NAISILLE: Miten toimia, jos joku mies seuraa epäilyttävästi syrjäisellä seudulla?
Itse jouduin eilen lähtemään illalla juoksuun kotia kohti, kun mies pimeässä kujilla seurasi selvästi, oli tyyliin 20 kohtaa missä kääntyä eri kohtaan, mutta seurasi minua ja välillä vilkuili taaksensa. Paikka oli niin syrjässä ettei siihen kellon aikaan illasta-yöstä ollut muita ihmisiä alueella.
Hyvin pelottava kokemus. Varsinkin kun lehdissä on ollut juttua siitä miehestä, joka on vuosikymmeniä naisia metsästänyt ja tehnyt hirveyksiä.
Miten te toimitte tai toimisitte, jos jossain missä ei ole muita ihmisiä, lähtee joku mies teitä seuraamaan?
Kommentit (1308)
Minua seurasi kerran pakettiauto, jossa oli kolme ulkomaalaisen näköistä miestä. Piilouduin yhden kaupan taakse ja ne ajelivat siinä kadulla edestakaisin koko ajan. Lopulta menin yhtä hevospolkua ja sen jälkeen metsän läpi menevää koiranpissatuspolkua pitkin kotiin. Kotimatkallani oli tuolloin useampi kohta jossa ei ole asutusta eikä kunnon valaistusta. Oli ehkä elämäni pisimmät 3km.
Pelkäsin ihan älyttömästi kun suuri pelko oli, että ne olivat huomanneet minne menin, ja pusikon läpi näin monta kertaa miten auto ajoi hitaasti tietä pitkin ja katseli mihin olin mennyt- toisaalta järkeilin että olisin ollut vielä helpompi uhri siellä hämärän valtatien varressa, kuin siellä pilkkopimeässä metsässä, jonka tunsin aika hyvin.
Onneksi isä on opettanut vähän itsepuolustusta, mutta eipä siinä yksi 55kg tyttö mahda oikeen kolmelle raavaalle miehelle mitään.
Vierailija kirjoitti:
nyt on miesvihaketju oikein viimeisen päälle
Kokemaasi tuskaan ja ahdistukseen on yksi helppo parannuskeino, tuomitse ne harvat miehet jotka lähtee pahat mielessä seurailemaan naisia. Minä tuomitsen jyrkästi naiset jotka syyttää syytöntä raiskauksesta. Sen takia minun ei tarvitse ahdistua ja huutaa nais vihaa, jos sellaisesta tapauksesta puhutaan.
Jos liikun myöhään ulkona, tarkkailen jatkuvasti ympäristöä, katson välillä myös taakseni. Puhelin, kortit pikkulaukussa kaulassa takin alla. Voin myös soittaa jollekin tutulle ja pitää juttelua yllä matkan ajan. En usko, että pärjäisin, jos kimppuuni hyökättäisiin.
Vältän viimeiseen asti liikkumista yksin. Kerran oli yhdessä alikulussa joku hiippari jäänyt odottelemaan ja odotin niin kauan että tuli joku toinen mies jonka turvin pääsin siitä alikulkutunnelista kulkemaan ilman että hiippari käy kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nyt on miesvihaketju oikein viimeisen päälle
Kokemaasi tuskaan ja ahdistukseen on yksi helppo parannuskeino, tuomitse ne harvat miehet jotka lähtee pahat mielessä seurailemaan naisia. Minä tuomitsen jyrkästi naiset jotka syyttää syytöntä raiskauksesta. Sen takia minun ei tarvitse ahdistua ja huutaa nais vihaa, jos sellaisesta tapauksesta puhutaan.
sinä oletkin varmaan ainoa nainen, joka tuomitsee naiset, jotka syyttävät syytöntä raiskauksesta. syyttömän maine on pilalla, vaikka jossain vaiheessa syytteistä luovuttaisiinkin.
Paras pyrkiä vilkkaammalle ja valaistuile reitille. Edes miehenä en jää ottamaan selvää pärjäänkö itseni kokoiselle ryöstäjälle.
Vierailija kirjoitti:
Jos pelottaa, niin soita jollekin tutulle tai sukulaiselle, harva sekopää tulee iholle jos on puhelimessa. Käytin tätä konstia itse 42-kiloisena teininä aika paljon kun tuli kuljettua monesti iltaisin vähän epämääräisillä seuduilla harrastuksista tai asemalta kotiin.
Yleensä riittää, kun jatkaa normaalisti matkaansa eikä arastele. Suurin osa näistä yksikseen seurailevista etsii pelokkaita ja epävarmoja "uhreikseen".
Ulkoilutin koiraa aina aamulla lähipuistossa joskus 5-6 aikoihin. Eräs nainen tuli useampana aamuna vastaan, menossa varmaan töihin ja huomasin jo kauas, että alkoi puhua puhelimeen muutama kymmenen metriä ennen kohtaamistamme. Puhe oli taukoamatonta. Kukaan ei puhu puhelimeen, ettei kuuntele, mitä toinen sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä mitään. Jos uskon päihittäväni juosten, juoksen. Jos en, säästän voimia tappeluun ja katselen jos ympärillä on jotain kättä pidempää. Ja psyykkaan itseni siihen tilaan, että mä oon se, jota hyökkääjän kannattaa pelätä. Olen myös päättänyt, että mieluummin tapan kuin tulen raiskatuksi. Oon lapsena kokenut aika rankkaa väkivaltaa, joten mun kipukynnys on myös aika korkea.
