Lue keskustelun säännöt.
Biologinen kello tikittää, otanko "ihan ookoo" miehen vai odotanko vielä?
06.12.2022 |
Tilanne on siis se, että ikää 33v ja vuosi sitten avioero miehen pettämisen takia. Olen palannut deittimarkkinoille kesällä ja sen jälkeen käynyt paljonkin treffeillä, yksi pidempi tapailukin ehti olla välissä. Tälläkin hetkellä tapailen miestä, joka on paperilla kaikin puolin hyvä. Mutta mitään romanttista vetovoimaa ei minun osaltani ole. En odota, että enää tässä iässä suhteen pitäisi olla mitään ilotulitusta ja nimenomaan kaipaisinkin nyt rauhaa ja vakautta ennen kaikkea. Mutta on vaikeaa edetä suhteessa kun kipinää ei ole. Ikäni takia koen paineita, koska haluaisin lapsen tai parikin. Mietin paljon sitä olisiko nyt parempi vaan keskittyä rakentamaan suhdetta tällaisen järjellä ajateltuna hyvän miehen kanssa vaikka se kipinä puuttuisikin? Vai voinko vielä odottaa jos löytyisi joku jossa on enemmän myös sitä romanttista kemiaa mukana. Mies on kovasti minusta kiinnostunut, olen ollut hänelle kyllä täysin rehellinen omista tunteistani eli avoimin kortein olemme. Olemme tapailleet muutaman kuukauden ajan.
Kaipaisin vähän näkökulmia.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli toinen ei ole tarpeeksi hyvännäköinen. Tämähän se rehellisyyden nimissä on lähes aina pointtina näissä, että kun on muutoin hyvä tyyppi. Jos olisi luonteeltaan kusipää, niin tuskin mitään perhejuttuja edes harkitsisit. Sepä se on, kun ihminen haluaa aina joka osa-alueelta niin hyvää pakettia.
Väärin. Ulkonäöllisesti hän on tyyppiäni. Ei tämä kemian puuttuminen ole selitettävissä millään tietyllä yksittäisellä ominaisuudella, joidenkin kanssa yhteyttä ei vaan löydy. Tämä mies on sekä ulkoisesti että luonteeltaan hyvä valinta. Mutta olo hänen seurassaan ei tunnu luonnolliselta, keskustelu tuntuu usein vaivaannuttavalta enkä koe halua olla hänen lähellään. Mutta koska tiedän hänen olevan niin sanotusti hyvä valinta, olen toivonut suhteen lähtevän ajan kanssa kehittymään. Ap
Mulla oli Tinder-taipaleeni aikana yksi tuollainen kohtaaminen, joten tavallaan ymmärrän. Tosi "sopiva" ja ihan hyvän näköinenkin, mutta musta ei vaan yksinkertaisesti tuntunut miltään. Kyllä sitä perstuntumaa kannattaa uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä elämässä on lisääntymättömyys. Kaikesta muusta luonto pystyy joustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle tulisi huonot geenit jos seksi ei miellytä miehen kanssa, tai lasta ei kuulu ollenkaan siitä syystä että geenit ei sovi yhteen. Se ettet koe mieheen vetoa on yksi merkki yhteensopimattomuudesta (myös) geneettisellä tasolla.[/quote
Uskon tähän! Raskauduin vasta tavattuani miehen, jonka kanssa oli molemminpuolista "kemiaa" ( mies näyttää, tuntuu ja tuoksuu hyvältä). Aiheesta on tehty tutkimuksiakin, kannattaa googlata, jos kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmenkympin jälkeen kun pariutuu ei ole pakko vuosia käyttää tutustumiseen ennen lapsia.
Tämä on totta. Moni lähipiirissäni on pariutunut yli kolmekymppisenä ja lapset on seuranneet aika nopeasti. Tuossa iässä ihmiset on usein jo selvillä siitä ketä ovat ja mitä haluavat eikä ole tarvetta mennä ja seikkailla yhtä paljon kuin nuorempana. Se perheen perustaminen tulee usein ihan luontevasti jo varhaisemmassa vaiheessa. Mikään määrä tutustumista ja vuosien valmistautuminen ei myöskään takaa sitä, että suhde tulee kestämään.
