Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?

Vierailija kirjoitti:

Tämä toinen nainen-keskustelu menee äideillä siksi tunteisiin, koska heistä lähes jokainen on potentiaalinen uhri (jos ei ole jo yh). Valitettavasti perhe-elämä on niin haastavaa.

Olimme pääsiäisen aikaan tyttöporukalla Levillä ja aivan käsittämätöntä se miesten käytös siellä!!!! Että kyllä on syytäkin pelätä....

Oikeasti tämä on varmasti yksi syy vela-vihalle. Kateus siitä vapaudesta ja mahdollisuudesta olla itsekäs ja sitten tämä pelko, että oma mies kyllästyy perhe-elämään.

Aiheesta on turha keskustella. Ihmisen elämänvalinnat eivät kuulu kellekään muulle kuin hänelle itselleen. Aika loukkaavaa tivata muilta tällaisia tietoja ja vielä syyllistää perään.

Lapseni syntyi sairaana ja ei tiedetä mistä se johtuu. Omat epäilykseni on piikeistä, mutta kukaan ei niitä myönnä ääneen. Toista emme uskalla tehdä rokotehaittojen pelossa. Kiitos mrna-injektio!

Vierailija kirjoitti:

Tämä toinen nainen-keskustelu menee äideillä siksi tunteisiin, koska heistä lähes jokainen on potentiaalinen uhri (jos ei ole jo yh). Valitettavasti perhe-elämä on niin haastavaa.

Olimme pääsiäisen aikaan tyttöporukalla Levillä ja aivan käsittämätöntä se miesten käytös siellä!!!! Että kyllä on syytäkin pelätä....

Hah, mieheni ei tuollaiseen horatsuun koskisi pitkällä tikullakaan. Jos joku epätoivoinen on sortunut, niin ei se tarkoita, että kaikille kelpaa. Joillakin kun on arvot ja moraali.

Pakkorokotus on syynä etten tule yhtäkään lasta synnyttämään. Lähipiirissä useat lapset syntyneet vammautuneena jostain kumman syystä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä toinen nainen-keskustelu menee äideillä siksi tunteisiin, koska heistä lähes jokainen on potentiaalinen uhri (jos ei ole jo yh). Valitettavasti perhe-elämä on niin haastavaa.

Olimme pääsiäisen aikaan tyttöporukalla Levillä ja aivan käsittämätöntä se miesten käytös siellä!!!! Että kyllä on syytäkin pelätä....

Hah, mieheni ei tuollaiseen horatsuun koskisi pitkällä tikullakaan. Jos joku epätoivoinen on sortunut, niin ei se tarkoita, että kaikille kelpaa. Joillakin kun on arvot ja moraali.

Hah, sinä et tiedä miehestäsi yhtään mitään!

Just noin ajattelee niidenkin Levillä olleiden miesten vaimot :D!

Vierailija kirjoitti:

Pakkorokotus on syynä etten tule yhtäkään lasta synnyttämään. Lähipiirissä useat lapset syntyneet vammautuneena jostain kumman syystä..

Kyllä onkin parempi, ettet synnytä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä toinen nainen-keskustelu menee äideillä siksi tunteisiin, koska heistä lähes jokainen on potentiaalinen uhri (jos ei ole jo yh). Valitettavasti perhe-elämä on niin haastavaa.

Olimme pääsiäisen aikaan tyttöporukalla Levillä ja aivan käsittämätöntä se miesten käytös siellä!!!! Että kyllä on syytäkin pelätä....

Hah, mieheni ei tuollaiseen horatsuun koskisi pitkällä tikullakaan. Jos joku epätoivoinen on sortunut, niin ei se tarkoita, että kaikille kelpaa. Joillakin kun on arvot ja moraali.

Hah, sinä et tiedä miehestäsi yhtään mitään!

Just noin ajattelee niidenkin Levillä olleiden miesten vaimot :D!

Se, että sinä h**raat, ei tarkoita, että kaikilla olisi yhtä löyhä moraali.

Velat vokottelevat muiden miehiä ja vielä hehkuttavat sitä. Jo on aikoihin eletty. Mut ei yllätä, kun moraali on kaikilta muiltakin osin puutteellinen.

Vierailija kirjoitti:

Velat vokottelevat muiden miehiä ja vielä hehkuttavat sitä. Jo on aikoihin eletty. Mut ei yllätä, kun moraali on kaikilta muiltakin osin puutteellinen.

Faktahan on, että maapallolla on liikaa ihmisiä ja luonto hoitaa asian omalla tavallaan, eli oisko se yksi syy miksi evoluutio on muokannut osan ihmisistä sellaisiksi etteivät he halua lisääntyä. Jotta tuhansien vuosien päästä meitä olisi vähemmän, mutta olisimme perhekeskeisiä ja lisäännymme kuten blogiaan kuuluukin. Eli ei pidä syyllistää lapsettomia, heidän geeninsä eivät vain sovi tähän luonnon suunnitelmaan. Ehkä, tämä oli vain tällainen ajatus..

