Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

Minäkin voisin vastata siihen, että miksi halusin koko pienen ikäni 4 lasta ja nyt tänä vuonna 1-2 saattaisi sittenkin ihan hyvin riittää. Työelämä on todella epävarmaa ja kouluttautumalla ei siltikään välttämättä saada alan töitä. Kaikki on todella kallista, erittäin kallista. Olisi todella kamalaa, jos mies jättäisi tai joutuisin huolehtimaan lapsista yksin, ei olisi omaa elämää ollenkaan. Yhden kanssa pärjää aina mielestäni, oli tilanne mikä tahansa ja se on turvallinen lapsi luku tässä maailmantilanteessa. Nii ja lapsien saatua naisen ura menee alamäkeen yleisesti ottaen, en halua olla koskaan olla täysin miehen rahojen varassa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen palstalaisten logiikkaa, miksi tällaista hyvin esitettyä ja kiinnostavaa kysymystä alapeukutetaan noinkin runsaasti. Keskustelunavaus ei sinänsä ole kannanotto jota tarvitsisi joko puoltaa tai vastustaa. Eikö asiasta saisi alapeukuttajien mielestä edes puhua, vai mikä mättää?

"Ihmettelet" "logiikkaa", että joku, joka ei halua jotain (syistä, jotka eivät keillekään muille kuulu) ei tee sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

Perustelisitko? Entä jos haluaa kehittyä jossain muussa kuin paskavaippojen vaihdossa ja HopLop-kahvittelijana?

Lähinnä nyt tarkoitin henkistä kehitystä ja vastauksesi on oiva esimerkki kesken jääneestä kehityksestä.

Henkistä kehitystä minäkin tarkoitin. Sinä et perustellut.

Mitä on "henkinen kehitys"?

Henkinen kehitys on henkistä kehitystä, amebalta sitä ei tietenkään voi odottaa tai edes perusymmärrystä.

Luulin aina, että haluan lapsia. Sitten sisarukseni ja tuttavani saivat lapsia ja itselleni realisoitui, millaista elämä lasten kanssa oikeasti on. Tajusin, että haluni saada lapsia johtui vain sosiaalisista odotuksista ja siitä, että totta kai naisella täytyy lapsia olla jotta olisi kokonainen ihminen. En erityisesti pidä lapsista enkä heidän kanssa touhuamisestakaan, olisin luultavasti huono äiti joka haikailisi menetetyn vapautensa perään ja purkisi sitä sitten lapseensa. Eli ei siinä mitään sen ihmeempää syytä ole, ei vain tunnu omalta jutulta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

Perustelisitko? Entä jos haluaa kehittyä jossain muussa kuin paskavaippojen vaihdossa ja HopLop-kahvittelijana?

Lähinnä nyt tarkoitin henkistä kehitystä ja vastauksesi on oiva esimerkki kesken jääneestä kehityksestä.

Henkistä kehitystä minäkin tarkoitin. Sinä et perustellut.

Mitä on "henkinen kehitys"?

Miten lasten kanssa voi opiskella, joogata, rukoilla tai vetäytyä luostariin tutkimaan sieluaan? Kehitysmammaisten henkinen kehitys taantuu, kun lapset vievät kaiken ajan. Mammat kadottavat oman minuutensa.

Oma biologinen isäni vaati isyystestin eikä ollut koskaan elämässämme mukana sen jälkeen. Kusipää narsisti isäpuoli, jonka takia olen edelleen vähän mielenterveysongelmainen.

Lisäksi olen nähnyt monta tapausta, jossa mies jättää tai pettää lapsen saamisen jälkeen.

En halua olla jatkamassa tällaisia kierteitä.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

On tullut kyllä vastaan ihmisiä jotka ovat henkisesti kehittymättömiä vaikka heillä on useampikin lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että miksi en halunnut ratkaisua, jossa ensin romutan fyysisen terveyteni, toosani ja ulkonäköni raskauden ajan, sitten pääsen kokemaan kipuja jollaisia kenenkään ei missään muussa tilanteessa oleteta kestävän tajuissaan, menetän mahdollisesti virtsan- ja ulosteenpidätyskykyni ja saan trauman, sitten haahuilen n. vuoden verran univelkaisena zombina kotona, minkä jälkeen haastetasoa nostetaan niin että pitäisi hoitaa vielä palkkatyökin samalla. Ja tähän projektiin menee sitten kaikki rahat, aika ja energia seuraavien 18 vuoden ajan. En tiedä, miksi en ole tätä loistodiiliä valinnut.