Etkai tosissasi kuvittele, että pärjäisit fyysisesti vahvempaa osapuolta (mies) vastaan? Tajuatko että tuollaisessa tilanteessa voi käydä hyvin huonosti?
Totta kai tajuan. Mutta tiedän myös, että taisteluhalullakin on vaikutusta. Onhan niitä sekopäänaisia, jotka on miehiä teilanneet. Oon ollut todistamassa tilannetta, jossa 160 senttisen naisen taltuttamiseen tarvittiin 3 poliisia.
Asenteeseen kuuluu se, että hyväksyn sen, että voin kuolla. Ja se tekee musta sen hullun, jolla ei ole mitään menetettävää.
Taltuttamiseen voi tarvita kolme poliisia siksi, koska poliisi miehet ei saa käyttää sellaisia otteita, jotka voi vammauttaa naisen.
Sen sijaan sellainen seuraaja, jolla on pahat mielessä niin ei niitä poliisin turvakeinoja käytä naisen taltuttamisessa.
Sun voimafantasia taitaa nyt kuulua, ettei nainen koskaan, missään olosuhteissa, voi pärjätä miehelle? Faktat on sua vastaan. Miehen tappaneita naisia on Suomen vankiloissa.
Naisella harvemmin ulkonaliikkuessa on mitään teräasetta taskussa? Ehkä olisi syytä olla linkkari.
Ongelmana se että sitä käytettään pian sinua vastaan... Siinä on one shot sitten. Mihin tuikata?
Naisen ongelma on se, että kädet ovat lyhyemmät kuin miehellä. Mies voi kaukana pysyttelemällä pitää naisen hallinnassa. Tietysti jos odottelee tarpeeksi kauan, niin voi tuikata muniin.
Jos tuikkaisi randomina miestä munille joka voi olla ihan viaton kävelijä niin siinä vaiheessa todennäköiseesti varmasti joutuu itsekkin vakavalla tavalla uhriksi. Miestä ei voisi enempää provosoida.
Mieshän varmasti odottaa sitä *tuikkausta* jalat levällään.
Vierailija kirjoitti:
Olen harrastanut judoa 6-vuotiaasta asti. Kannattaa tulla kokeilemaan, miten käy lajia taitamattoman miehen ja 32 vuotta harrastaneen naisen välisessä katutappelussa. Itseänikin ihan aidosti kiinnostaisi tietää.
Sepä ei käy kuin elokuvissa, jossa 50-kiloinen nainen vetää pataan tuplasti isompia miehiä.
Vitsinä vain: Esittää transsukupuolista ja vetää porttikongissa ison tekosellaisen housuista ja lorauttaa äänekkäästi pepsiä permantoon.
Rupeaa pissaliisan sijasta kakkakaisaksi. Kyllä lörpsähtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä mitään. Jos uskon päihittäväni juosten, juoksen. Jos en, säästän voimia tappeluun ja katselen jos ympärillä on jotain kättä pidempää. Ja psyykkaan itseni siihen tilaan, että mä oon se, jota hyökkääjän kannattaa pelätä. Olen myös päättänyt, että mieluummin tapan kuin tulen raiskatuksi. Oon lapsena kokenut aika rankkaa väkivaltaa, joten mun kipukynnys on myös aika korkea.
Etkai tosissasi kuvittele, että pärjäisit fyysisesti vahvempaa osapuolta (mies) vastaan? Tajuatko että tuollaisessa tilanteessa voi käydä hyvin huonosti?
Totta kai tajuan. Mutta tiedän myös, että taisteluhalullakin on vaikutusta. Onhan niitä sekopäänaisia, jotka on miehiä teilanneet. Oon ollut todistamassa tilannetta, jossa 160 senttisen naisen taltuttamiseen tarvittiin 3 poliisia.
Asenteeseen kuuluu se, että hyväksyn sen, että voin kuolla. Ja se tekee musta sen hullun, jolla ei ole mitään menetettävää.
Taltuttamiseen voi tarvita kolme poliisia siksi, koska poliisi miehet ei saa käyttää sellaisia otteita, jotka voi vammauttaa naisen.
Sen sijaan sellainen seuraaja, jolla on pahat mielessä niin ei niitä poliisin turvakeinoja käytä naisen taltuttamisessa.
Sun voimafantasia taitaa nyt kuulua, ettei nainen koskaan, missään olosuhteissa, voi pärjätä miehelle? Faktat on sua vastaan. Miehen tappaneita naisia on Suomen vankiloissa.
