Millaisia toistuvia tilanteita koette unissa?
Mulla on usein sellaisia painostavia tilanteita, että menen jonkin ihmisen kotiin ilman lupaa, siis olen siellä salaa. Toinen on tää perinteinen "alasti väärässä paikassa". Mutta se ei ole sellainen, että huomaan yhtäkkiä olevani alasti, vaan että olen alasti, ja jossain vaiheessa se alkaa tuntua kiusalliselta siinä seurassa. Joskus myös niin, että istun vessanpöntöllä ihmisten nähden. Se ikään kuin kuuluu asiaan (pönttö on sellaisessa paikassa), mutta on kiusallista.
Viimeksi näkeväni painostava uni oli juuri sellainen, että olin jonkun asunnossa luvatta. Tilanne ratkesi poikkeuksellisesti hyvässä hengessä.
Kommentit (911)
Olen joskus lentänyt unissani kuin lintu. Useimmiten kuitenkin pakkaan tavaroita, joita on hirveästi enkä pysty siirtämään niitä, vaikka täytyy muuttaa, kävellen. Kasseja on liikaa. Aika usein on ikäviä sotaunia. Ilmahyökkäys on aivan todentuntuinen. Poisnukkuneista lemmikkikisuistani näen usein unia. Ja yleensä kissoista. Kuolleet kissani ovat elossa ja hyvinvoivia ja joku hoitaa niitä. Minun luokseni olisi tulossa loputon kodittomien kissojen porukka. Näen myös selkounia, joissa pystyn komentamaan pelottavia asioita pois tai pyytämään apua, kuten tikarappuset. Uni tottelee. Kaikki ikävät tyypit lähtevät kyllä. Joskus näen unta enkeleistä tai jotain muuta uskonnollisesti lohduttavaa. Niistä unista pidän.
Tosi usein näen unia lapsuuteni paikkakunnalta. Teitä, katuja, rakennuksia, joita siellä ei enää ole. Tuttuja paikkoja, mökki ja isoäidin talo, sukulaisten talo. Paikkoja, jossa käyn harvoin tai en ollenkaan. Vanha kouluni myös. Lapsuuden paikkakunnan unissa on ihmisiä, jotka eivät liity sinne ollenkaan. Kaikki iänikuiset paikat ovat piinaavan yksityiskohtaisesti. Kuljen lapsuuteni metsissä ja järven rannalla. Järvi on usein outo, kuivunut tai jotain.
Jostain syystä vähän väliä näen unta, että unohdan laukkuni johonkin ja sitten ihan hädissäni lähden etsimään/hakemaan sitä, mutta aivan liian myöhään. Aina sen laukun on joku jo vienyt. Tai joskus harvoin se löytyy, mutta tyhjänä.
Kyllästyttää aina nähdä sama inhottava uni!
Mä oon nyt viimeaikoina nähnyt unta, että mä oon talojen sisällä ja joissakin unissa jopa jumissa siellä.
Jännästi unissa ulkoapäin ovat omakotitaloja ja sisälle päästyä ne ovat kuin isompia ja sokkeloisia, kuin olisivat kauppakeskuksia, yritystaloja tai labyrinttejä kerrostalojen muodossa.
Sitten se on vielä painostavaa, jos siellä rakennuksessa on jokin/jotkut jotka jahtaavat ja haluaa tehdä pahaa.
Onneksi ne ovat vain unia.
Asun Suomessa, mutta nään unta viimeisestä päivästämme USA:ssa. Pakkaan laukkuja. Heräressäni olen helpottunut, että pääsin eroon exästäni. Olen nähnyt samaa unta jo 13 vuotta.
Onko pakko kertoa toistuvista?
Nyt ei ole aikoihin ollut toistuvia unia vaan viimeyönä tai ennemminkin aamulla, juuri ennen kellon herätyskellon hälytystä, joku miehen ääni siinä unessa sanoi nimeni? Mitä se tarkoittaa? Nukun yksin.
Aika yleinen on, että istun vessanpöntöllä keskellä vilkkainta kaupunkia, eikä ole vaatteita ollenkaan. Sitten myös jotkin vanhat koulumenestykset, että pääsenkö nyt siitä ja siitä aineesta läpi, kun ollut niin paljon poissaoloja, ja kehtaanko siellä tunnilla sen takia enää käydäkään.
Luokanvalvoja tulee huoneeseeni ja riisuutuu alasti. Siinä se on. 25 vuotias vaalea nainen alasti.
Nään tissit, karvatuheron ja muhevan pepun. Hän hymyilee..Mulla alkaa seisomaan.
Tunnen valtavan hyvän olon. Samassa näkymä häviää.
Kello soi ja on noustava teltta pystyssä ja tolpan kohdalta märkänä aamupalalle.
Osaan levitoida ja lentää. Olen ylpeä taidoistani.
Painajaisissa usein toistuva kaava on, että suutun, teen rikoksen, jään kiinni ja joudun vankilaan (tai yritän jotain epätoivoista kiinniottotilanteessa, enkä selviä vankilaan asti).
Onneksi suurin osa unistani on hyviä tai neutraaleita, mutta niissä ei ole vastaavalla tavalla toistuvaa kaavaa.
Olen mennyt entiseen työpaikkaani, olen siellä salaa, pelkään että joku näkee. Yritän tehdä vimmatusti jotain hommaa, joka on joskus jäänyt kesken.
