Biologinen kello tikittää, otanko "ihan ookoo" miehen vai odotanko vielä?
Tilanne on siis se, että ikää 33v ja vuosi sitten avioero miehen pettämisen takia. Olen palannut deittimarkkinoille kesällä ja sen jälkeen käynyt paljonkin treffeillä, yksi pidempi tapailukin ehti olla välissä. Tälläkin hetkellä tapailen miestä, joka on paperilla kaikin puolin hyvä. Mutta mitään romanttista vetovoimaa ei minun osaltani ole. En odota, että enää tässä iässä suhteen pitäisi olla mitään ilotulitusta ja nimenomaan kaipaisinkin nyt rauhaa ja vakautta ennen kaikkea. Mutta on vaikeaa edetä suhteessa kun kipinää ei ole. Ikäni takia koen paineita, koska haluaisin lapsen tai parikin. Mietin paljon sitä olisiko nyt parempi vaan keskittyä rakentamaan suhdetta tällaisen järjellä ajateltuna hyvän miehen kanssa vaikka se kipinä puuttuisikin? Vai voinko vielä odottaa jos löytyisi joku jossa on enemmän myös sitä romanttista kemiaa mukana. Mies on kovasti minusta kiinnostunut, olen ollut hänelle kyllä täysin rehellinen omista tunteistani eli avoimin kortein olemme. Olemme tapailleet muutaman kuukauden ajan.
Kaipaisin vähän näkökulmia.
Kommentit (169)
Jos pettämisestä ja avioerosta on vasta vuosi, ei varmastikaan ole vielä emotionaalisesti valmis seuraavaan täysipainoiseen suhteeseen.
Joten odottamaan minä neuvoisin. Se on karmeaa kaikille, jos lempi leiskahtaa sitten kun lapset on tehty järkiliittoon.
Vierailija kirjoitti:
Et tunne itsellistä äitiyttä omaksesi?
Oletko sitten ajatellut sitä että kun ja jos otat jonkun "ihan ok" saatat hyinkin olla yh-äiti muutaman vuoden päästä.
Näitä on tullut nähtyä. Lyhytnäköisesti hosutaan ja tulos on sen mukainen.
Koen myöhemmin yksinhuoltajaksi jäämisen eri asiana kuin sen, että olisin alusta lähtien yksin ja sitä toista vanhempaa ei olisi alun perinkään ollut mukana. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja täällä. Sulla voi hyvin olla monta vuotta aikaa saada lapsi, en tyytyisi sinuna vaan jatkaisin treffailua. Tiedän useita jotka pariutuneet vasta 34-35 vuotiaina ja silti saaneet lapsia. Ei yhtään tavatonta nykyään. Hedelmällisyyden voi myös tutkituttaa.
Tilastot ei valehtele. Hedelmällisyys alkaa heiketä selvästi kolmevitosena, ja kun jokainen normaali ihminen haluaa kuitenkin myös tutustua ensin niin ap:n äissä olisi hyvä jo vähintään tuntea se ihminen, jonka kanssa ajatteli lisääntyä. Aina löytyy tietysti näitä anekdootteja ihmisistä, jotka ovat lisääntyneet luomuna lähempänä neljää kymppiä, mutta se on vuosi vuodelta epätodennäköisempää. Ja kun ap ilmoitti että esim. kymppitonni on paljon niin jos niihin hedelmöityshoitoihin joutuu siinä neljän kympin lähestyessä menemään nii siellä ei se kymppitonni vielä riitä mihinkään.
Näin on, mutta tilasto ei kerro automaattista totuutta yksittäisestä ihmisestä. Olemme yksilöitä ja tapauksia on laidasta laitaan, osa ei saa lapsia enää 25-vuotiaana ja osaa saa helposti 40-vuotiaanakin. Eli tilastosta ei voi vetää yksioikoista johtopäätöstä kenenkään kohdalla, yksilöllisiä eroja on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin pari vuotta sitten juuri tuossa tilanteessa. Valitsin sen "ok"-miehen (joskin meillä kyllä oli jonkinlaista vetovoimaakin) mutta yrittämään päästiin tutustumisvaiheen jälkeen vasta kun olin 36, ja nyt lapsia ei ole enää kuulunut. Jos sulla on rahaa, suosittelen pakastamaan munasoluja. Jos ei ole ja haluat varmasti lapsen, mutta *MITÄÄN* vetovoimaa ei ole, kannattaa erota ja yrittää äidiksi itsellisesti.