Virpi butthan oli kuuluisa miesten pieksijä. Heitteli aikamiehiä pitkin seiniä tai vetäisi nyrkillä päin näköä jos ei olemus miellyttänyt, baaritiski tyhjeni kun vipe asteli paikalle..
Jotkut on alkaneet pelätä kaikenlaista. Asun kerrostalossa ja joskus alhaalla odottaa hissiä postinjakaja, olen tulossa varaston ovesta portaikkoon niin jakaja säikähtää niin että lehdet meinaa tipahtaa käsistä. (pakoreaktio). Samalaista säikähtelyä olen huomannut jos ns. yllätetyksi tulee tummaihoinen asukas tai portaikon siivooja, tai jopa jos portaikossa tulee joku vastaan ns. yllättäen. Kaikki pelkää jokaista.
Se on ihan yksi ja sama mitä judoja olette harrastanut. Katuväkivalta tai muu fyysinen hyökkäys ei ole mikään ottelu. Siihen ei voi täysin varautua mitenkään. Jotta pystyisi toimimaan edes jotenkin pitäisi olla tottunut kohtaamaan tilanteen aiheuttama pelko, yllätyksellisyys ja epätodellisuus. Muuten jäätyy. Sitä ei voi tietää myöskään millä tavalla ja missä kohtaat. Siinä ei ole myöskään minkäänlaisia sääntöjä. Henkilöä vastaan joka on tottunut väkivaltaan ja on todella päättänyt tulla kimppuusi, on todella vaikea pysäyttää. Joku judoilija täällä olisi innolla koittamassa kuulemma satunnaishyökkääjää vastaan. Epäilen! Se on Suomikin nykyään sellainen paikka ettei varsinkaan humalassa voi toikkaroida öiseen aikaan yksinäisen naisihmisen, miksei miehenkin. Miehet saattavat joutua väkivallan kohteeksi vielä helpommin. Ei oikein ole keinoja, riskien hallinta ennalta oikeastaan ainoa tapa. Käyttää esim. taksia iltaisin ym. Mutta ei niihinkään voi luottaa. Siinäpä sitä ollaan
Nuorena kun liftattiin meillä oli aina hiuslakkapullo mukana. Takapenkille menevä otti sen valmiiksi käteen. Silmiin vaan. Koskaan ei käytetty. Kivi käteen?
Mä en raiskausta niinkään pelännyt mutta jos henki olisi viety.
Vierailija kirjoitti:
En kulje yksin sellaisilla alueilla.
Itse käyn mielummin lenkillä sellaisilla alueilla. Kun ei ole ketään, niin harvemmin on ahdistelijoitakaan. Metsässäkin on jotenkin turvallisempi olo kun kulkee itse metsässä, eikä siinä valaistulla lenkkipolulla missä jokainen näkee sinut.
Vierailija kirjoitti:
En kulje yksin sellaisilla alueilla.
Höpöhöpö, kaikki kulkee joskus ja ne alueet on ihan kaikkialla.
Itselleni kävi myös näin kerran. Ihan hyvällä alueella kävelin töistä kotiin illalla. Ei paljon ihmisiä liikenteessä. Ohitin erään miehen, joka lähti heti perääni.
Soitin ystävälleni ja lähdin juoksemaan. Mies myös lähti juoksemaan. Menin ravintolaan ja odotin siellä, kunnes ystäväni haki minut kotiin. Ravintolasta soittivat poliiseille ja kävin antamassa lausunnon seuraavalla viikolla poliisiasemalla.
Pelottavaa.
Kävin vuosia sitten itsepuolustuskurssilla. Opin siellä liikkeitä millä lamauttaa hyökkääjä hetkeksi jotta saa juoksuun etumatkaa. Kurssin vetäjä sanoi, että ennen kuin joku käy päälle kannattaa esittää arvaamatonta hullua. Semmoiseen ei kukaan halua käydä käsiksi. Sanoi, että jos alkaa vaikka laulaa Rölli-laulua niin moni pervo kääntyy kannoillaan. Kun ilmoille kajahtaa TÄSSÄ TULEE HIRMUINEN RÖLLI niin raiskaajalta menee saletisti fiilikset.
Joskus olen syyllistynyt tällaiseen seuraamiseen. Kaksi tyttöä (n. 10 vuotta) käveli edelläni. Toinen heistä vilkuili vähän väliä taakse. Sitten eräässä kohdassa tytöt menivät lasten leikkipaikalle. Pysähdyin siihen koska leikkipaikka oli pokemon go:ssa gymi, jonka valtasin. Jatkoin matkaa ja samat tytöt tulivat juuri leikkipaikalta eteeni. Suretti ajatus että tyttö varmaan pelkäsi minua ja ihan syyttä. Teki mieli huutaa että ei ole syytä pelätä, en ole heitä stalkkaamassa vaan pelaan pokemonia :D. Huuto olisi varmaan ollut vielä pelottavampaa, joten päätin vain muuttaa kävelyreittiä ja lähdin suosiolla eri suuntaan vaikka tytöt menivät reittiä jota olin aikonut mennä.
Sarjassa miehen elämää.
nyt on miesvihaketju oikein viimeisen päälle