Millaisia toistuvia tilanteita koette unissa?

Näen usein unta, että olen jonkin ison jengin piirittämä ja yritän jutella itseni tilanteesta irti kovasti selittämällä mahdollismman loogisesti, mutta sanat jäävät suppuun - joskus joku käy kimppuun ja taistelen hänen kanssaan huonoin seurauksin..

Usein jatkumona yritän nousta portaita ystävieni kanssa ylös, mutta omalla kohdallani ne ovat ylettömän jyrkät ja voimani ei tahdo millään riittää portaisiin, vaikka kuinka ponnistelen.

Siihen ponnisteluun usein siten heräänkin.

Olen lukiossa, mutta ollut jostain syystä pitkään pois koulusta (todennäköisesti omin luvin), enkä tiedä mitä kirjoja pitäisi olla mukana, mitä läksyjä tehtynä ja mihin luokkaan pitäisi mennä. Koulukin vaikuttaa muuttuneen erilaiseksi sillä välin kun olen ollut jossain. Toisessa versiossa olen ulkomailla ja pitäisi hoitaa jokin tärkeä asia, mutta ei mitään tietoa mikä enkä edes tiedä missä tarkkaan ottaen olen.

Minulla on hirmu usein lentämisunia.

Joskus olen ties missäkin härvelissä olevinaan ja lennän korkeuteen... ja mahasta ottaa ihan sikana.

Parhaat ovat ne unet, joissa lennän muuten vaan ja joka kerta niissä unissa ajattelen, että miten maailma ällistyisikään, kun hyppäisin pituutta 35 metriä jne.

Noiden unien jälkeen herääminen on melkein pettymys.

Näen unia, että olen jonkun suuren, kuohuvan veden äärellä. Pelkään vettä.

Näen jatkuvasti unia, joissa vaeltelen suurissa vanhoissa taloissa, joissa on paljon sokkeloita, uusia huoneita ja rappuja. Huoneissa on erikoisia, outoja asioita. Tunnelma on jännittynyt, vähän pelottavakin.

Yleensä talot ovat tyhjiä mutta viimeksi vastaan tuli pimeästä huoneesta haltiasotureita mithrilistä tehdyissä koristeellisissa rintahaarniskoissaan.

Viime yönä oli taas niin hämärä uni ettei mitään yhteyttä omaan elämään.

Ajelin unessa vanhalla rämällä pakettiautolla, ja poliisi pysäytti koko ajan ja valitti pikkuasioista.

Tyyliin, tämä johto repsottaa, tämä oven lukko on jäykkä, jne.

Semmoista koko yö. Ei mitään yhteyttä omaan elämään.

Vaellan isoissa toimistotaloissa tai tehtaissa, ja kodin ja työpaikan väliset matkat ovat seuduilla, joissa en ole todellisuudessa kulkenut.

Viime yön unessa olin taas isossa rakennuksessa, jossa piti liikkua hissillä. Hissin lattia oli korvattu vanerilevyllä, jonka eteen jäi ovelta päin kymmeniä senttejä tyhjää tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Kävelen sademetsän/viidakon/metsän läpi. Savun makean veden ääreen äärettömän janoissani. POlvistun juomaan. Nostaessani katseeni näen tumman ( no - eli siis mustan. Onko poc-nykyään korrekti termi? ), kauniin naisen. 

Rakastun välittömästi.

Myöhemmin asumme kylässä ja meille on kaunis lapsi. Yhteisö hyväksyy minut jäseneksi ja teen fyysistä työtä päivät yhteisen hyvän eteen. 

Paikan nimi on Mansala. Asun bambumajassa numero 547 ja olen niin onnellinen. Tunnen, kuinka elämälläni on syvällinen merkitys.

Sori, nyt naurattaa😊. Luin kahdesti että asun b a j a m a j a s s a...

Tosi usein nykyään näen unia edesmenneistä. He ovat sen ikäisiä kuin kuollessaan ja minä olen oman ikäinen... ts äitini on kasikymppinen ja minä reilut kuuskymmentä. Usein on juhlat ja touhutaan tarjottavaa. Sit muistetaan, et lehmät pitää lypsää yms. Aina on paljon vieraita ja kaikenlaista kiirettä...

Karja ollut kotitilaltani pois yli 20v.

Toistuvia unia on loputtomat portaat ja osassa nekin puuttuu enkä pääse eteenpäin.

Erikoista kun olen aina asunut alakerroksessa.

Pelottavimpia unia on enneunet.

Vierailija kirjoitti:

Näen aika usein unta missä hampaani alkavat yksi kerrallaan heilumaan. Ne eivät koskaan irtoa, mutta ovat siinä ihan rajalla ja tiedän hyvin että kohta minulla puuttuu puolet hampaista. Unessa se on aina aivan kammottavaa, mikä on vähän hassua koska hereillä keksin kymmeniä asioita mitkä pelottavat pelkästään terveysosa-alueella enemmän, ja tulisin todennäköisesti pärjäämään ihan hyvin tuossa tilanteessa.

