitaa mutta että se siis asuisi minun kotonani ja varsinkin vauvana pitäisi sen kanssa olla kokoajan??? Vaihtaa vaippaa ja syöttää ja huolehtia siitä että pysyy hengissä? Eikä edes nukkumaan pysty? Ja sitten isompana pitää kestää uhmaikää, vastailla tyhmiin kysymyksiin, auttaa läksyissä, auttaa ihmissuhdeongelmissa. Vaikuttaa loppupeleissä enemmän ottavalta kuin antavalta ihmissuhteelta, vaikka en epäilekään etteikö antoisaakin olisi! :)

Ihmisellä on tietty määrä voimavaroja ja resursseja, joita jakaa eri asioiden kesken. Esim omat harrastukset, työ ja opiskelu, oma hyvinvointi, ystävät, puoliso, lemmikit ja lapset. Jos lapsia haluaa tehdä, niin pitää mielestäni olla myös valmis priorisoimaan heidän hyvinvointiin. Eli monesti joutuu karsimaan muista osa-alueista ja usein ne on juuri se oma hyvinvointi ja harrastukset ja parisuhde. Toki jollain voi olla niin optimaalinen tilanne, että resursseja riittää juuri niihin asioihin mihin haluaa ja tarvitsee. En halua itse tehdä tätä uhrausta oman hyvinvoinnin, parisuhteen, harrastusten ja urakehityksen kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsetonta naista? Ei tule heti mieleen.

Kuinka moni minkään ikäinen onnellinen lapseton nainen ju(h)listaisi julkisesti (tuputtaisi) onnellisuuttaan? 

Yhä tänään täällä ketjussakin on röyhkeitä ääliöitä, jotka eivät usko tai edes hyväksy ja ilkeästi tuomitsevat?

Oiva esim. tollon sisäsiittoisuudesta: minä en tunne, (tiettyjen ihmisten kirjoittama) historia ei tunne = ei ole.

Laa laa laa lallatilälläti lässyn lää. Huoletonta menoa toisaalta kun ei liika järki kumpaakaan päätä pakota.

Sellainen järkyttävä äiti, joka on narsisti levittää mielipahaa, huolia ja pahaa oloa joka paikkaan minne meneekin. On myös äärimmäisen kiero ja pahantahtoinen ihmisten välien rikkoja. Mikä siihen on syynä?

Miten tarjota naisille mieluisa, luotettava kumppani, jonka kanssa lisääntyminen tuntuisi hyvältä? Vastatkaa nyt joskus tuohon. Voisitte vaikka lainata peiliä Niinistöltä..

Te naiset jotka  haluatte  omia lapsia niin mikä siihen on syynä? Lisää onnettomia ihmisiä maapallolle?

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsetonta naista? Ei tule heti mieleen.

Googleta childfree celebrities, niin tulee monenlaista tarinaa, vaikkapa Betty White ja Helen Mirren. Onnellisuudesta tietenkään ei ole muuta kuin heidän sanansa.

Ei ole egoistista tarvetta jatkaa omia geenejä.

Kyllä mun äiti varmasti odottaa lapsenlapsia ja on pettynyt kun niitä ei ole saanut.

Enpä ole koskaan mitenkään erityisesti halunnut äidiksi. Ehkä näin vanhemmiten enemmän, mutta en tarpeeksi. Periaatteessa puitteet olisi kunnossa, mutta avioliitto ei ehkä tällä hetkellä se vakain ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsetonta naista? Ei tule heti mieleen.

Äiti Teresa. Köyhien, lasten ja varsinkin köyhien lasten uupumaton auttaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsetonta naista? Ei tule heti mieleen.

Googleta childfree celebrities, niin tulee monenlaista tarinaa, vaikkapa Betty White ja Helen Mirren. Onnellisuudesta tietenkään ei ole muuta kuin heidän sanansa.

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsellista  naista? Ei tule heti mieleen.

Koskeeko historiantutkimus muutamaa ihmistä vai koko maapallon väestöä? Entä vertaileva tutkimus?

Traumat. Olin lapsena kaltoinkohdeltu ja minusta kasvoi tunnekylmä ja estynyt. En ole koskaan ihastunut kenenkään ja kosketus ällöttää. Millainen äiti olisin jos en osaisi rakastaa lastani enkä pystyisi edes halaamaan?

Pari pysäyttää sulkupolvien yli jatkunut trauma minuun eikä viedä vahinkoa eteenpäin..

Vierailija kirjoitti:

Traumat. Olin lapsena kaltoinkohdeltu ja minusta kasvoi tunnekylmä ja estynyt. En ole koskaan ihastunut kenenkään ja kosketus ällöttää. Millainen äiti olisin jos en osaisi rakastaa lastani enkä pystyisi edes halaamaan?

Pari pysäyttää sulkupolvien yli jatkunut trauma minuun eikä viedä vahinkoa eteenpäin..

*parempi pysätttää eikä pari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako historia tuntea yhtään onnellista, vanhaa, lapsetonta naista? Ei tule heti mieleen.

Googleta childfree celebrities, niin tulee monenlaista tarinaa, vaikkapa Betty White ja Helen Mirren. Onnellisuudesta tietenkään ei ole muuta kuin heidän sanansa.

Dolly Parton ja Oprah myös. Ei ne nyt ainakaan kovin ressukoilta vaikuta.

Minulla on yksi lapsi mutta omat syyni lapsettomuuteen olisivat:

Uni ongelmat, liiallinen herkkyys kaikelle, tarve olla paljon yksin, vaikeus kestää vanhemmuuden tuomaa vastuuta ja vaikeita tunteita, menettämisen pelko, maailman tilanne, älylaitteet, neuroottinen persoonallisuus, ylianalysointi, tarve älylliseen keskusteluun yms. Lisäksi oma lapsuus oli monella tapaa selviytymistä ja mennyt pitkälle aikuisuuteen toipua siitä, kuormitun ja väsyn todella helposti. Onneksi yhdelle lapselle jaksan olla äiti, vaikken sitäkään ole kokoaikaisesti.

Sairaudet. En halua laittaa eteenpäin huonoja geenejä.