Vierailija kirjoitti:
Olen mennyt entiseen työpaikkaani, olen siellä salaa, pelkään että joku näkee. Yritän tehdä vimmatusti jotain hommaa, joka on joskus jäänyt kesken.
Samanlaista näen usein. Olen ikäänkuin jo jättänyt työpaikkani, mutta palaan sinne yrittäen tehdä töitä...
Sama joskus unissani menen entiseen asuntooni, yövyn siellä salaa ja pelkään jääväni kiinni.
Muistan yhtäkkiä, että en ole käynyt katsomassa vanhempiani enkä isoäitiäni pitkään aikaan. Lähden ajamaan autolla entistä kotiani kohti ja kun pääsen sinne, en löydä sieltä ketään. Sitten ymmärrän, että hehän ovatkin kuolleet kauan sitten.
Herään tähän usein, ja on tyhjä olo pitkään sen jälkeen.
Puolisoni nukkui pois viime talvena sairaalassa olon jälkeen, ja nyt olen alkanut näkemään unia, joissa muistan, että en ole käynyt sairaalassa häntä katsomassa, ja lähden sinne, kunnes tajuan, että se onkin turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Yleisin on lentäminen. Aivan huikeita lentoja välillä.
Sellaisia kuin netissä on kun hyppäävät niillä liitopuvuilla vuorelta.
Pari päivää sitten tein sellaisen viiden kilometrin pystysyöksyn, tsiisus. Oikeni onneksi.
Itse unelmoin lentämisestä siihen malliin, että opettelin sitä oikeasti. En tosin liitopuvulla vaan moottoroidulla varjoliitimellä. Lentäminen muistuttaa "unilentämistä" siinä mielessä, että pystyn hallitsemaan suuntaa ja korkeutta, tuntemaan tuulenvireen ja katsomaan kaikkialle ympärilleni, kun en ole "kopin" ympäröimä.
En tiedä pitäisikö huolestua, mutta välillä tulee tunne, että olen kuin unessa, kun katselen postimerkin kokoisten talojen ja muurahaisten kokoisten ihmisten lipuvan allani.
Ilmailun mittakaavassa varjoliito on halvemmasta päästä; kurssin ja oman moottoroidun lentolaitteen hinta vastaa jotakuinkin moottoripyörää. Lentämisestä uneksivien kannattaa tutkia, sopisiko se itselle. :)
Asun opiskelija-asuntolassa, jossa vessaan on monta sisäänkäyntiä, ja ne kaikki pitää muistaa lukita vessassa käydessä.
- Olen lopettanut tupakoinnin 20 vuotta sitten, mutta silti näen edelleen unia jossa tupakoin ja sitten muistan että hetkinen, eihän mun pitänyt enää polttaa.
- Olen joutunut uudelleen armeijaan ja ollaan lähdössä leirille, ja yritän pakata reppua enkä millään tahdo löytää juuri mitään tavaroita.
- Olen taannoisen isäpuoleni talossa (ei ollut kovin miellyttävä tyyppi), ja yhtäkkiä tajuan että hittoako mä täällä teen, äkkiä pois ennenkuin se tulee paikalle. Toisinaan ehdin ajoissa pois, joskus en.
- Lennän varjoliitimellä, ja pystyn nousemaan ylöspäin vetelemällä ohjausnaruista ylös-alas, melkein kuin siipiä räpyttäen.
- Olen hississä joka lähtee alaspäin, ja nousen painottomana irti lattiasta. Hissi ei kuitenkaan syöksy alas, ja laskeudun taas hallitusti lattialle kun se hidastaa ja pysähtyy.
Usein olen pelosta sykkyränä voin herätä omaan paniikkihuutoon.
Kaikenmaailman örkit hyökkää ja gremlinsit syö, kerran näin varjoja ja aloin huutamaan.
mä näen unia että en pääse sisälle kun ei avain toimi, en saa vetoketjua tai nappeja kiinni en mitenkään, usein tollasia unia, myös takaa-ajoja joissa pelastan itseni lähtemällä lentoon.
Heräsin yhteen aikaan joka kerta kello 05 ihmettelin sitä, sitten ystäväni kuoli kuulin että kello oli 05.
Ruskea talo, josta yritän paeta. Joka kulman ja oven takana on steppaava menninkäinen.
Olen hississä ja hissi lähtee normaalisti ylöspäin, mutta sitten ykskaks vauhti kiihtyy, ei pysähdy ja sinkoan jonnekin ulkoavaruuteen.
Olen lapsi ja leikin pihalla ulkona. Sitten päätän lähteä kotiin, mutta en löydä kotiin ja jään harhailemaan ulos. Pelkää kovasti. Pitkän ajan kuluttua löydän lopulta kotioven. Soitan ovikelloa, mutta siellä asuukin ihan tuntemattomia minulle vihaisia ihmisiä. Pelästyn taas. Lähden juoksien pakoon. Juoksen rappukäytävässä rappuja alas. Viimeisellä alimmalla portaalla on jostain syystä tossut. Laitan jalat tossuihin ja saan niistä lisävauhtia. Juoksen ulos. Siellä on minua odottamassa auto. Hyppään autoon. Ovet lukkiutuvat. Tunnen olevani turvassa. Kuski lupaa viedä minut turvaan.
Olen yli 60-vuotias, mutta nämä unet ovet seuranneet painajaisunina ihan alle kouluikäisestä asti. Ainoat painajaiset, joita näen yhä.