Kun katsoo tätä nykyajan lasten ja nuorten pahoinvointia voi todeta, että aika monen muunkin olisi pitänyt jättää ne lapset tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni syntyi sairaana ja ei tiedetä mistä se johtuu. Omat epäilykseni on piikeistä, mutta kukaan ei niitä myönnä ääneen. Toista emme uskalla tehdä rokotehaittojen pelossa. Kiitos mrna-injektio!

Voi ei, niin kävi yhdelle sukulaiselleni. Olen ihan varma, että syynä on rokotukset. Vaikka tuosta on monta vuotta aikaa, niin silti mietityttää.

En halua olla raskaana, en halua synnyttää, enkä halua jäädä äitiyslomalle. Jos mieheni tekisi nämä puolestani niin lapsi olisi ok.

Eipä ole koskaan tullut fiilistä että olisipa kiva kun olisi lapsia tai vauvakuumetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi Vela kirjoitti:

Olen jo 36-vuotias nainen ja kymmenen vuotta naimisissa ollut ihanan miehen kanssa. Täysin terve myös. Meillä menee hyvin elämässä.

Tulen perheestä ja suvusta, jossa kaikilla on n. 2.-3. lasta. Minulla on ihan turvallinen perhe-elämä takana ja upea suku joiden kanssa vietin lapsuuteni kesiä mökkeillen. Alkoholisti, mielisairas, riitainen, vammainen, ikityötön tai mitään muutakaan poikkeavaa ei kukaan läheinen ole ollut. Lapsuuteni on ollut lähes täydellinen. Koulukin sujui ihan hyvin ja kavereita oli.

Nykyäänkin pidän lapsista ja työskentelen päiväkodissa. Halusin jo lapsesta lähtien olla mm. kerho-ohjaaja. Silti en halua omia lapsia! Eikä miehenikään, joten piuhat katkaistiin.

Syitä on todella monta. 1. Ei vain haluta kun on ihana olla rauhassa kahdestaan ja vain katsella taivaanrantaa hiljaisuudessa toisiamme kädestä pitäen. 2. Näin on juuri täydellistä. 3. Miksi ottaa riski täydellisyyden rikkoutumiseen? 4. Maailman raadollisuus 5. Ei enempää ihmisiä kiitos, maapallo ei meinaa kantaa tätäkään määrää. 6. Kauhea kiire ja häslinki, varsinkin jos syntyy vammainen, psykopaatti tai muuten vaativa lapsi/lapsia. 7. Kaikkea mikä tuntuu kivalle ajatukselle ei tarvitse toteuttaa vaan voi miettiä ensin järjellä, että mitä se oikeasti merkitsee, lapset muuttaa elämää, ainakin omaani paljon. 8. Lapset maksaa paljon yhteiskunnalle, varsinkin kun nykyään riittää näitä, päivähoito, terveys ja tukipalveluiden käyttäjiä. ( ei sillä, etteivätkö jo syntyneet lapset niitä ansaitsisi).

Ihania ovat lapset, jokainen omana itsenään, mutta omia en halua, voin ihastella ja ihmetellä muiden "tekeleitä" :D

Höpöä tämmöiset jutut. Täydellisyytesi voi katkea vaikkapa miehesi kaupassa käyntiin jossa hän löytääkin uuden ja vaikkapa vähän nuoremman naisen. Sen jälkeen vietätkin todennäköisesti loppuelämäsi yksin. Pienestä nämä asiat ovat kiinni....

Miehillä on aina tarve siittää jälkeläisiä, joko oman puolison tai muiden kanssa, sehän on itsestään selvää, biologiaa sekin

Tässä ei ole mitään totuus pohjaa, että miehellä olisi jokin tarve siittää jälkeläisiä. Itse tunne monta miestä, jotka tekevät kaikkensa pysyäkseen lapsettomina. Tiedän tämän koska olen itse mies ja vapaa ehtoisesti lapseton sellainen.

Luulisin tämän muutoksen tapahtuneen about siinä vaiheessa, kun eriydyimme apinoista. Jotkut eivät saaneet muistiota sähköpostiin.

Sain äidiltäni mallin että äitiys on ihan hirveää kakkaa.

Sitten mulle tarjotaan tilaisuus jättää koko kärsimys väliin.

0 hyvää asiaa + 0 pakkoa = 0 lasta, koska en ole tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä toinen nainen-keskustelu menee äideillä siksi tunteisiin, koska heistä lähes jokainen on potentiaalinen uhri (jos ei ole jo yh). Valitettavasti perhe-elämä on niin haastavaa.