Ei tuo itsellinen äitiys kyllä tunnu omalla kohdalla tällä hetkellä vaihtoehdolta. Munasolujen pakastaminen ilmeisesti maksaa useita tuhansia euroja, eipä ole sellaiseenkaan varaa. Ap
Jos jokunen tuhat euroa on liian iso summa niin sitten ei oikeastaan kannata hankkia lapsia ollenkaan. Siitä plussastahan se rahanmeno vasta alkaa.
Olen siis lukenut, että nämä voi maksaa kymppitonninkin. Ei mulla ole yhtäkkiä irrottaa sellaista rahamäärää. Ap
Mitä olet sitten tehnyt viimeiset 10v?
Työskennellyt hoitoalalla matalalla palkalla, mennyt naimisiin ja rakentanut kodin miehen kanssa joka lähti. Ei mulla ole kymmeniä tuhansia euroja valitettavasti säästöistä irrotettavaksi tuosta vaan. Ap
Mitä jäi erotuksena talon myynnistä ja yksiön hankkimisesta?
Minkä talon? Kummallisia oletuksia täällä. Ei me voida tietää mikä toisten elämäntilanne on ollut.
No juurihan siinä puhuttiin rakentamisesta johon rahat on menneet.
En puhunut rakentamisesta sen kirjaimellisessa merkityksessä. Ei ole ollut mitään taloa. Ap
Nauti elämästä sekä miesten huomiosta ja katsele samalla rauhassa sitä oikeaa. Anna kellon käydä, älä sitä murehdi.
Bulgariassa on edullisin keinohedelmöitys. Pelkän sperman saat 500e Puolan klinikalta. Luovuttajan pystyy valitsemaan. Nimeä et tietenkään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Nauti elämästä sekä miesten huomiosta ja katsele samalla rauhassa sitä oikeaa. Anna kellon käydä, älä sitä murehdi.
Sanoisit kai aikapommistakin samaa.
Itse kyllä tiedän moniakin sinun iässäsi ja vanhempina puolison löytäneitä ja perheen perustaneita. Että ei se 33v ikä kyllä tarkoita sitä, että pitäisi tyytyä mihinkään. En suosittele sitä, ero on myöhemmin melko varmasti edessä.
Ystäväni sai saman tuomion 21 vuotiaana.
Otti ok miehen, sai 3 lasta 5 vuodessa. Tämän jälkeen todettiin hedelmättömäksi.
Pari v meni ja ero tuli.
Jos mies on täysjärkinen, sanoisin kyllä lapselle
Vierailija kirjoitti:
Olin pari vuotta sitten juuri tuossa tilanteessa. Valitsin sen "ok"-miehen (joskin meillä kyllä oli jonkinlaista vetovoimaakin) mutta yrittämään päästiin tutustumisvaiheen jälkeen vasta kun olin 36, ja nyt lapsia ei ole enää kuulunut. Jos sulla on rahaa, suosittelen pakastamaan munasoluja. Jos ei ole ja haluat varmasti lapsen, mutta *MITÄÄN* vetovoimaa ei ole, kannattaa erota ja yrittää äidiksi itsellisesti.
Ensinnäkään tuon ikäinen nainen ei valitse enää mitään ja toisekseen teille ei ole enää tarjolla niitä komeita jännämiehiä vaan ainoastaan noita ok miehiä. Vain nuori nainen voi saada miehen, jonka kanssa"on kipinää" ja sitä"kipinää"sillä miehellä on kaikkien muidenkin naisten kanssa josta apn miehen pettäminenkin kertoo
Laajenna metsästysmaita:
Millionairematch, Rosebrides, Iskuri, amoremi.ee (selaa alas asti) edellä olevissa haetaan tasa-arvoon uskovia suhteita.
Emäntäkatalogi. Pukeudu ja luo ilmoitus teeman mukaan. Et siedä rumaa puhetapaa. Googleta käyttäjä. Maininta ootko sub vai dom:
https://www.singlefarmersdating.com/
https://www.farmersdatingapp.com/
https://www.farmersonly.com/
https://www.seeking.com/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja täällä. Sulla voi hyvin olla monta vuotta aikaa saada lapsi, en tyytyisi sinuna vaan jatkaisin treffailua. Tiedän useita jotka pariutuneet vasta 34-35 vuotiaina ja silti saaneet lapsia. Ei yhtään tavatonta nykyään. Hedelmällisyyden voi myös tutkituttaa.
