Miksi miehet käpertyvät "suojaan" rintaani vasten, sen sijaan että itse vetäisivät minut omaa rintaansa vasten? Tapahtuuko teille muille nai...
Jotenkin on ruvennut melkein ärsyttämään, että minuun vetoa tunteneet miehet elämäni varrella ovat aina käpertyneet lähelle tullessaan minun rintaani vasten. Esim. makoillessa vierekkäin sängyssä, mieheni ovat aina siirtyneet alemmas, niin että voivat painaa päänsä rintaani vasten, hakeutuvat ikäänkuin alemmas, kainaloon, rintaa vasten suojaan(?) halaukseeni, nykyinen mies tekee siis samaa.
Samoin jos istuessa vierekkäin/sohvalla, mies hakeutuu alemmas ja nojaa päänsä rintaani vasten tai syliin.
MIKSI?
Minä kaipaisin ja haluaisin, että mies olisi se, joka vetäisi minut rintaansa vasten. Olisi ylempänä, vahvempana, suojaavampana ylläni. Välillä ihan tarkoituksella esim sängyssä maaten olen itse mönkinyt sitten alemmas ja miehen rintaa vasten/kainaloon, mutta kohta mies sitten on taas itse hakeutunut takaisin aiemmalle paikalleen pää rinnalleni.
Käykö teille muillekin näin? Tai oletteko ikinä edes huomioineet koko asiaa?
Olen alkanut jo miettiä huokuuko minusta jotain joka houkuttelee miehet tekemään näin (en ole mikään kookas enkä vahva, lähinnä lempeä ja pehmeän naisellinen, siis olemukselta ja luonteeltani) vai onko tämä jotenkin yleisestikin miesten tapa?
Onhan noita miehiä itselläni ollut, muttei kuitenkaan niiiin suurta määrää, että voisin vetää yleistyksiä, joten siksi arvon kanssasisaret, kertokaa kokemuksenne asiasta!
N41
Kommentit (126)
Me tehdään molemmin päin. Tasapuolisuus tässäkin asiassa.
Kerro omista tarpeistasi miehelle! Eihän tuossa auta kuin sanoa suoraan, että vaihdetaanpa vuoroja kumpi nojaa ja kumpi on nojattavana. Miten hän suhtautuu, päättele siitä eteenpäin.
Oletko kooltasi unkarilainen kuulantyöntäjä?
Vähemmästäkin hakeutuisin suojaan 🙂
Eli sukupuolirooleilla olikin väliä? Pelkkä kainaloon hakeutuminen tarpeeksi usein saa aikaseksi kuvotusreaktion koska meininki on liian feminiinistä. Mitäköhän tapahtuis, jos apn mies pillahtais itkuun raskaan työpäivän jälkeen?
Ap välttelee kysymystä lollottimiensa koosta, joten oletan niiden olevan pienet. Itse rinnat eivät ole siis syy hakeutua niiden läheisyyteen vaan muu tuki ja läheisyys. Jos lollot ovat isot ja nainen muutenkin oikeista paikoista paksu ja lempeän lämmin, on syynä sekä utareet että läheisyys itsessään.
Ymmärrän tämän aloituksen. En ole kokenut ihan samaa mutta inhoan ripustautuvaa halailua, kuin se toinen haluaisi vetää energiaa itselleen kuin aikuisvauva, ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
Eli sukupuolirooleilla olikin väliä? Pelkkä kainaloon hakeutuminen tarpeeksi usein saa aikaseksi kuvotusreaktion koska meininki on liian feminiinistä. Mitäköhän tapahtuis, jos apn mies pillahtais itkuun raskaan työpäivän jälkeen?
Et ihan kuitenkaan ymmärtänyt. Samoin voisi käydä gay-parina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on elämän suojelija.
No mikä se mies sitten on? Ja mikä tarkoitus on miehen isommalla voimalla ja kookkaudella, naiseen verraten, jos miehen tarkoitus ei olisi suojata?
Ap
Jos siinä ei ole joku ryöstö tms meneillään, niin miltä sen pitäisi sua suojella?
Tuolla "miehen pitää olla kuin kivi"- mentaliteetilla saadaan niitä jurottavia alkoholisteja, joista uskoakseni kukaan ei erityisesti pidä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on inhottavaa! Minäkin naisena kaipaan ja arvostan miehistä miestä, en mitään äidinkorviketta hakevaa sylivauvaa.