Olimme pääsiäisen aikaan tyttöporukalla Levillä ja aivan käsittämätöntä se miesten käytös siellä!!!! Että kyllä on syytäkin pelätä....

Oikeasti tämä on varmasti yksi syy vela-vihalle. Kateus siitä vapaudesta ja mahdollisuudesta olla itsekäs ja sitten tämä pelko, että oma mies kyllästyy perhe-elämään.

Tämä on ihan varmasti totta ja helpottaisi kaikkia vaan myöntää se. Ihmiselle on luontaista hyökätä tuntiessaan itsensä uhatuksi. Tämäkin tunteen kannattaisi hyväksyä, niin sitten voisi käsitellä rakentavammalla tavalla niitä pelkoja siellä taustalla - se nostaisi omaa elämänlaatua paljon enemmän kuin halpojen loukkausten syytäminen nimettömällä foorumilla.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on vähän off-topic, mutten malta olla tuomatta erästä näkökulmaa asiaan.

Vastauksissa on suuri osa sellaisia (oletetusti) terveen, työikäisen täyttä elämää elävien kirjoittamia. Elämä nykyisellään on hyvää ja vanhemmuudessa näkyy enemmälti vain haittapuolia.

Elämää on kuitenkin pitkälti tuon vaiheen jälkeenkin. Et ole enää töissä, sairauksia iskee itselle/kumppanille/kaveripiiriin. Kaveripiiri ajan myötä harvenee.

Teknologia kehittyy ja maailma muuttuu. Et olekaan enää tilanteen herra, kuten ennen.

Tarvitsisit jonkun sukupolvea nuoremman auttamaan/neuvomaan, miten asiat nykyisin hoidetaan. Haluaisit jonkun läheisen, jonka kanssa voit puhua muistakin, kuin tv-ohjelmista ja tuttavien enenevistä sairauksista.

Eikö olisikin kiva, jos sinulla on joku, joka pitää sinusta ja välittää sinusta vielä silloinkin, kun elämäsi ei olekaan enää niin "täyttä". Keneltä voit pyytää apua? Kenelle voit opettaa hyviä asioita?

Se vaatisi uhrauksia. Sen raskauden, jonka jälkeen vyötärösi ei ole yhtä kapea kuin ennen. Lasten kasvattamisen kaikkine vaivoineen. Mielestäni lapsiperhearki on mukavaa, useimmiten hauskaakin. Vieraita lapsia en jaksaisi kaitsea, mutta omani ovat ihania.

No herranjumala, kai sitä voi muidenkin kanssa sosialisoida kuin oman suvun. Itse kuuntelin lapsena mielelläni vieraampienkin vanhempien ihmisten kokemuksia ja elämänoppeja. En ole saanut oppeja vain omilta sukulaisiltani. Jos koen omaavani jotain mullistavaa viisautta, pystyn varmaan siirtämään sitä jollekin muullekin, joka haluaa kuunnella. Olettaen että olen itse miellyttävää seuraa.

Ja onneksi on internetti käytössä myös tulevaisuudessa, siellä viihtyy ihan hyvin maailman menoa seuraillen.

Olen omassa suvussa nähnyt, että aika paljon vanhukset ovat omissa oloissaan, vierailut harvinaisia. Ihan hyvin pärjäsivät kunnes yhteiskunta hoiti. Huom, ihan samoin olivat laitoksissa kuin lapsettomat. Itse en näe tässä massiivista eroa, mutta ehkä onkin meidän suvun kulttuurinen juttu ja kun tähän on tottunut, näyttää ihan normaalilta. Ei ole vahvoja yhteisöllisyyden perinteitä, joten eipä niitä osaa itsekään kaivata. Että en tiedä mitä he aikanaan toivoivat/odottivat, muttei siinä ainakaan uhraus tuottanut sen suurempaa. En usko, että olivat tuon tyyppisellä ajatuksella liikkeelläkään, kun itsenäisyyteen tyytyväisiä kerran olivat. Eivät mitenkään katkerilta kuitenkaan vaikuttaneet.

Eri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua olla äiti, en halua elää lapsiperhearkea enkä laittaa elämääni lapsiin. 

Olen onnellinen ilman jälkikasvua, tämä on valinta. 

Luonnossa aina heikompi geeniaines häviää kilpailun ja katoaa kierrosta. Tunnustatko siis suoraan, että olet heikompaa ainesta kuin esim. naapurin moniongelmainen 120kg Seija jolla viisi muksua eri miesten kanssa?