Toinen toistuva uni on myöhästyminen töistä. Eteen tulee koko ajan esteitä miksi en pääse perille asti, aika kuluu hurjaa vauhtia ja kun kello alkaa lähestyä neljää ja työpäivän päättymistä, olen edelleen matkalla töihin. Jostain syystä en voi tiedottaa tästä kellekään ja olen satavarma että tästä sähläyksestä seuraa minulle kaikkea ikävää. Olen tosi tunnollinen ihminen enkä ikinä myöhässä, kai tämä voi vaikuttaa🤪.

Minä näen täsmälleen samanlaisia unia! Hammasunissa yritän pitää irronneet hampaat paikallaan puremalla hampaat yhteen. Työunissa yritän soittaa pomolle mutta kun yritän etsiä numeroa, puhelimen näyttö ei pysähdy numeron kohdalle vaan vilistää edestakaisin.

Näin vaanivasta karhusta, joka liikkui ulko-oven takana kotona ja kesämökillä. Uni loppui kun isä kuoli.

Kylmästä kotitalosta talvella, jäässä, jossa ovat undulaatit häkissä yläkerrässa. Vieläkin hengissä, vähän vettä ja siemeniä, joskus yksi pohjalla hengettömänä.

Ajan pakua mutkikasta ala-mäkeä, jarrut ei toimi kunnolla tai takapenkiltä ujutellen.

Luokkakaverit pelaa koulussa koripalloa tms salissa ja minä hyppään hitaasti kattoon asti ja alas toistaen ja ihmettelen kun muut ei ihmettele.

Ja. Menen isoon taloon jossa paljon huoneita, paljon pikkusia räsymattoja, joita haluan puistella ulkona ja siivota.

Näen unia, kuinka kuolleet ystäväni ovat taivaassa. En tiedä, lähettävätkö niitä lohdutukseksi suruuni ja ikävääni.

Olen menossa vanhaan kotitalooni maalle. Talo on siis oikeasti jo aikaa myyty ja vanhemmat ja sisarukseni ja monet sukulaiseni kuolleet.

Olen yleensä kävellen tai polkupyörällä sinne tulossa. Tiedän, unessa, että talo on tyhjillään ja kylmä, mutta kuitenkin valot palavat ikkunoissa kuten siellä asuessani. Myös mietin miten pääsen sisälle kun ei ole avainta. Tai onkohan vanhemmat ja sisarukset kuitenkin kotona ja elossa.

Uni usein loppuu tähän.

Toisessa versiossa menen päivällä pihaan saakka ja pihalla ja sisällä on autoja ja sukulaisia. Tai kun menen pihaan niin näen ulkoa, että ikkunan edessä istuu esimerkiksi jo kuollut enoni. Ihmettelen uessa ettei hän olekaan kuollut. Kuinka hän voi siinä istua.

Joskus menen sisään eteiseen saakka niin äitini tai isäni tulevat vastaan tai ovat talossa sisällä.

Olen jo eläkeläinen ja silti vielä näen näitä unia.

Muutan uuteen asuntoon, mutta se on täynnä edellisen asukkaan roinaa. Sieltä löytyy yllättäen paljon enemmän huoneita kuin alunperin piti olla. Tämä uni toistuu ihan jatkuvasti.

Olen töissä sairaalassa

Näen unia niin paljon ja todentuntuisia, että aamulla ihmettelen mikä on unta ja totta?

Välin olen kuin elokuvissa, niin outoja uneni ovat. Lennän uskomattomia loikkia tai sukellan pitkiä matkoja... usein unessanikin ihmettelen miten tämä on mahdollista.

Ruokalassa oloa ja junassa matkustamista. Aina suunnilleen sama entisajan ruokala, missä en muista elämässäni käyneeni.

Kotitilani metsän takana on olevinaan upea uimaranta, savusauna, huviloita ym. Unessani aina ihmettelen, miten vähällä käytöllä on.

Tämä uni toistuu usein

Pari kertaa vuodessa näen unta avaruusolioista, olen aluksella, katselen tätä planeettaa, kunnes palaan istumaan paikalleni. Juttelen jollekin tutulle avaruusoliolle, jota kohtaan tunnen suurta ystävyyttä ja täydellistä luottamusta. Jonkinlaisista näytöistä tulee informaatiota - yleensä jostain isosta maailman tapahtumasta. Painan mieleeni yksityiskohtia, jotka sitten kirjoitan ylös herättyäni. YLeensä maksimissaan parin päivän sisällä tapahtuu se mitä unessa näin. En usko olevani selvänäkijä, en tiedä uskonko edes siihen, että avaruusolioita on olemassa ja ovat kontaktissa minuun (toivon totisesti, että on, sillä olisi aivan liian tuskallinen ajatus, että ihminen tosiaan olisi universumin kruunu, mutta en tiedä silti, että uskonko, unet on unia), mutta ihan jänniä unia ovat.