Tässähän niitä syitä. Toki huoli lapsesta olisi elinikäinen. Ja juuri kun kuvittelet päässeesi lapsenhoitohommista eroon, hän menee lisääntymään ja pääset taas hoitamaan pikkulapsia. Edes siinä vaiheessa kun makaat vanhainkodissa avuttomana ja hoitajien passattavana ei mene hyvin: joko olet "yksinäinen vanhus" jota kaikki säälivät (paitsi pienenä traumatisoituneet lapsesi jotka ramppaavat terapiassa) tai sitten ovesi käy kuin pyöröovi kun perintöä kärkkyvää jälkikasvua lappaa kyläilemään.

Joten ei, en halua kokea raskautta, synnytystä, pikkulapsiaikaa, olla koululaisen tai teinin vanhempi, aikuisen lapsen vanhempi tai jonkun mummo. Onneksi nykyään tämän kohtalon voi halutessaan välttää kohtuuhelposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen palstalaisten logiikkaa, miksi tällaista hyvin esitettyä ja kiinnostavaa kysymystä alapeukutetaan noinkin runsaasti. Keskustelunavaus ei sinänsä ole kannanotto jota tarvitsisi joko puoltaa tai vastustaa. Eikö asiasta saisi alapeukuttajien mielestä edes puhua, vai mikä mättää?

Se varmaan mättää, että kysymys on suunnattu naisille, jotka muutenkin saavat kestää uteluja lisääntymisestään miehiä enemmän. Toki tämä on naisvaltainen palsta. Sekin mättää, että asiaa edes pitäisi perustella, jos ei halua niin ei halua, syillä ei ole merkitystä. Vanhempien mielipiteen kysyminen kuulostaa vanhanaikaiselta ja syyllistävältä, kun jätät heidät ilman lapsenlapsia.

Nämä tulivat itsellä mieleen. Minua ei haittaa kertoa ja keskustella syistä kaltaisteni seurassa, muiden utelu on nou nou.

Kiitos, tämä auttoi ymmärtämään mahdollisia tunnereaktioita alapeukutusten takana.

Itse ajattelen oletusarvoisesti, että tällaisella anonyymilla keskustelupalstalla olisi vaikeistakin asioista mahdollista kysellä, varsinkin kun vastaaminen tapahtuu täysin vapaaehtoisesti. Kenenkään ei ole pakko vastata. Parhaimmillaanhan joku voi saada tarvitsemaansa vertaistukea muiden vastauksista.

Minustakin tämä oli kiinnostava aloitus ja kiinnostavia vastauksia. Itsellä ei lapsia ole, jos sen on väliä.

Aluksi en halunnut lapsia, sitten kävi ilmi etten edes voi niitä saada. Ihan ok näin, hyvä ettei tuo lisääntyminen ollut niin tärkeä toive, tietty harmi että ei oma päätös, mutta elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

Perustelisitko? Entä jos haluaa kehittyä jossain muussa kuin paskavaippojen vaihdossa ja HopLop-kahvittelijana?

Lähinnä nyt tarkoitin henkistä kehitystä ja vastauksesi on oiva esimerkki kesken jääneestä kehityksestä.

Henkistä kehitystä minäkin tarkoitin. Sinä et perustellut.

Mitä on "henkinen kehitys"?

Henkinen kehitys on henkistä kehitystä, amebalta sitä ei tietenkään voi odottaa tai edes perusymmärrystä.

Meinaat, että henkisen kehityksen takaa se, että elämän tarkoitus on sama kuin bakteerilla tai levällä, eli lisääntyminen? Tuskin.