Ei vaan fiksu nainen ottaa selvää miesten vaatimuksista. Katselee kirjaamaansa dataa ja toteaa ettei päästä pano vaihetta pidemmälle. Saman (!) olisi voinut nykyiset kotiäiditkin tehdä. Mies rakastaa aina ja ikuisesti pelkästään saavutettuja etuja.

Eli Seijan geenit vei sinun voiton sinun älykkögeeneistä. Tämä selvä!

Miksi lapselliset aina luulee, että kaikkia kiinnostaa joku geenien jatkuminen ja mihin evoluutio vue ihmisten älykkyyden?!

Ei mua ainakaan kiinnosta pätkääkään ja muutenkin se olis maailman idiootein syy tehdä lapsi 😂

Ei yhtään kiinnosta mitä tällä pallolla tapahtuu kuolemani jälkeen. Js tiedän olevani älykkäämpi kuin valtaosa ihmisistä. Se valitettavasti on myös niin, että äly ei tuo onnea. Tajuaa liian selkeästi kuinka turhaa ihan kaikki on. Mitä tyhmempi yksilö, sitä onnellisempana puskee kakaraa tuhotulle pallolle ja luulee geeniensä jatkuvan.

Ihan vapaasti, mutta mä en jaksa eikä kiinnosta yhtään.

Eri

Ja vaikka itse jatkaisi älykkyyden ilmenemistä muiden hyödyksi, on se silti suuressa vähemmistössä aina. Älykkäät geenit saaneet jälkipolvet kärsisivät yhtälailla dystooppisesta meiningistä, kun saa todistaa hidasta törmäystä ja vielä valitettavasti myös tajuaa sen graaviuden.

Niin kauan kuin merkittävä älykkyys on poikkeus, on sen sama kuolla pois tyhmempien itsetuhoa hidastamasta

. Ehkä siinä onkin sitten heidän mahdollisuus astua askel kehityksessä eteenpäin itsensä takia, mikäli evuluutio suo. Ehkä pystyvät siihen, ehkä eivät. Ainakaan muut eivät siitä kärsi enää, vastuu jää heille ketkä sitä (yksinkertaisuuttaan) peräänkuuluttavat. Enemmistö jyrää, myös silloin kun siitä ei ole etua. Mutta se ei heitä haittaakaan, kun eivät sitä tajuakaan. Siinä on oikeastaan tilaisuus aitoon harmoniaan. Tilaisuus, jota tuskin osaavat käyttää kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on vähän off-topic, mutten malta olla tuomatta erästä näkökulmaa asiaan.

Vastauksissa on suuri osa sellaisia (oletetusti) terveen, työikäisen täyttä elämää elävien kirjoittamia. Elämä nykyisellään on hyvää ja vanhemmuudessa näkyy enemmälti vain haittapuolia.

Elämää on kuitenkin pitkälti tuon vaiheen jälkeenkin. Et ole enää töissä, sairauksia iskee itselle/kumppanille/kaveripiiriin. Kaveripiiri ajan myötä harvenee.

Teknologia kehittyy ja maailma muuttuu. Et olekaan enää tilanteen herra, kuten ennen.

Tarvitsisit jonkun sukupolvea nuoremman auttamaan/neuvomaan, miten asiat nykyisin hoidetaan. Haluaisit jonkun läheisen, jonka kanssa voit puhua muistakin, kuin tv-ohjelmista ja tuttavien enenevistä sairauksista.

Eikö olisikin kiva, jos sinulla on joku, joka pitää sinusta ja välittää sinusta vielä silloinkin, kun elämäsi ei olekaan enää niin "täyttä". Keneltä voit pyytää apua? Kenelle voit opettaa hyviä asioita?

Se vaatisi uhrauksia. Sen raskauden, jonka jälkeen vyötärösi ei ole yhtä kapea kuin ennen. Lasten kasvattamisen kaikkine vaivoineen. Mielestäni lapsiperhearki on mukavaa, useimmiten hauskaakin. Vieraita lapsia en jaksaisi kaitsea, mutta omani ovat ihania.

Tämä voi tapahtua jo huomattavasti aiemminkin juuri silloin kun se ympärille rakennettu turva & ystäväverkko hajoaa esim. kaverit pariutuvatkin ja saavat niitä lapsia. Aika ihmeellistä, että ne kaverit pysyisi siinä ympärillä staattisina vuosikymmenestä toiseen. Lapset varsinkin ja usein puoliso sen sijaan pysyy koko elämän ajan.

Onko todellakin niin, että ihmiset eivät oikeasti viihdy yksin ja tee mielellään valintaa olla yksin jos vaihtoehtona on seurassa oleminen? Että salaa on huojentunut, kun se kerran vuodessa muodon vuoksi sovittu kokoontuminen peruuntuukin jotain syystä? No, sitten ymmärrän nuo ajatukset. Eivät koske kuitenkaan minua.