Tilastot ei valehtele. Hedelmällisyys alkaa heiketä selvästi kolmevitosena, ja kun jokainen normaali ihminen haluaa kuitenkin myös tutustua ensin niin ap:n äissä olisi hyvä jo vähintään tuntea se ihminen, jonka kanssa ajatteli lisääntyä. Aina löytyy tietysti näitä anekdootteja ihmisistä, jotka ovat lisääntyneet luomuna lähempänä neljää kymppiä, mutta se on vuosi vuodelta epätodennäköisempää. Ja kun ap ilmoitti että esim. kymppitonni on paljon niin jos niihin hedelmöityshoitoihin joutuu siinä neljän kympin lähestyessä menemään nii siellä ei se kymppitonni vielä riitä mihinkään.
Näin on, mutta tilasto ei kerro automaattista totuutta yksittäisestä ihmisestä. Olemme yksilöitä ja tapauksia on laidasta laitaan, osa ei saa lapsia enää 25-vuotiaana ja osaa saa helposti 40-vuotiaanakin. Eli tilastosta ei voi vetää yksioikoista johtopäätöstä kenenkään kohdalla, yksilöllisiä eroja on paljon.
Tämä argumentointi onkin hyvä esimerkki siitä katteettomasta optimismista, jonka vuoksi moni ajattelee että näitä asioita voi lykätä aivan loputtomiin. Että sehän on vain tilasto, ja juuri minä varmasti olen se onnekas poikkeus joka raskautuu ongelmitta 42-vuotiaana. Lapsia ei pidä yrittää, jos niitä ei täysin varmasti halua, mutta jos haluaa niin on silkkaa typeryyttä venyttää projektia sinne neljän kympin korville jonkinlaisten täydellisten olosuhteiden ja täydellisen kumppanin toivossa.
Eihän tässä ole sanottu, että voisi lykätä loputtomiin. Sanottiin vaan, että tilasto ei automaattisesti kerro yksittäisestä ihmisestä. Ei siihen pidä tuudittautua, mutta ei myöskään pidä kuvitella, että jokaisen ihmisen kohdalla hedelmällisyys romahtaa tietyssä iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tunne itsellistä äitiyttä omaksesi?
Oletko sitten ajatellut sitä että kun ja jos otat jonkun "ihan ok" saatat hyinkin olla yh-äiti muutaman vuoden päästä.
Näitä on tullut nähtyä. Lyhytnäköisesti hosutaan ja tulos on sen mukainen.
Koen myöhemmin yksinhuoltajaksi jäämisen eri asiana kuin sen, että olisin alusta lähtien yksin ja sitä toista vanhempaa ei olisi alun perinkään ollut mukana. Ap
Mielenkiintoista, siis tahaton yksinhuoltajuus olisi sinusta parempi asia kuin itsellinen äitiys? Yritän saada tuosta ajatuksesta kiinni mutten ihan onnistu. Mikä siinä on parempaa, elarit ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin pari vuotta sitten juuri tuossa tilanteessa. Valitsin sen "ok"-miehen (joskin meillä kyllä oli jonkinlaista vetovoimaakin) mutta yrittämään päästiin tutustumisvaiheen jälkeen vasta kun olin 36, ja nyt lapsia ei ole enää kuulunut. Jos sulla on rahaa, suosittelen pakastamaan munasoluja. Jos ei ole ja haluat varmasti lapsen, mutta *MITÄÄN* vetovoimaa ei ole, kannattaa erota ja yrittää äidiksi itsellisesti.
Ensinnäkään tuon ikäinen nainen ei valitse enää mitään ja toisekseen teille ei ole enää tarjolla niitä komeita jännämiehiä vaan ainoastaan noita ok miehiä. Vain nuori nainen voi saada miehen, jonka kanssa"on kipinää" ja sitä"kipinää"sillä miehellä on kaikkien muidenkin naisten kanssa josta apn miehen pettäminenkin kertoo
Todellakin nainen voi valita missä iässä tahansa. Ei ikinä ole pakko tyytyä mihinkään vain biologian takia, koska nainen voi saada lapsen myös ilman miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tunne itsellistä äitiyttä omaksesi?