Lapsivapaus vapauttaa etsimään ja löytämään elämälleen sellaisen tarkoituksen, mihin tarvitaan ihmislajilla ainutlaatuisia henkisiä kykyjä, ei pelkkää alapäätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

Perustelisitko? Entä jos haluaa kehittyä jossain muussa kuin paskavaippojen vaihdossa ja HopLop-kahvittelijana?

Lähinnä nyt tarkoitin henkistä kehitystä ja vastauksesi on oiva esimerkki kesken jääneestä kehityksestä.

Henkistä kehitystä minäkin tarkoitin. Sinä et perustellut.

Mitä on "henkinen kehitys"?

Henkinen kehitys on henkistä kehitystä, amebalta sitä ei tietenkään voi odottaa tai edes perusymmärrystä.

Niin, mitä se henkinen kehitys on? Oletko nyt kehittynyt henkisesti, kun nimittelet asiallisen kysymyksen esittänyttä ameebaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen palstalaisten logiikkaa, miksi tällaista hyvin esitettyä ja kiinnostavaa kysymystä alapeukutetaan noinkin runsaasti. Keskustelunavaus ei sinänsä ole kannanotto jota tarvitsisi joko puoltaa tai vastustaa. Eikö asiasta saisi alapeukuttajien mielestä edes puhua, vai mikä mättää?

Se varmaan mättää, että kysymys on suunnattu naisille, jotka muutenkin saavat kestää uteluja lisääntymisestään miehiä enemmän. Toki tämä on naisvaltainen palsta. Sekin mättää, että asiaa edes pitäisi perustella, jos ei halua niin ei halua, syillä ei ole merkitystä. Vanhempien mielipiteen kysyminen kuulostaa vanhanaikaiselta ja syyllistävältä, kun jätät heidät ilman lapsenlapsia.

Nämä tulivat itsellä mieleen. Minua ei haittaa kertoa ja keskustella syistä kaltaisteni seurassa, muiden utelu on nou nou.

Kiitos, tämä auttoi ymmärtämään mahdollisia tunnereaktioita alapeukutusten takana.

Itse ajattelen oletusarvoisesti, että tällaisella anonyymilla keskustelupalstalla olisi vaikeistakin asioista mahdollista kysellä, varsinkin kun vastaaminen tapahtuu täysin vapaaehtoisesti. Kenenkään ei ole pakko vastata. Parhaimmillaanhan joku voi saada tarvitsemaansa vertaistukea muiden vastauksista.

Tämä aihe on niin loppuun kaluttu tällä palstalla. Monta kertaa kuukaudessa tehdään vastaava avaus (kyllä, vietän palstalla aivan liikaa aikaa). Samat argumentit ja kiistelyt joka ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsin sekä syödä että säästää kakun.

Yksi lapsi yhteishuoltajuudessa (jo 13 v).

En revennyt synnytyksessä, on sixpack. On omaa aikaa, kohtuullinen ura (6000 kk).

Olen matkustanut ja tehnyt asioita niin paljon kuin sielu sietää. Lapsi, tai teini nykyisin on kasvatettu siistiksi ja mukavaksi.

Ei tarvii hoitaa minua vanhana, mutta kiva jos tulee vaikka ulkomaille moikkaamaan minua ja miesystävääni. Lapsen elämästä saa paljon ilonaiheita, ei ole vauvavuoden jälkeen tarvinnut valvoa.

Onnistuitpa tekemään hienoja valintoja! Miksihän kaikki synnyttäjät eivät älyä vain olla repeämättä?

Ja sitten valitsit itsellesi vielä helpon ja terveen lapsen. Varmasti sait häneen elinikäisen takuun, eihän se nyt vetelisi, jos hän alkaisi vaikka käyttää huumeita, sairastuisi vakavasti tai tekisi jotakin muuta käsikirjoitukseen sopimatonta.  Jos jaat osoitteen, johon voit tarvittaessa reklamoida lapsen vioista, monikin voisi olla kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukemassa lastensuojelun uhrit fb ryhmän juttuja.

Joka 2. Tunti kiireelliseenhuostaan lapsi joka tuskin palaa ikinä kotio.

Huostat on 1.5miljardin euron bisnes. Lapsikauppaa jota ei valvo kukaan.