Tämä. Olen huomannut ettei ihmisillä ole omaa elämää. Sellainen yritetään hankkia siltä joka tulee emättimestä ja sitten kriiseillään kun elämä aloittaakin oman elämänsä, johon ei emä kuulu. Ihmissuhteita myös hankitaan vain hyötymistarkoituksessa: parisuhde juuri sitä sikiämistä varten.
Ei sulla ole tod.näk. iän puolesta mitään kiirettä vaikka kovasti pelotellaan. Suurin osa naisista tulee tutkimustenkin mukaan raskaaksi vielä nelikymppisinä. Ehkä sinuna katselisin vielä pari vuotta enkä tekisi häriköityjä päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se muutu miksikään. Odota sopivampaa miestä. Tai siis etsi itsellesi sopivampi mies.
Vierailija kirjoitti:
Ei sulla ole tod.näk. iän puolesta mitään kiirettä vaikka kovasti pelotellaan. Suurin osa naisista tulee tutkimustenkin mukaan raskaaksi vielä nelikymppisinä. Ehkä sinuna katselisin vielä pari vuotta enkä tekisi häriköityjä päätöksiä.
No ei todellakaan tule. Miten edes kehtaat levittää tuollaista hevonpaskaa. Julkiselle puolelle hedelmöityshoitoihin ei edes oteta yli 40-vuotiaita, koska onnistumisprosentit ovat niin huonoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sulla ole tod.näk. iän puolesta mitään kiirettä vaikka kovasti pelotellaan. Suurin osa naisista tulee tutkimustenkin mukaan raskaaksi vielä nelikymppisinä. Ehkä sinuna katselisin vielä pari vuotta enkä tekisi häriköityjä päätöksiä.
Ja varmasti tulee hedelmättömyyden kanssa painivia kertomaan muuta, mutta eipä ne onnistuneet ja terveet siitä meteliä pidäkään, joita on suurin osa naisista. Kolmekymppisenä hedelmättömät ovat olleet sitä yleensä jo parikymppisenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sulla ole tod.näk. iän puolesta mitään kiirettä vaikka kovasti pelotellaan. Suurin osa naisista tulee tutkimustenkin mukaan raskaaksi vielä nelikymppisinä. Ehkä sinuna katselisin vielä pari vuotta enkä tekisi häriköityjä päätöksiä.
No ei todellakaan tule. Miten edes kehtaat levittää tuollaista hevonpaskaa. Julkiselle puolelle hedelmöityshoitoihin ei edes oteta yli 40-vuotiaita, koska onnistumisprosentit ovat niin huonoja.
Haloo, niissä hoidoissa käy vaan hedelmättömät. Sellaiselle prosentit ovat tietysti huonot. Mutta suurin osa ei mitään hoitoja edes tarvitse. Koetapa nähdä sen oman kuplan ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli AP ihan tosissaan miettii täällä että alkaisi vakavaan suhteeseen ja hankkimaan lapsia sellaisen miehen kanssa, johon hän ei tunne mitään vetovoimaa?
AP, tuohan on aivan psykopaattista toimintaa! Sairasta touhua sinulta huijata viaton mies tuollaiseen suhteeseen. Toivottavasti kyseinen mies tajuaa minkälainen käärme olet.
Vierailija kirjoitti:
Eli AP ihan tosissaan miettii täällä että alkaisi vakavaan suhteeseen ja hankkimaan lapsia sellaisen miehen kanssa, johon hän ei tunne mitään vetovoimaa?
AP, tuohan on aivan psykopaattista toimintaa! Sairasta touhua sinulta huijata viaton mies tuollaiseen suhteeseen. Toivottavasti kyseinen mies tajuaa minkälainen käärme olet.