Oletko sitten ajatellut sitä että kun ja jos otat jonkun "ihan ok" saatat hyinkin olla yh-äiti muutaman vuoden päästä.
Näitä on tullut nähtyä. Lyhytnäköisesti hosutaan ja tulos on sen mukainen.
Koen myöhemmin yksinhuoltajaksi jäämisen eri asiana kuin sen, että olisin alusta lähtien yksin ja sitä toista vanhempaa ei olisi alun perinkään ollut mukana. Ap
Mielenkiintoista, siis tahaton yksinhuoltajuus olisi sinusta parempi asia kuin itsellinen äitiys? Yritän saada tuosta ajatuksesta kiinni mutten ihan onnistu. Mikä siinä on parempaa, elarit ehkä?
Ei ole kyse rahasta. Jotenkin koen vaan, että on eri asia saada kuitenkin elää jonkun kanssa yhdes se raskauden suunnitteluvaihe, raskausaika ja kokea lapsen syntymä yhdessä. On se minusta eri asia, jos ero tulee myöhemmin ja sen jälkeen jää yksin. En osaa tämän paremmin selittää. En sulje itsellistä äitiyttä täysin pois, mutta en juuri nyt osaa ajatella sitä. Ap
Perhe ei ole mikään ihmisoikeus vaan sen eteen tulee tehdä paljon työtä ja tarvittaessa tinkiä omista kriteereistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja täällä. Sulla voi hyvin olla monta vuotta aikaa saada lapsi, en tyytyisi sinuna vaan jatkaisin treffailua. Tiedän useita jotka pariutuneet vasta 34-35 vuotiaina ja silti saaneet lapsia. Ei yhtään tavatonta nykyään. Hedelmällisyyden voi myös tutkituttaa.
Tilastot ei valehtele. Hedelmällisyys alkaa heiketä selvästi kolmevitosena, ja kun jokainen normaali ihminen haluaa kuitenkin myös tutustua ensin niin ap:n äissä olisi hyvä jo vähintään tuntea se ihminen, jonka kanssa ajatteli lisääntyä. Aina löytyy tietysti näitä anekdootteja ihmisistä, jotka ovat lisääntyneet luomuna lähempänä neljää kymppiä, mutta se on vuosi vuodelta epätodennäköisempää. Ja kun ap ilmoitti että esim. kymppitonni on paljon niin jos niihin hedelmöityshoitoihin joutuu siinä neljän kympin lähestyessä menemään nii siellä ei se kymppitonni vielä riitä mihinkään.
Näin on, mutta tilasto ei kerro automaattista totuutta yksittäisestä ihmisestä. Olemme yksilöitä ja tapauksia on laidasta laitaan, osa ei saa lapsia enää 25-vuotiaana ja osaa saa helposti 40-vuotiaanakin. Eli tilastosta ei voi vetää yksioikoista johtopäätöstä kenenkään kohdalla, yksilöllisiä eroja on paljon.
Tämä argumentointi onkin hyvä esimerkki siitä katteettomasta optimismista, jonka vuoksi moni ajattelee että näitä asioita voi lykätä aivan loputtomiin. Että sehän on vain tilasto, ja juuri minä varmasti olen se onnekas poikkeus joka raskautuu ongelmitta 42-vuotiaana. Lapsia ei pidä yrittää, jos niitä ei täysin varmasti halua, mutta jos haluaa niin on silkkaa typeryyttä venyttää projektia sinne neljän kympin korville jonkinlaisten täydellisten olosuhteiden ja täydellisen kumppanin toivossa.
Eihän tässä ole sanottu, että voisi lykätä loputtomiin. Sanottiin vaan, että tilasto ei automaattisesti kerro yksittäisestä ihmisestä. Ei siihen pidä tuudittautua, mutta ei myöskään pidä kuvitella, että jokaisen ihmisen kohdalla hedelmällisyys romahtaa tietyssä iässä.