Päätinå etten tue lapsibisnestä.

Ja turha vinkua että vievät vaan vatipäiden, alkkisten ja huumehörhöjen mukulat.

Nepsyt lähtee eka joten mun lapsi olis ollut lasun hampaissa ennen pitkää. Adhd periytyy niin usein.

Tämä tieto on minulle täysin uutta. Kävin vilkaisemassa ja no, suoraan sanoen sydäntä kylmää.

Vierailija kirjoitti:

Mies jätti raskauden alkuvaiheessa, enkä halunnut yhteiskunnan elätettäväksi, joten tein abortin.

Nainen ei edes voi vastaavan huolettomasti tehdä, mutta silti aina vain naista syyllistetään joka tapauksessa.

Olisin aina halunnut isäksi, mutta olen nainen. Perinteinen äidin rooli ei tunnu omalta eikä kiinnosta.

Lapsena jouduin huolehtimaan vanhempien ongelmista, ei huvita aikuisena enää omistautua hoivaamaan ja huolehtimaan jotakuta toista. Raskaana olo ja synnytys myös kuulostaa kamalalta. Serkkuni vaimo oksenteli niin paljon ja useasti raskauden aikana että jouduttiin toisinaan viemään sairaalaan. En myöskään ole kiinnostunut pyörittämään lapsiarkea ja tarvitsen omaa aikaa. En yksinkertaisesti vaan sovi vanhemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

Miksi tämä maailma ei sitten ole parempi paikka? Suurimmalla osalla väestöstä on kuitenkin lapsia. Luulisi, että asiat olisivat paremmin, kun valtaosa väestöstä on niin ihmisenä kehittynyttä. Miksi tarvitaan esim. lastensuojelua? Miksi on vanhempia, jotka eivät juuri tapaa lastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, että teidän kehitys ihmisenä jää kesken, koska teillä ei ole lapsia? Näin väistämättä nimittäin tapahtuu.

Perustelisitko? Entä jos haluaa kehittyä jossain muussa kuin paskavaippojen vaihdossa ja HopLop-kahvittelijana?

Lähinnä nyt tarkoitin henkistä kehitystä ja vastauksesi on oiva esimerkki kesken jääneestä kehityksestä.

Henkistä kehitystä minäkin tarkoitin. Sinä et perustellut.

Mitä on "henkinen kehitys"?

Henkinen kehitys on henkistä kehitystä, amebalta sitä ei tietenkään voi odottaa tai edes perusymmärrystä.

Meinaat, että henkisen kehityksen takaa se, että elämän tarkoitus on sama kuin bakteerilla tai levällä, eli lisääntyminen? Tuskin.

Lapsivapaus vapauttaa etsimään ja löytämään elämälleen sellaisen tarkoituksen, mihin tarvitaan ihmislajilla ainutlaatuisia henkisiä kykyjä, ei pelkkää alapäätä.

Lapsivapauden ja valinnanvapauden puolella olen, mutta jotkut taidokkaasti väärinymmärsivät. 

Vierailija kirjoitti:

"Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?"

Entäs te, jotka haluatte lapsia, niin mikä siihen on syynä?

Miksi täytyy sopia kaavoihin? Koska kaikkien on oltava samanlaisia. Eikö ole hyvä, että ihmiset ovat erilaisia? Miksi pitäisi haluata lapsia? Koska se on normaalia? Ehkä normaali on juuri se, joka ei halua lapsia. Kuka voi sanoa, mikä on normaalia. Synnyttä jatkuvasti lisää ja lisää riesää yhteiskunnalle kuin eläimet? Mitä sivistyneempi yhteiskunta, sitä vähemmän lapsia. Jos sinulla on lapsia, sinun pitäisi olla arvokas vanhempi, jos se tarkoittaa arvokkaiden jälkeläisten kasvattamista itsellesi ja koko yhteiskunnalle. Kaikki te, joilla on monta lasta, oletteko te arvokkaita ja annatteko te lapsillenne hyvän moraalisen perustan elämää varten?

Miksi meidän pitäisi puolustautua niiden edessä, jotka haluavat lapsia?