Ja itse haluat isin, ei kun aviomiehen, syliin?
Mies on onnellisempi sinkkuna. AP:n kaltaiset naiset ovat riesa. Minä, minä, minä... Ihanaa, kun nainen ajattelee vain omaa nautintoaan ja asettaa sen miehen nautinnon edelle. M45+
Ette ehkä sovi fyysisesti toisillenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä harrastan läheisyyttä ja hellyyttä vain toisten miesten kanssa. Tällöin voimme vapautuneesti kosketella toisiamme homoseksuaalisin tavoin, eikä tarvitse miettiä kaltaistesi akkojen aivoituksia. Tätä voin suositella kaikille muillekin miehille. Naisen läheisyys on kaikin tavoin inferiööriä kahden miehen väliseen rakkauteen verraten.
No niin hyvä, jatka sinä omalla linjallasi. Aloitukseni koski heteroMiehiä, tarkennukseksi, kun et näköjään ymmärtänyt.
Ap
Miestenkeskinen läheisyys on parempaa myös heteromiehille.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen kaipaa turvaa ja suojaa sukupuolesta riippumatta. Vai meinaatko että poikalapsi synnyttyään on mieluiten itsekseen ja ilman vanhemman turvaa toisin kuin tyttövauva jota pitää koko ajan suojella? Vai missä vaiheessa elmää tämä muutos mielestäsi tapahutt? Siinä vaiheessa kun sinä alat lukemaan romanttista kioskikirjallisuutta ja katsomaan rakkaushömppäleffoja teini-iän kynnyksellä?
Todellakin siis mieheni tulee minun kainalooni kun hänellä on paha mieli, ja minä halaan ja silittelen lohdutukseksi kuten hänkin minulle tekee.
Tämä on kyllä Allu, mutta okei.
Eikö se noissa sankaritarinoissakin yleensä oo se "heikko" keneltä se sankari lohtunsa ja "turvansa" saa.
Miksi olet jatkanut sitten niiden miesten kanssa jos se ärsyttää? Eikö sun pitäisi hakea sellaista vahvempaa miestä itsellesi edelleen. Ei kaikille käy noin, ainakaan kovin usein. Onko sinulle osunut turvaa hakeva miestyyppi, joka sitten hakeutuu kuin vampyyri johonkin kohtaan. Tai sitten on vaan per*oja.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen kaipaa turvaa ja suojaa sukupuolesta riippumatta. Vai meinaatko että poikalapsi synnyttyään on mieluiten itsekseen ja ilman vanhemman turvaa toisin kuin tyttövauva jota pitää koko ajan suojella? Vai missä vaiheessa elmää tämä muutos mielestäsi tapahutt? Siinä vaiheessa kun sinä alat lukemaan romanttista kioskikirjallisuutta ja katsomaan rakkaushömppäleffoja teini-iän kynnyksellä?
Todellakin siis mieheni tulee minun kainalooni kun hänellä on paha mieli, ja minä halaan ja silittelen lohdutukseksi kuten hänkin minulle tekee.
Tottakai kaikki hakevat turvaa tavallaan, juu. Mutta eivät naisetkaan työnny automaattisesti jonkun rintaan päänsä kanssa, paitsi vahingossa jos se on luontainen asento, kun mies on pitempi. Olisi outoa jos joku tökkää päätä koko ajan rintaosaan. Mitä ihmettä tapahtuu?
Onks pojat keskenään kumminkin tasapuolisia vai onko toinen aina majakka ja toinen perävaunu?
Vaikka olen pienikokoinen nainen, niin yleensä se olen ollut minä, joka päätyy hellittelijän ja silittelijän rooliin. En tiedä, miksi se menee niin, eikä se sinällään haittaa, on mukava helliä ja pitää miestä hyvänä. Toisaalta kaipaisi sitä kai joskus itsekin olla paijattavana, mutta tiedä sitten, osaisinko olla enää luontevasti vastaanottavana osapuolena.
Minun miesystäväni tykkää kun pidän päätäni hänen rinnallaan, kun pötkötellään. Minäkullä silittelen hänen hiuksiaan ja hyväilen ihan joka paikasta. Ja mies on aina pikkulusikka.
Taas saatiin yksi asia millä mollata miehiä. Palstan naiset eivät koskaan petä. Mikä seuraavaksi? AP taitaa olla takki tyhjänä, väsyneenä, mutta onnellisena.