Bb-laura vai selviytyjät karoliina? :D eikö mm. ne ole mielestäsi käärmeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle siis kelpaa oikein hyvin hyvä ja tavallinen mies jonka seurassa on mukavaa olla, en odota mitään ilotulitusta enkä kummallista. Mutta kyllä jonkinlaista vetovoimaa minusta pitäisi olla, koska tällä hetkellä ei edes tee mieli olla tämän miehen lähellä. Olen halunnut antaa suhteelle aikaa kehittyä enkä ole halunnut tehdä hätiköityjä ratkaisuja, joskus vaikean alun jälkeen suhteesta voi kehittyä oikein hyvä. Mutta en tiedä onko tässä mitään mahdollisuuksia enää muuksi kehittyä, kun tapailtu on jo useampi kuukausi. Ap
Onko miehen lähellä oleminen ikävää ja vastenmielistä, vaiko vain ei tunnu mitenkään erityiseltä? Jos vastenmielistä, lopeta suhde. Jos mitäänsanomatonta, ja olet asiasta rehellinen ja tilanne on miehelle ok, niin mikä ettei voisi jatkaakin. Mutta silloin se on mitäänsanomatonta luultavasti aina.
Vierailija kirjoitti:
Eli AP ihan tosissaan miettii täällä että alkaisi vakavaan suhteeseen ja hankkimaan lapsia sellaisen miehen kanssa, johon hän ei tunne mitään vetovoimaa?
AP, tuohan on aivan psykopaattista toimintaa! Sairasta touhua sinulta huijata viaton mies tuollaiseen suhteeseen. Toivottavasti kyseinen mies tajuaa minkälainen käärme olet.
Millä tavalla huijaan, kun olen ollut miehelle täysin rehellinen tunteistani ja ajatuksistani? Hän tietää koko ajan missä mennään ja on itse valinnut antaa minulle ja suhteelle aikaa. Olen sanonut hänelle, että hän on vapaa lähtemään milloin vain. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika varhaista ajatella lasta miehen kanssa, jonka kanssa et ole edes mennyt sänkyyn :D taitaa tosiaan kello tikittää kuin Big Ben
Niin tässähän ei ole nyt ajateltu sitä lasta hankkia saman tien. Kyse on sen pohdinnassa onko tällä suhteella tulevaisuutta sen verran, että tässä suhteessa MYÖHEMMIN voisi ajatella perheen perustamista. Pakkohan näitä asioita on punnita jo tässä vaiheessa jotta tietää kannattaako suhdetta jatkaa. Ap
No jos useita kuukausia tapailette ilman että tekee mieli mennä sänkyyn niin aika heikolta näyttää suhteen tulevaisuus. Ilmeisesti hylkiminen on molemminpuolista, kerta mieskään ei ole tehnyt siihen suuntaan aloitetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli AP ihan tosissaan miettii täällä että alkaisi vakavaan suhteeseen ja hankkimaan lapsia sellaisen miehen kanssa, johon hän ei tunne mitään vetovoimaa?
AP, tuohan on aivan psykopaattista toimintaa! Sairasta touhua sinulta huijata viaton mies tuollaiseen suhteeseen. Toivottavasti kyseinen mies tajuaa minkälainen käärme olet.
Millä tavalla huijaan, kun olen ollut miehelle täysin rehellinen tunteistani ja ajatuksistani? Hän tietää koko ajan missä mennään ja on itse valinnut antaa minulle ja suhteelle aikaa. Olen sanonut hänelle, että hän on vapaa lähtemään milloin vain. Ap
Aikamoisen nössykän olet löytänyt.
Älä tyydy. Tulet katkeraksi ja mies myös koska erkanette fyysisesti täysin viimeistään niiden lasten tultua.
Itse olln jo luovuttamassa kanssa mutta deittasin ja deittasin ja deittasin ja sitten se kolahti. Ja kovaa. Ensimmäistä kertaa elämässä järjetön molemminpuolinen tunne heti ensitreffeillä ja tiesimme molemmat että se on tässä. Kihloissa 3kk jälkeen, naimisissa 2 v ja nyt odotan lastamme. Eikä himo ole lähtenyt vaan koen että se tulee kannattelemaan niinä hetkinä kun menee huonosti. Että muistaa kuinka sukat todella pyöri jaloissa ja vietimme päiviä sängyssä. Edelleen molemmilla silmissä se leikkisä tunne, vaikka syvyyttä tullut lisää. Nyt vasta elän, hänen kanssaan.