Ja kukaanhan ei myöskään noin väittänyt. Omaa hedelmällisyyttään ei kuitenkaan pysty kattavasti ja täydellä varmuudella tutkimaan varsinkaan etukäteen. Kaikki saatavilla olevat arvot ovat suuntaa antavia, ja lähinnä hyvin selvät hedelmättömyyden osatekijät pystytään testeissä varmuudella osoittamaan. Kukaan ei pysty kertomaan vaikka 34-vuotiaalle tämän verikoetuloksista, että "onneksi olkoon, sulla on vielä 5 vuotta aikaa!" Mutta antaa olla, en nyt viitsi jatkaa tätä älyvapaata jankkaamista enempää kun näen että tämä tuskin johtaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja täällä. Sulla voi hyvin olla monta vuotta aikaa saada lapsi, en tyytyisi sinuna vaan jatkaisin treffailua. Tiedän useita jotka pariutuneet vasta 34-35 vuotiaina ja silti saaneet lapsia. Ei yhtään tavatonta nykyään. Hedelmällisyyden voi myös tutkituttaa.
Tilastot ei valehtele. Hedelmällisyys alkaa heiketä selvästi kolmevitosena, ja kun jokainen normaali ihminen haluaa kuitenkin myös tutustua ensin niin ap:n äissä olisi hyvä jo vähintään tuntea se ihminen, jonka kanssa ajatteli lisääntyä. Aina löytyy tietysti näitä anekdootteja ihmisistä, jotka ovat lisääntyneet luomuna lähempänä neljää kymppiä, mutta se on vuosi vuodelta epätodennäköisempää. Ja kun ap ilmoitti että esim. kymppitonni on paljon niin jos niihin hedelmöityshoitoihin joutuu siinä neljän kympin lähestyessä menemään nii siellä ei se kymppitonni vielä riitä mihinkään.
Näin on, mutta tilasto ei kerro automaattista totuutta yksittäisestä ihmisestä. Olemme yksilöitä ja tapauksia on laidasta laitaan, osa ei saa lapsia enää 25-vuotiaana ja osaa saa helposti 40-vuotiaanakin. Eli tilastosta ei voi vetää yksioikoista johtopäätöstä kenenkään kohdalla, yksilöllisiä eroja on paljon.
Tämä argumentointi onkin hyvä esimerkki siitä katteettomasta optimismista, jonka vuoksi moni ajattelee että näitä asioita voi lykätä aivan loputtomiin. Että sehän on vain tilasto, ja juuri minä varmasti olen se onnekas poikkeus joka raskautuu ongelmitta 42-vuotiaana. Lapsia ei pidä yrittää, jos niitä ei täysin varmasti halua, mutta jos haluaa niin on silkkaa typeryyttä venyttää projektia sinne neljän kympin korville jonkinlaisten täydellisten olosuhteiden ja täydellisen kumppanin toivossa.
Eihän tässä ole sanottu, että voisi lykätä loputtomiin. Sanottiin vaan, että tilasto ei automaattisesti kerro yksittäisestä ihmisestä. Ei siihen pidä tuudittautua, mutta ei myöskään pidä kuvitella, että jokaisen ihmisen kohdalla hedelmällisyys romahtaa tietyssä iässä.
Ja kukaanhan ei myöskään noin väittänyt. Omaa hedelmällisyyttään ei kuitenkaan pysty kattavasti ja täydellä varmuudella tutkimaan varsinkaan etukäteen. Kaikki saatavilla olevat arvot ovat suuntaa antavia, ja lähinnä hyvin selvät hedelmättömyyden osatekijät pystytään testeissä varmuudella osoittamaan. Kukaan ei pysty kertomaan vaikka 34-vuotiaalle tämän verikoetuloksista, että "onneksi olkoon, sulla on vielä 5 vuotta aikaa!" Mutta antaa olla, en nyt viitsi jatkaa tätä älyvapaata jankkaamista enempää kun näen että tämä tuskin johtaa mihinkään.
Ei tietenkään pysty täydellä varmuudella tutkimaan. Iästä riippumatta yhtään kukaan ei voi etukäteen tietää paljonko aikaa on vai onko sitä yhtään. Ei missään iässä varmuutta ole mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset kärttävät ja kinuavat liikakansoitusta?
Miksi inceleillä on pakkomielle hedelmällisyydestä ja siittämisestä? Miksei miehet viitsi ehkäistä?
Juuri sen takia, kun ovat inceleitä.
Tuossa unohtuu aina se että se lähestyvä mies saattaa olla epätoivoinen ja päällimmäisenä ajatuksena vain muuttaa status sinkusta varatuksi kun muillakin kavereilla on naiset.