Ensimmäinen avioliittoni kesti miltei 20 vuotta, ja menin järkiavioon. Suuria tunteina ei ollut, mutta pärjäilin, ihan kivaa oli yhdessä. Se johti sitten siihen että lapsen tultua jäädyin täysin. Sanoinkin miehelle, etten halua enää seksiä. Se oli aina minulle mekaanista suorittamista. Sehän johti sitten eroon.
Nyt elän, ja tunnen, ja olen onnellinen.
Mies piereskelee ja röyhtäilee koko ja nauraa päälle. Juo kaljaa ja kattoo telkkaria. Käy kavereiden kanssa ulkona joka viikko. Ei käy turhaan suihkussa joka viikko. Vaihtaa sukat ja kalsarit naapurin kanssa .Kiroilun kun jättää pois niin ei oikeastaan sano mitään. Harrastaa lähinnä pornon katselua läppäriltä ja perseiden arvostelua jos suu ei ole täynnä ruokaa . Yleis sivistys on olematon. Puhuu kavereiden kanssa auton moottorista ja pillusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista keroa miehellekin että sen ainoa arvo on siittiöt kun et kerta etsi mitään muuta kuin siittäjää
Ei kukaan nainen tarvitse miestä vain siittäjäksi. Sen voi hoitaa klinikalla. Eiköhän tässä kuitenkin ole toive, että toisen kanssa kehittyisi myös hyvä parisuhde. Jos kaipaa vain siittäjää ei mieti tällaisia asioita.
Klinikalla 😂, joo kaikki onkin varakkaita ja haluaa luonnottomin keinoin tiineeksi...
Kyllä kuule moni haluaa mieheltä vain spwrmaa ei parisuhdetta, kun biologinen kello alkaa kilkattaa.
Miehiä löytyy esim baarista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko edennyt sänkyhommiin tuon miehen kanssa? Tuntuuko suorastaan ällöttävältä vai ookoolta mutta ei kihelmöivältä? Sellaista miestä en ottaisi, jonka kosketus ällöttää. Siinä olisi jo vaikea feikata kenellekään, että kyse on rakkausliitosta, ja myös vaikea olla itse onnellinen.
Tyytymisessä mua häiritsis eniten se, että se mun oikea saattaisi vielä kävellä vastaan juuri, kun yhteiset lapset sen järkiavioliittomiehen kanssa on tehty. Riippuu vähän omista moraalisista painotuksista, kuinka pahana tätä tilannetta sitten pitäisi.
Ei olla edetty, en tunne läheisyyttä yhtään luontevaksi hänen kanssaan. Olen ajatellut jos asia muuttuu tutustumisen myötä, mutta enpä tiedä. Ap
Ei kannata jatkaa, ei sitä intohimoa tule jos ei ole vielä tullut. Ei myöskään kannata mallailla tuosta isää lapsilleen koska eroonhan tuo johtaisi, ja siinä on aina omat vaikeutensa. Jos itsellinen äitiys tai munasolujen pakastaminen ei ole vaihtoehtoja niin vähän äkkiä takaisin markkinoille. Tinderissä kyllä on maailman ankeinta olla naisena, jolla on kiire. Tiedän kokemuksesta.
Vähäjärkistä olla Tinderissä, eli panosuhteen etsintä -sovelluksessa, etsimässä tulevaa aviomiestä ja lasten isää.
Tämä on totta. Moni lähipiirissäni on pariutunut yli kolmekymppisenä ja lapset on seuranneet aika nopeasti. Tuossa iässä ihmiset on usein jo selvillä siitä ketä ovat ja mitä haluavat eikä ole tarvetta mennä ja seikkailla yhtä paljon kuin nuorempana. Se perheen perustaminen tulee usein ihan luontevasti jo varhaisemmassa vaiheessa. Mikään määrä tutustumista ja vuosien valmistautuminen ei myöskään takaa sitä, että suhde tulee kestämään.